Tieteen verkossa: toukokuuta 2018

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Kohdennettu markkinointi – Uhka vai pelätty mahdollisuus? (Petri)

-->

Ennen

Palataan ajassa hieman taaksepäin, 70- , 80- tai 90-luvulle. Internet ei ollut valtaväestön käytössä, kännykät tekivät 90-luvulla läpimurron ja television mainospotentiaalia hyödynnettiin nykystandardien mukaan erittäin heikosti. Markkinoinnin kohdentamista tehtiin lähinnä alueellisesti lehtimainonnassa, televisiomainonnassa myöskin, mutta kohdentaminen oli hyvin laveaa eikä mainontaan käytettävä media (laite jolla mainonta tuodaan kuluttajalle) osallistunut markkinoinnin kohdentamiseen.

Kuitenkin kohdennettua markkinointia on tehty siitä lähtien kun ensimmäisen kerran kysyttiin: ”Kenelle haluamme tuotettamme myydä?”. Kohdennetun markkinoinnin kulmakivenä oleva tiedonkeruu oli kuitenkin lähes olematonta verrattuna nykypäivään eikä missään nimessä reaaliaikaista. Tietoa markkinoinnin toimivuudesta haettiin toteutuneista myyntiluvuista, jolloin katsottiin aina ikään kuin taaksepäin mikä toimi eilen.

Markkinoinnin mittaaminen oli siis lähinnä myyntilukujen seuraamista eikä ollut mahdollista kerätä tietoa esimerkiksi siitä minkä ikäinen, minkä maalainen, mitä opiskeleva tai mitä kuluttaja osti yhdessä markkinoitavan tuotteen kanssa useimmiten.

Kohdennettu markkinointi olikin lähinnä kausituotteiden mainostamista. Esimerkiksi syksyn tullen alkoi sateenvarjojen, kumisaappaiden ja sadetakkien markkinointi sekä tarjouskampanjat, talvea kohti mennessä talvivaatteiden markkinointi jne. Näiden toimenpiteiden teho tai toimivuus saatiin tietää vasta kun kampanja on ohi, vailla minkäänlaista ennustettavuutta tai myyntipolun mittaamista verrattuna nykypäivään.

Tänään

Nykyään puhutaan paljon eri medioissa siitä, miten kuluttajasta kerätään tietoa. Valitettavasti tämä tiedonkeruu tehdään kuluttajan huomaamatta, tiedostamatta ja tiedonkeruuhetkellä lupaa kysymättä. Tästä syystä jopa viestintävirasto on julkaissut ohjeistuksen, joka kuvaa verkkopalveluiden turvallista käyttöä. Kuluttaja harvoin tietää mitä tietoa kerätään, mihin sitä käytetään ja usein lehdet kirjoittavat kuinka yksityisyys on mennyttä ja takaisin ”vanhaan hyvään aikaan” ei ole paluuta.

Onko asia kuitenkaan näin? Onko niin, että ennen oli kaikki (markkinointiin liittyvä) paremmin? Kun tietoa itse kuluttajasta ei kerätty ja kun teknologia mahdollisti keräämisen sitä ei käytetty mihinkään? Esitän vaihtoehtoisen näkökulman: Ei ollut paremmin. Ei sitten alkuunkaan.

Tänä päivänä kuluttajan ostokäyttäytyminen tiedetään hyvinkin tarkasti, kivijalkakaupat keräävät muun muassa ostetuista tuotteista, kellonajoista, maksutavasta ja ostopaikasta tietoa. Yle uutisoi 2017 -vuoden lopulla, kuinka reaaliaikaista tietoa kuluttajan sijainnin, sosiaalisen median ja ostokäyttäytymisen tietoa yhdistetään, jotta kulutajaprofiilin luonti onnistuu. Tätä profiilia käytetään kohdennettuun markkinointiin ylen esimerkissä kauppakeskuksessa kävelevälle kuluttajalle. Alla kuvattuna perussykli miten kuluttajasta kerättyä tietoa käytetään:

-->

Verkossa tiedonkeruu on vieläkin tarkempaa ja reaaliaikaista. Tämän lisäksi kuluttajan sijainti tiedetään hyvinkin tarkasti matkapuhelimen avulla ja kenellekään ei liene yllätys, että tarkimmat liikennetiedot löytyvät Googlelta. Verkossa myös kuluttajan lukema sisältö vaikuttaa hänelle kohdettettuun markkinointiin. Lamia Oy:n Data Analyytikko Elisa Lauttamus kirjoittaa evästeistä, kohdennetun sisältömarkkinoinnin kulmakivistä verkossa. Elisa kertoo, kuinka vieraillut sivut, niiden sisältö, siellä vietetty aika ja sinne kuluttajan klikkailema reitti vaikuttaa suoraan siihen mitä kuluttajalle mainostetaan.

