Blogiteksti sijoittamisesta, myöhästynyt aprillipila? (Ukko Y. & Janne P.)

 

Blogiteksti sijoittamisesta, myöhästynyt aprillipila?

 

Kauppatieteiden opiskelija käsittelee blogissaan aihetta sijoitusrahastot ovat valuuttakauppaa parempi vaihtoehto. Blogissaan aihetta käsitellään kirjoittajan näkökulmasta ja lähteenä on käytetty ainoastaan vanhentunutta sivua tienaarahaa.eu. Kirjoituksen tarkoituksena on perustella kuinka sijoitusrahastot ovat valuuttakauppaa parempi vaihtoehto tehdä rahaa. Havaintojemme perusteella emme ole kaikista asioista täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa.

Blogissa kirjoittaja vertailee sijoittamisen kahta muotoa, valuuttakauppaa ja rahastosijoittamista keskenään. Hän väittää, että valuuttakauppa on negatiivisen odotustuoton peli, josta lukija saa käsityksen, että valuuttakauppa olisi kuin pelikone, josta ei voi voittaa rahaa. Meidän mielestämme kuitenkin tiedon, kokemuksen ja taidon avulla voi kääntää tämän odotustuoton positiiviseksi, emmekä allekirjoita tätä pointtia.

Sijoitusrahastoja käsitellessään kirjoittaja nostaa hyvin esille kaksi tärkeää asiaa rahastosijoittamisesta, hajautuksen ja kustannukset. Hän kuitenkin väittää myös, että sijoitusrahastot ovat AINA suoria osakesijoituksia paremmin hajautettuja. Rahastoja on kuitenkin olemassa monenlaisia, kuten keskitettyjä rahastoja, jotka eivät ole lähes – tai ollenkaan hajautettuja.

Blogitekstissä on käytetty ainoana lähteenä tienaarahaa.eu -nimistä osoitetta, joka ei toimi enää. Kävimme kuitenkin vierailemassa sivustolla erään ohjelman avulla, tarkastelimme sivun historiatiedoista (waybackmachine) julkaisuja ja havaintojemme perusteella emme pitäneet sivua kovin tieteellisenä saatikka luotettavana lähteenä.

Tiivistyksenä mielestämme kyseinen blogiteksti on harhaanjohtava ja siinä väitetyille faktoille ei ole kunnon lähteitä eikä perusteluita. Kirjoittaja luo liian negatiivisen kuvan esimerkiksi valuuttakaupasta, sillä se voi olla jollekin henkilölle hyvinkin tuottava ja turvallinen sijoittamisen muoto. Kirjoittaja myös luo väärää kuvaa yleisesti sijoittamisesta, sillä hän puhuu tuhannen euron minimisijoituksesta kulujen säästämiseksi, joka kuitenkin tosimaailmassa ei pidä paikkansa rahastosäästösopimuksien takia. Täytyy myös ottaa huomioon blogitekstin julkaisupäivä (8.4.2011), jolloin ei esimerkiksi tämän päivän rahastosäästösopimuksia ole välttämättä ollut.

Yhteiskunnan tarkastelua talouden lukulasien lävitse (Jonas H. & Jesse J.)

Akateemisen talousblogin ensimmäinen julkaisu on päivätty vuoden 2009 huhtikuulle ja viimeisin kuluvan vuoden tammikuulle. Blogi on keskittynyt kommentoimaan yhteiskunnallisia, erityisesti talouteen liittyviä aiheita, kuten verotus, kilpailukyky, gallupit, kotitalousvähennys ja eriarvoisuus.

Vakiokirjoittajiksi on nimetty kuusi blogistia, joista suurin osa on meritoitunut taloustieteiden professoreina eri kauppakorkeakouluissa, myös Jyväskylässä. Vakiokirjoittajista aktiivisimpia viime vuosina ovat olleet Roope Uusitalo (Taloustieteen professori, Helsingin Yliopisto) ja Ari Hyytinen (Taloustieteen professori, Hanken).

Blogin julkaisutahti on selvästi hiljentynyt aiemmasta ja lopulta tyrehtynyt lähes kokonaan, satunnaisesti tapahtuviksi päivityksiksi. Esimerkiksi koko vuonna 2021 julkaisuja on vain yksi, kun vielä vuotta aiemmin niitä oli 11. Vertailun vuoksi voidaan katsoa ensimmäisen vuoden (2009) lukemia, joiden mukaan julkaisuja tehtiin vuoden aikana 128.

