Maaliskuussa 2013 tietomurtojen indikaattoreiden havaitsemisesta kertovan sarjan toisessa osassa käsitellään antivirusohjelmistojen reagointia haittaohjelmiin, ja kuinka käyttäjän tulisi toimia hälytysten osuessa kohdalle. Kirjoitus on jokseenkin lyhyt, mutta sisältää monia tärkeitä huomioita tietomurroista antivirusohjelmiston näkökulmasta. Asioita käsitellään myös varsin neutraalisti mainostamatta mitään tuotetta, kuten välillä palveluita tarjoavien yritysten blogeissa on tapana tehdä.
Usein tietokoneenkäyttäjät vaikuttavat tyytyvän hyväksymään antivirusohjelmiston haittaohjelmanpoistoilmoituksen suurempia murehtimatta, ja unohtavat asian saman tien. Tämä on kuitenkin riskialtista, kuten kirjoituksessa todetaan, sillä haitallinen ohjelma on voinut olla tietokoneella jo useamman päivän ajan. Haitalliset ohjelmat voivat esimerkiksi asentaa lisää ohjelmia tai kopioida itseään uusille alueille, tavoitteena tehdä poistamisesta hyvin hankalaa. Tästä syystä siis suositellaan lisäksi aina suorittamaan täysi tietokoneen skannaus muiden haitallisten ohjelmistojen varalta ajantasaisella ohjelmalla, jotta saataisiin täysi varmuus tietokoneen puhtaudesta. Tämä on mielestäni erittäin tärkeä huomio kirjoituksessa, sillä usein antivirusyritykset antavat tuotteistaan ymmärrettävästi erittäin kiillotetun kuvan, jossa ei ole otettu huomioon mahdollisia muita varotoimenpiteitä.
Toinen artikkelin esille nostama tapaus on tietoverkkoja selattaessa nousevat hälytykset. Näissä on usein kyse haitallisesta ohjelmasta, jonka kaappaamisesta sekä usein tuhoamisesta torjuntaohjelmisto ilmoittaa. Tässäkin tapauksessa on saattanut kuitenkin käydä niin, että haitallinen ohjelma on jo ladattuna tietokoneen käyttömuistiin; tällöin haitallista koodia suoritetaan, vaikka siitä ei olisikaan havaintoa enää massamuistissa. Tästä syystä olisi tärkeää joko käynnistää tietokone uudelleen, jonka jälkeen suorittaa täysi koneen skannaus, tai käyttää myös käyttömuistin skannaavaa torjuntaohjelmistoa.
 |
| Kuvan ohjelmisto antaa tietoja suorituksessa olevien prosessien riskialttiudesta, joka muodostetaan käyttäytymisen sekä koodianalyysin pohjalta. Korostettuna prosessina listassa on keylogger-haittaohjelma. Kuva: http://www.brothersoft.com/network-security-task-manager-193267.html |
Omana ohjeenani olisi myös vaihtaa koneelle tallennettuja salasanoja, mikäli on pienikin epäilys niiden päätyneen rikollisten käsiin. Tämä koskee sekä tietokoneen käyttäjätunnusten salasanoja, että selaimeen mahdollisesti tallennettuja. Selaimet tallentavat usein salasanat selvätekstinä, jolloin hyökkääjän ei tarvitse edes vaivautua murtamaan suojauksia; esimerkiksi Firefox toimii näin, jolloin kuka tahansa konetta käyttävä voi lukea muiden samalla käyttäjällä tallentamia tietoja.
Nixun blogikirjoitus käsittelee lisäksi sitä, ketkä yrityksissä ovat mahdollisesti alttiita joutumaan täsmähyökkäyksien kohteeksi. Kirjoitus mainitsee esimerkiksi yrityksen johdon ja sihteerit, joilla usein on laaja pääsy tietojärjestelmiin, sekä luonnollisesti koko järjestelmän pääkäyttäjät. Tämä on mielestäni hyvä huomio; ei ole sama asia, jos pelkästään lukuoikeuksin varustettuja käyttäjätietoja varastetaan, kuin jos hyökkääjät saavat käsiinsä pääkäyttäjän oikeudet.
Kirjoituksen lopussa huomautetaan kiinnostavasti, että antivirusohjelmistot eivät enää ole riittäviä turvaamaan järjestelmiä nykyhyökkäyksiä vastaan. Vaikka niillä saataisiinkin pysäytettyä perinteiset haitakkeet, voivat rikolliset hyödyntää monia muitakin hyökkäysvektoreita toimiinsa. Tämä onkin kysymys, johon monet antivirusohjelmistoja tarjoavat yritykset ovat yrittäneet löytää ratkaisuja. Ohjelmistot ovat monimutkaistuneet ja monipuolistuneet, tarjoten nykyään paljon laajemmalla skaalalla palveluita kuin vuosituhannen alussa. Ainoastaan haitallisten tiedostojen skannauksen lisäksi ohjelmistot usein tarkkailevat myös tietoliikenteitä, tarjoten palomuuriominaisuuksia antiviruskomponenttien lisäksi; tästä syystä monipuolistuneista ohjelmistoista puhutaankin nimellä "security suite", sillä antiviruskomponentit ovat päätyneet vain osaksi ohjelmiston toimintokokoelmaa.
Haitallisten ohjelmien tunnistaminen on myös kehittynyt. Nykyään monet suojausohjelmistot eivät etsi vain tunnettuja haitakkeita, vaan skannaavat myös sovellusten toimintaa epäilyttävien toimintamallien havaitsemiseksi. Uusia hyökkäystekniikoita kuitenkin kehitetään jatkuvasti, joten kaikista paras keino itse kullekin on suojautua uhkia vastaan niin kutsutulla yleisjärjellä; tekee kaiken tietokoneella ajatuksen kanssa, ja osaa huomioida tietoturvan vaaditulla tasolla. Ja lisäksi omaa hieman tervettä paranoiaa.
 |
| F-Securen maailmankuulun sekä kokeneen tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppösen keino varmistaa, että kukaan ei varmasti tarkkaile häntä tietokoneen kameran kautta. Kuva: http://www.ringit.com.au/blog/taping-over-prying-eyes-of-web-spies/ |
Kirjoituksessa käsitelty blogi:
http://www.nixu.com/fi/blogi/2013-03/tietomurtojen-merkkej%C3%A4-%E2%80%93-antivirus
Erittäin opettava ja asiallinen kirjoitus. Yhdyn väitteeseen, että paras keino suojautua on maalaisjärki. Ihmiset ovat ehkä liian luottavaisia anti-virus ohjelmistoihin, eivätkä halua oppia tunnistamaan ja välttämään epäilyttävää toimintaa.
VastaaPoista