Tulevaisuus

Näiden tietojen yhdistämisessä piilee vaihtoehtoisen näkökulmani avain. Entä jos näitä tietoja kerätäänkin jatkossa kuluttajan suostumuksella ja käytetään kuluttajan elämän helpottamiseen? Tulevaisuudessa esimerkiksi minulle lähetettäisiin vaatemainoksia vain silloin kun lempiliikkeessäni olisi juuri minulle sopivat paidat tarjouksessa. Napin painallus ja tuotteet on maksettu ja matkalla kotiini. Sovittamista ei enää tarvita varmistaakseen vaatteen koko, vaan sopivuus on taattu. Lähikauppa voisi lähettää minulle tarjouksen matkapuhelimeen keskimääräisestä ostoskorista, koska järjestelmä tietää, että olen matkalla kotiin ja todennäköisesti tarjouksessa olevat tuotteet ovat kotonani vähissä. Parturiin ei tarvitse enää varata aikaa vaan parturi itse ehdottaa, että koska olen edelliset vuodet käynyt säännöllisesti heillä haiventa harvennuttamassa, ensi viikolle olisi jälleen aikaa tarjolla. Hyväksynkö tämän? Kyllä.

Kaikki tämä on mahdollista, koska minusta kerätään tietoa. Tietoa joka joka tapauksessa muodostuu, kun selailen internettiä, sosiaalista mediaa ja ostan tavaroita. On helppo ymmärtää, että tietojen keruu ja luovuttaminen kolmansille osapuolille on asia, johon suhtaudutaan varauksella, mutta jos asiaa ajatteleekin siltä kantilta, että paljonko voisin säästää aikaa ja rahaa sillä, että minusta kerättävää tietoa käytetään minun hyväksi niin asia ei kuulosta enää yhtään hassummalta.

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-9901680

https://lamia.fi/blog/tietojen-keraaminen-ja-kaytto-mainonnassa

https://www.viestintavirasto.fi/kyberturvallisuus/tietoturvaohjeet/palveluidenturvallinenkaytto/verkkopalveluidenturvallinenkaytto.html

https://www.slideshare.net/TuukkaLehtiniemi/datatalouden-markkinahairikot-tieteen-paivat-1312017

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Bloggauksen arvoinen ilmasto (Henrik.H)

Bloggauksen arvoinen ilmasto

Ilmastotiede on blogisivusto, jossa kerrotaan ilmastoasioissa. Kyseessä on ilmastoasioista kiinnostuneiden ihmisten tekemä sivusto, jossa pyritään kertomaan asioista tieteellisiin tietoihin pohjautuen. Ilmaston kiinnostaessa saa blogeista hyvin tietoa hyvin ymmärrettävässä muodossa, vaikkei olisikaan asiaan erityisemmin perehtynyt. Tyyliltään teksti on kuitenkin asiantunteva selittäen asiat selkeästi tietoon pohjautuen. Ilmasto on tärkeä asia ja esimerkiksi ilmastonmuutos on jatkuvasti esillä, joten aihe on hyvin ajankohtainen myös. Onkin hienoa, että on tällainen blogi, joka antaa tietoa näistä asioista. Ilmasto itsessään on myös hyvin mielenkiintoinen, joten lukemalla blogia voi oppia paljon planeettamme toiminnasta ilmaston suhteen.