Hidastunut tahti näkyy selvästi myös julkaisuihin tehtyjen kommenttien määrän vähenemisenä (ensimmäisenä vuotena 645 kpl, uusimmassa julkaisussa vain 1 kpl), mikä on ymmärrettävää, sillä lukijat haluavat yleensä tasaisella tahdilla uutta kulutettavaa tai he siirtyvät muiden lähteiden äärelle. Lisäksi perinteiset blogit ovat saattaneet menettää lukijakuntaansa muun muassa podcasteille ja vlogeille (videoblogeille), vaikkakin pitkille ja taustoittaville tekstijulkaisuille on edelleen paikkansa (esim. Long Play ja MustRead).

Kirjoittajat ovat ilmaisseet (24.5.2010) bloginsa tarkoitukseksi “maailman menon kommentoinnin taloustieteellisestä näkökulmasta suomen kielellä”. Tätä he ovat toteuttaneetkin koko bloginsa olemassaolon ajan, tuottaen taloustieteen näkökulmaan pohjaavia analyysejä yhteiskunnallisista aiheista. Lisäksi taloustieteellisen tutkimustiedon popularisointi ja tietämyksen lisääminen taloustieteestä yleisesti ovat olleet kirjoittajien epävirallisia pyrkimyksiä, mikä taas näkyy heidän runsaissa viitteissään tutkimuskirjallisuuteen ja -artikkeleihin.

Teksti itsessään ei ehkä ole kaikista helppolukuisinta henkilöille, jotka eivät tunne alan käsitteistöä ja perusteorioita. Voikin argumentoida, että blogi on kansantajuistamispyrkimyksestään huolimatta suunnattu aihepiiriin jo hieman aiemmin perehtyneille. Tästä huolimatta teksti on kuitenkin huomattavasti helppolukuisempaa kuin suoraan tutkimusartikkeleissa esiintyvä, toisinaan raskaahkoa jargonia sisältävä teksti.

Tarkastelemamme julkaisun “Mitä sanottavaaa neuvottelupeliteorialla voisi olla aseellisten konfliktien syistä?” kirjoittaja Topi Miettinen ei kuulu blogin vakiokirjoittajiin, mutta hän on muiden tavoin taloustieteiden professori (Hanken). Siinä Miettinen pohtii Ukrainan konfliktin tilannetta alkuvuodesta 2022, jolloin se ei ollut vielä eskaloitunut avoimeksi sodaksi asti. Hänen käsittelee sitä neuvottelupeliteorian näkökulmasta ja pohtii yleisesti aseellisten konfliktien syitä.

Miettisen keskeisin väite on, että peliteorian näkökulmasta neuvotteluratkaisu olisi tässä tilanteessa sotaa (suoraa konfliktia) parempi vaihtoehto molemmille osapuolille, mutta kuten nyt voimme todeta, tällaiseen lopputulemaan ei päädytty. Venäjä ilmeisesti koki, blogissa esitetyllä tavalla, että heidän aloitteentekijän etunsa olisi riittävän suuri ja neuvotteluratkaisulle ei jäänyt sijaa.

Miksi sitten päädyttiin konfliktin eskaloitumiseen? Miettinen esittelee julkaisussaan syitä, jotka voivat aiheuttaa neuvotteluratkaisun sivuuttamisen. Näistä peliteorian näkökulmasta keskeisimmät Ukrainan konfliktissa mitä todennäköisimmin olivat jälkikäteen tarkasteltuna oletettu aloitteentekijän etu, epäsymmetrinen informaatio (eli Kremlin päässä ollut puutteellinen informaatio) ja Kremlin rationaalisuus (peliteorian oletus siitä, että osapuolet toimivat kylmän rationaalisesti).

Rationaalisuus itsessään on toki suhteellinen käsite, kuten Miettinenkin asiaa pohtii: se mikä Länsimaiden näkökulmasta vaikuttaa irrationaaliselta, voi hyvinkin toisen osapuolen näkökulmasta olla rationaalisesti perusteltavissa. Esimerkiksi hyötysuhdeajattelussa on osapuolten välillä eroja, kun punnitaan sodan hyötyjä ja haittoja. Ihmishengen arvo on yksi tällainen suhteellinen määre.

Julkaisussa käydään lävitse myös muita neuvottelupeliteorian osa-alueita ja analysoidaan niitä suhteessa Ukrainan konfliktiin sekä konflikteihin yleisesti. Peliteorian alkuperäinen soveltamisalue itse asiassa onkin Miettisen mukaan suurvaltapolitiikan analyysissa, eikä niinkään taloustieteen tutkimuksessa, joten ei ole yllättävää, että se soveltuu hyvin tämänkaltaisten tilanteiden analysointiin.