”Pohjoisen pallonpuoliskon talvi on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen runsasluminen” -tekstissä käsitellään ilmastoasioita tärkeästä näkökulmasta. Puhutaan paljon ilmaston lämpenemisestä, mutta miksi sitten on mahdollista, että lunta tulee enemmän? Tekstissä kerrotaan, että ilmaston ääritilanteet tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen seurauksena. Ja näinhän asia onkin, ilmastoa tarkasteltaessa katsotaan yleensä 30-vuotista ajanjaksoa. Yksittäinen vuosi ei kerro hirveästi ja menneen talven runsaslumisuus ei tarkoita, että kaikki olisi okei. Täten ilmastosta vähemmän tietävä henkilö voi erehtyä katsomaan runsaslumista vuotta väärästä näkökulmasta ajatellen, että ilmasto ei olisi lämmennyt. Samaan aikaan, vaikka meillä on ollut lumista niin pohjoisnavalla on ollut nollakeliä, tietää kertoa Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen. Sitä ei kyseisessä blogissa kerrota, että jäänsulaminen vähentää jäänmäärää - näin isompi osa on merta, joka imee auringon valoa. Jää puolestaan heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen. Näin käydessä ilmasto lämpenee lisää varsinkin napa-alueilla. Kaikkiaan blogi kertoo tärkeää tietoa siitä, että vaikka Euroopassa olisikin ollut kylmä ja luminen talvi, niin siitä ei voi vetää liian isoja positiivisia johtopäätöksiä. Näistä asioista pitää kertoa mahdollisimman kattavasti ihmisille, jotta ymmärtäisimme kaikki esimerkiksi vähentää päästöjä, mitkä lämmittävät ilmastoa. Ilmasto on lämmennyt ja jatkaa sitä edelleen, joten blogin tietoa lisäävä tarkoitus on positiivinen asia. Ilmastonmuutos on kaikkinensa huono asia, vaikka sillä saattaa olla paikoin joitakin positiivisiakin vaikutuksia, kuten Suomessa kasvukausi saattaa pidentyä. Haitat isossa mittakaavassa kuitenkin ovat paljon suurempia kuin mahdolliset hyödyt.

Blogi kertoo myös jostain erittäin hienosta ”Arktis nyt” tuotteesta, jossa näkyy yhdellä kuvalla jääpeitteen ja lumipeitteen laajuus. Kuva kertoo myös lumen vesiarvon, josta on myös hyötyä esimerkiksi hydrologisia ennusteita luotaessa. Tämä tuote on Ilmatieteenlaitoksen tekemä. Emme välttämättä tiedä kaikkia ilmastonmuutoksen seurauksia täysin, joten tällainen palvelu on hyödyllinen seuraamaan jää- ja lumialueiden kehitystä samaan aikaan. Itse alasta kiinnostuneena on tietoa hyvin, jolloin pystyy hahmottamaan hyvin myös enemmänkin asioiden suhteen. Jää- ja lumipeitteen katoaminen voimistaa ilmastonmuutosta entisestään, mikäli jäät sulavat se voi vaikuttaa moniin asioihin, jotka eivät välttämättä ole niin paljon esillä. Moni tietää, että jääkarhujen tilanne on huono jäiden sulaessa, mutta jään sulaminen myös nostaa merenpintaa ja voi vaikuttaa syvämerenvirtauksiin Pohjois-Atlantilla. Kaikki liittyy tavallaan kaikkeen ja siksi tietoisuus on tärkeää. Tarvitaan myös yhteistyötä maailman valtioiden keskuudessa ilmastonmuutoksen torjumiseen ja onkin hienoa, että ilmastosta kiinnostuneet ihmiset tekevät myös yhteistyötä tällaisen blogin muodossa tiedon lisäämiseksi.

Lähteet:

https://ilmastotieto.wordpress.com/2018/03/14/pohjoisen-pallonpuoliskon-talvi-on-tana-vuonna-ollut-poikkeuksellisen-runsasluminen/

tiistai 15. toukokuuta 2018

Lohkoketjuteknologia- täysin luotettava? (Heikki ja Ilari)

Lähdimme etsimään mielenkiintoista, suomen kielistä blogia, joka kertoisi ajankohtaisista tekoälyyn
liittyvistä aiheista. Päädyimme VTT:n blogiin, joka löytyy osoitteesta https://vttblog.com/tag/tekoaly/.
Blogia ylläpitävät VTT Technical research:in työllistämät tutkijat, ja he käsittelevät teksteissään lukuisia tieteellisiä aiheita. Tutkijat käsittelevät teksteissään tieteellisiä ilmiöitä ja niiden vaikutuksia avoimesti, objektiivisesti ja optimistisesti. Valitsemamme blogitekstin kirjoittivat tutkijat Kimmo Halunen ja Visa Vallivaara. Halunen opiskeli Oulun yliopistossa tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa vuosina 2007- 2012, jonka jälkeen siirtyi työskentelemään VTT:lle nimikkeellä Senior Scientist. Vallivaara opiskeli Oulun yliopistossa tietotekniikkaa ja matematiikkaa vuosina 2005-2014. Hän aloitti palveluksena VTT:llä 2013 nimikkeellä Research Trainee. Valmistuttuaan yliopistosta 2014 nimikkeeksi vaihtui Research Scientist.
Tutustuessamme VTT:n sivustoon jouduimme pohtimaan blogin perimmäistä tavoitetta, koska sitä ei ole suoraan määritelty missään. Tiivistetysti voisi sanoa, että sivusto pyrkii tarjoamaan lukijoilleen suomen kielisen tiivistelmän maailmalla julkaistuista uutisista, joissa käsitellään uusia teknologioita ja niiden käyttökohteita.
Erityisen kiinnostavan blogista tekevät sen käsittelemät lukuisat aihepiirit, joita on yhtä lukemattomia kuin uusia innovaatioita ja teknologioitakin. Positiivisena piirteenä voisi mainita myös sen, ettei aiheita erityisemmin käsitellä suomeksi muilla sivustoilla. Jokaisella blogipostauksella on oma kommenttiosionsa, mutta emme nähneet yhdenkään kirjoituksen yhteydessä kommentteja – oletamme että tämä johtuu blogin pienestä suosiosta. Uskomme että postauksissa käsitellyt aiheet herättäisivät laajalti keskustelua, mikäli blogi olisi tunnetumpi.
Blogin kirjoitustapaa tutkiessamme havaitsimme, että jokainen postaus on kirjoitettu asiatyylillä, ja niiden kaikkien lopusta löytyy lähdeluettelo. Tekstilajina toimii siis postauksesta ja kirjoittajista riippumatta tieteellinen teksti. Viitatuista tutkimuksista kerrotaan neutraaliin sävyyn, lähinnä referoiden niiden keskeistä sisältöä, jonka avulla pohjustetaan kirjoittajien omia väitteitä ja teorioita. Teksti on helppolukuista, eikä siinä esiinny juurikaan epäselviä tai selitystä vaativia käsitteitä. Selkeä rakenne tekee tekstin seuraamisesta vaivatonta ja mukaansa tempaavaa.
Päätimme perehtyä tarkemmin postaukseen Lohkoketjusta tekoälyn luottamuksen rakentaja. Kirjoittajat pohtivat, voitaisiinko kryptovaluutoista tuttua lohkoketjuteknologiaa hyödyntää luottamuksen rakentamisessa lukuisten osapuolien välille tekoälystä keskusteltaessa. Tekstin keskeisenä pointtina on, että tekoälyyn tulee kyetä luottamaan - mutta kuinka? Blogikirjoitus pohjautuu Vallivaaran pitämään puheenvuoroon RDA EU:n Datainnovaatio Foorumissa 30. Tammikuuta 2018 Brysselissä, Belgiassa. Kirjoituksessa ei muista sivuston blogeista poiketen viitata suoraan lähteisiin, mutta molemmilla kirjoittajilla ja varsinkin Vallivaaralla on työn puolesta vahvaa kokemusta lohkoketjuista ja niiden hyödyntämisestä. Vaikka tekstistä puuttuvat niin sanotut perinteiset lähteet, ei kirjoituksen validiteetti kärsi.
Postaus on riittävän yksinkertainen sellaisellekin lukijalle, joka ei ole niin perillä lohkoketjutekniikasta. Tekstissä on hyvin selitetty lohkoketjutekniikka, mitä se mahdollistaa ja mitä se vaatii. Tekniikan hyödyntäminen vaatii käyttäjältä sitä, että käyttäjä uskaltaa luottaa siihen. Se voi olla vaikeaa monille

vanhemman sukupolven ihmisille, kuin nuoremmalle sukupolvelle. Nuorempi sukupolvi on kasvanut tekniikan kanssa jo aivan lapsesta pitäen ja he osaavat hyödyntää ja etsiä tietoa sitä varten.
Vääjäämättä nousee kysymys, voiko lohkoketjuihin luottaa sata prosenttisesti? Tekniikka perustuu siihen, että kaikki toiminta on anonyymiä, mutta onko se sitä kuitenkaan täysin. En ole itse käyttänyt Bitcoinia tai mitään sen vastinetta, vielä. Bitcoin perustuu täyteen anonyymiteettiin, mutta miten maksun tapahtuessa voin olla varma siitä, että maksu on juuri minulle? Mitä jos maksaja on tehnyt jonkin virheen? Näin meidän kaikkien kolmen anonymiteetti kärsisi.
Kauhukuvia on helppo maalata, kun ei tunne järjestelmää hyvin. Meiltä löytyy kuitenkin luottoa siihen, että lohkoketjutekniikka suojelee meidän ja muiden käyttäjien identiteettiä, myös poikkeustilanteissa. Annetaan sille siis mahdollisuus.