Lähteet:

Akateeminen talousblogi. (5.5.2022). Etusivu.

http://blog.hse-econ.fi/

Akateeminen talousblogi. (5.5.2022). AT-blogin vuosipäivä.

http://blog.hse-econ.fi/?p=2364

Akateeminen talousblogi. (5.5.2022). Mitä sanottavaaa neuvottelupeliteorialla voisi olla aseellisten konfliktien syistä?.

http://blog.hse-econ.fi/?p=9532#more-9532

Pexels. (5.5.2022). Kuva, nappy: person holding white and blue business paper. https://www.pexels.com/photo/person-holding-white-and-blue-business-paper-936137/

Puhdasta koulukeskustelua (Jenna A. & Julia P.)

(kuva: https://pixabay.com/photos/kids-girl-pencil-drawing-notebook-1093758/)

Tutkimme Laura Tuohilammen 1.11.2012 perustamaa blogia Peruskoulupesula, jossa käsitellään koulumaailmaan liittyviä ilmiöitä sekä kokemus-, että tutkimusperäisistä näkökulmista. Blogissa otetaan kantaa, pohditaan ja keskustellaan koulumaailman eri ilmiöistä, kuten kiusaamisesta ja opetustavoista ja kirjoittajina voivat toimia esimerkiksi tutkijat, opettajat, vanhemmat sekä koululaiset. Blogi ei ole ollut aktiivinen muutamaan vuoteen, mutta aiheet ovat olleet ajankohtaisia tekstien kirjoitushetkellä, ja suurin osa on vieläkin.

Puhdasta Keskustelua

Blogissa paljon keskustelua ovat herättäneet kirjoitukset muun muassa opettajan auktoriteetistä, rasismista ja pakkoruotsista. Eli siis sellaiset aiheet, jotka vieläkin ovat ajankohtaisia ja joista ihmisillä riittää sanottavaa. Kirjoitusten kommenteissa on pääosin järkevää keskustelua ja kommentoijat kiittelivät kirjoittajia hyvistä havainnoista. Mutta joukossa oli myös jonkin verran erimielisyyttä ja kritiikkiä. 

Oli kuitenkin kiva huomata, että kirjoittajat ovat aika aktiivisesti vastailleet kommentoijille, olivat kommentit sitten positiivisia tai negatiivisia. Keskustelujen kieli oli pysynyt erittäin asiallisena keskustelun lomassa kaikissa, myös tunteita herättävissä keskusteluissa, mikä oli myös mukavaa huomata, kun ottaa huomioon kuinka räväkästi omia mielipiteitä joskus netin keskustelupalstoilla ilmaistaan

Blogikirjoitusten lähteet ovat enimmäkseen muita blogitekstejä tai esimerkiksi artikkeleita. Niissä siis jatketaan mediassa syntynyttä keskustelua sen sijaan, että esimerkiksi vain esiteltäisiin viimeaikaisia tutkimuksia. Toki on myös yllättävää, kuinka vähän suosituimpien tekstien joukossa puhutaan mistään tutkimuksista, mutta blogin ideana onkin varmasti vain herättää lisää keskustelua ajankohtaisista aiheista.

Koulun rakenteet mankeloitavana

Tarkastelemme lähemmin blogin kommentoiduimpien tekstien joukossa olevaa “onko oppiminen mukavaa kun opettaminen on mukavaa” -tekstiä. Tekstin on kirjoittanut blogin perustaja Laura Tuohilampi. Tekstin keskeisenä väitteenä on, että oppilaiden on saatava vapauksia oppia omilla tavoillaan sen sijaan, että kaikkia yritettäisiin työntää hiljaa istuvan “ihanneoppilaan” muottiin. Väitetään Tuohilampi perustelee esimerkiksi esittelemällä oppilaiden sopeutumisen hyötyjä ja haittoja, joista haittoja on selkeästi enemmän. Hänellä on myös selkeästi omaa kokemusta aiheesta, ja hän tuokin esille paljon esimerkkejä omasta elämästään.

Meidän mielestämme tämä ajattelutapa lähtee ehdottomasti oikeaan suuntaan. Koulun pitäisi olla oppilaiden edun mukainen paikka, ja oppilaiden edistäminen ja tukeminen oppimisessa pitäisi olla tärkein päämäärä. Blogitekstin lopussa Tuohilampi kertoo luokasta, jota hän kuvaa kaoottiseksi sen melun ja yleisen hälinän takia. Luokan toiminta kuulostaakin olevan hyvin kaukana perinteisestä opettajajohtoisesta ja hiljaisesta toiminnasta, mikä voi olla hyvä asia. 

Kuitenkin kaikille oppilaille tällainen opetusmenetelmä ei toimi, eli niin kuin mikään muukaan opetusmenetelmä, tämäkään ei ole täydellinen. Esimerkiksi keskittymishäiriöistä kärsivän oppilaan voi olla hyvin vaikea oppia mitään tällaisessa “kaoottisessa” luokassa. Hyvän opetusmenetelmän löytäminen luokalle vaatii opettajalta ammattitaitoa lukea luokan ilmapiiriä ja löytää juuri heille sopiva opetustyyli, oli se sitten perinteinen tyyli, tällainen aikaisemmin kuvattu ohjaava tyyli tai sitten sopiva sekoitus näitä molempia. 

Opettajan työ on haastavaa ja opettajilla on suuri merkitys oppilaan elämään. Pelkästään yksi hyvä opettaja voi auttaa oppilasta löytämään itselleen sopivan oppimistyylin, kehittää tämän itsetuntoa ja motivoida sekä innostaa oppilasta opiskelemaan myös jatkossa. Samalla taas yksi opettaja, joka ei huomioi oppilaan henkilökohtaisia tarpeita tai arvosta hänen kykyjään, vaan tuomitsee hänet hankalaksi oppilaaksi, voi tehdä vahinkoa oppilaan loppu koulupolulla. Tällaisten haastavien aiheiden takia on hyvä, että on olemassa tällainen avoin sivu, jossa opettajatkin voivat saada uutta näkökulmaa opettamiseen ja jakaa keskenään omia ajatuksia aiheista. 

Lähteet:

http://www.peruskoulupesula.fi/2014/09/onko-oppiminen-kivaa-silloin-kun.html

Kuva:

https://pixabay.com/photos/kids-girl-pencil-drawing-notebook-1093758/

Meemisanoja ja nettikasinoita (Laura H, Jenna H, Sonja H)

Tarkastelimme Suomen suojelija -blogin julkaisua “Ok boomer - Mitä se tarkoittaa?”. Blogia tutkiessamme huomiomme kiinnittyi sen salaperäisyyteen, sillä blogi ei anna tietoa kirjoittajastaan. Kirjoittajan nimeä ei esitellä vaan julkaisujen kirjoittajana on “ylläpito”. 

Suomen suojelija -blogissa on kokonaisuudessaan vain viisi julkaisua. Blogin anonyymi kirjoittaja käsittelee neljässä artikkelissaan erilaisia suomen kieleen tuotuja englanninkielisiä lainasanoja ja -fraaseja. Kaksi julkaisuista käsittelee rahapelaamista netissä, joista toinen esittelee parhaita suomalaisia nettikasinoita. Tämä saa meidät epäluuloisiksi blogin tieteellisyydestä. Miksi “Suomen suojelija” käsittelee nettikasinoita? Onko tässä taustalla mainos? 

Taustoja tai motivaatiota blogin kirjoittamiselle ei kerrota. Blogin etusivulla esitellään lista tietolähteitä ja muita resursseja, jotka liittyvät suomen kieleen. Tämän perusteella voidaan olettaa, että blogi on suunnattu suomen kielen käyttäjille. Itse blogitekstien sävy on pohjimmiltaan neutraali, ja tekstit keskittyvät ennemminkin sanojen ja fraasien tarkasteluun kuin esimerkiksi kannan ottamiseen. 

Julkaisussa “Ok boomer -Mitä se tarkoittaa?” käsitellään otsikossa mainitun fraasin taustoja ja sitä, mitä lausahdus tarkoittaa suomeksi. Julkaisussa käsitellään niin boomer-sanan taustoja kuin lausahduksen historiaa ja nykyajan merkityksiä. Fraasin kerrotaan saaneen alkunsa Twitterin meemistä vuoden 2018 keväällä. 