Kahvin terveydelliset vaikutukset (Joonas ja Kasperi)

-->

Artikkelissa käsitellään kahvinjuomisen positiivisia puolia nojaten aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Artikkeli on kirjoitettu Tiede-lehden artikkelit palstalle (30.11.2017), jossa käsitellään arkipäivään liittyviä tutkimuksia ja tuodaan ne julki suuremmalle yleisölle.

Artikkeli on kirjoitettu todella informatiivisella tyylillä. Artikkelin kirjoittajaa ei mainita tekstissä, mutta hän on luultavasti joku Tiede-lehden kirjoittajista. Artikkeliin on liitetty myös suuri kuva, jolla lukijan huomio on saatu kiinnitettyä. Artikkeli ei ollut herättänyt minkäänlaista viisasta keskustelua, vaan lähinnä pohdintaa virtsan terveysvaikutuksista.

Kahvi- ja paahtimoyhdistykseltä saatujen tietojen mukaan Suomalainen nauttii jopa 10 pakettia(kg) kahvia joka vuosi, joka tarkoittaa noin 1 300 kahvikuppia vuodessa. British Medical Journalissa olleen tutkimuksen mukaan reilun kolmen kupin päivittäisellä juomisella on jo positiivisia terveysvaikutuksia. Yllätyksenä meille tuli suuri määrä, jonka suomalaiset juovat kahvia päivittäin, sekä kahvin terveysvaikutukset, joista harvemmin mediassa puhutaan. Yllätyksenä tuli myös se, että haittavaikutuksia huomattiin vain raskaana olevilla naisilla, muilla vaikutukset olivat pelkästään positiivisia.

Tutkimustulokset osoittautuivat mielenkiintoisiksi ja yllättäviksi. Tuoreessa Englantilaistutkimuksessa tutkittiin 521 000 eurooppalaista kymmenessä eri maassa 16 vuoden ajan ja havaittiin, että kahvia nauttivilla oli pienempi riski kuolla ennenaikaisesti verrattuna niihin, jotka eivät kahvia juo. Miehillä oli 12% pienempi riski kuolla ennenaikaisesti, kun taas puolestaan naisilla luku oli 7%. Kuolleiden määrä oli tosin vain noin 41 700.

Toisessa Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tutkittiin 185 000 ihmistä ja siinä tultiin tulokseen, että säännöllinen kahvinjuonti ehkäisi ennenaikaista kuolemaa 18 prosentilla, joka on aika merkittävä määrä. Useat tutkimukset ovat tuottaneet samanlaisia tuloksia, joten kahvin juomisella on siis kiistämättä positiivisia vaikutuksia.

Mielestämme on todella yllättävää, että kahvinjuomisella on näin suuri vaikutus ihmisen terveyteen. Voisiko olla, että suomalaisten pitkällä eliniällä jotain tekemistä maamme kahvikulttuurin kanssa? Uusina asioina ilmenivät myös sydänsairauksien ja eräiden syöpien mahdollinen suojaaminen kahvinjuonnin ansiosta. Tästä ei voida kuitenkaan tehdä sen kummemmin johtopäätöksiä. Aiemmin on kuitenkin havaittu, että kahvinjuonti näyttäisi suojaavan erityisesti maksasairauksilta. Tätäkään ei voida täysin todistaa ilman lisätutkimuksia. Mielenkiintoista on myös se, että kahvinjuonti naisilla raskauden aikana on haitaksi ja se voi johtaa esimerkiksi luunmurtumiin raskausaikana. Kahvinjuontia ei ole aiemmin tullut ajateltua positiivisena asiana - päinvastoin ennemmin negatiivisena (ajatellen terveyttä) ja uskomme, että moni muukaan ei ole asiaa ajatellut tältä kannalta. Toki kahvinjuontiin voi jäädä helposti koukkuun, mutta tästä eteenpäin voi kahvihetken kuitenkin nauttia ajatellen, että se on hyväksi itsellemme.

Linkki artikkeliin