Julkaisussa pohditaan lausahduksen merkitystä - onko kyse ikäsyrjinnästä vaiko valtarakenteiden vastustamisesta, ja miten boomeriksi kutsuminen sitoutuu sukupuoleen muun muassa käsitteiden miesselittely (eng. mansplaining) ja setämies kautta, vaikka itse termi boomer ei ole sukupuolisidonnainen. Julkaisun kommenttikentästä löytyykin esimerkki sille, missä tilanteissa fraasia saatetaan käyttää:

Kuvankaappaus Suomen suojelija-blogista

Julkaisussa todetaan, että fraasi “ok boomer” ei ole täysin luontevasti käännettävissä suomen kielelle. Vaikka hokeman kirjallimelliseksi käännökseksi tarjotaan “hyvä on, suuri ikäluokka”, toteaa kirjoittaja sen huonosti sopivaksi arkiseen puheeseen. Kirjoittajan mukaan kirjaimellisia käännöksiä käytetään kuitenkin toisinaan ironisesti meemeissä.

Siitä huolimatta, että julkaisu on toteutettu kirjallisesti hyvin, blogin salamyhkäisyys häiritsee meitä. Miksi osassa postauksista keskitytään rahapelaamiseen? Kuka on tämä anonyymi Suomen suojelija?

Lääketieteen moninaisuus (Elina K.)

 

Kuva:https://pixabay.com/fi/photos/kiinalainen-l%c3%a4%c3%a4ketiede-diagnoosi-3666193/

Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti käsittelee blogissaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä myyttejä ja ajankohtaisia aiheita. Blogissa terveyteen liittyviä aiheita käsitellään itse kirjoittajan Juhani Knuutin näkökulmasta. Kirjoittajan mukaan tekstin tarkoituksena on herätellä lukijoita ottamaan asioista selvää ja vaatia näyttöä kerrotuista väitteistä.  

Blogitekstissään Juhani Knuuti ja Juhani Kellosalo käsittelevät yhdessä lääketieteen moninaisuutta. Blogissa he korostavat lääketieteen termin käyttämisen ongelmaa, jolloin lääketieteen määritelmä hämärtyy eivätkä ihmiset tiedä mitä lääketiede todellisuudessa tarkoittaa tai tutkii. Lääketieteen määritelmän hämärtyessä, voi se   pahimmillaan lääketieteen professorin ja lääketieteen tohtorin mukaan johtaa siihen, että tilannetta käytetään hyödyksi kaupallisesti. Lääketieteen termi korostuu nykypäivänä useissa eri hyvinvointiin liittyvissä käsitteissä, kuten kiinalaisessa lääketieteessä, vaihtoehtoisessa lääketieteessä ja integratiivisessa lääketieteessä. Vertailu muihin hyvinvointia parantaviin osa-alueisiin on kirjoittajan mukaan pohdittu lääketieteen näkökulmasta. Juhani Knuuti ja Juhani Kellosalo perustelevat kyseisessä blogitekstissä lääketieteen termin määrittelemisen isoimman ongelman piileevän käännösvirheessä. Heidän mukaansa englannin kielestä tuleva sana medicine on tulkittu suoraan lääketieteeksi, vaikka se alunperin merkitsee esimerkiksi lääkettä, rohtoa, hoitoa ja hoitosysteemiä. Taas sana medicine science tarkoittaa lääketiedettä, joka tutkii lääketiedettä monelta eri kantilta. Tätä väitettä perustellaan tekstissä tieteen perusteellisella tutkimisella, mittaamisella ja analysoimisella, kun taas muiden “lääketieteiden” keskittyessä kokemusperäisiin hoitokeinoihin ja niiden toimivuuteen.

Tämä blogiteksti lääketieteestä terminologiana on johdatteleva kysymyksineen ja esimerkkeineen. Kirjoittaja on herätellyt lukijoita ajattelemaan kysymyksien avulla, jonka jälkeen avannut asiaa esimerkein.  Kielellisesti kirjoittaja Juhani Knuuti on käyttänyt blogitekstissään selkokielistä tekstiä samalla selittäen auki väitettään liittyen käännösvirheeseen lääketieteen sanan käytöstä. Lähteitä tekstissä ei ole käytetty, vaan kirjoittaja on käyttänyt omaa asiantuntemustaan ja huomioitaan aiheeseen liittyen. Aihe on herättänyt mielenkiintoa lukijoissa ja kommentteja blogitekstiin on kertynyt useampia. Kommenttiosiossa kirjoittaja on käynyt tiivistä vuorovaikutusta lukijoiden kesken vastaamalla lukijoiden erilaisiin huoliin ja kysymyksiin omien havaintojensa pohjalta.

Teksti itsessään herättää mielenkiintoa aiheeseen liittyen etenkin, kun nykypäivänä käytetään paljon erilaisia hoitomenetelmiä sairauksiin. Useat henkilöt nykypäivänä turvautuvat lääketieteen lisäksi erilaisiin luonnonhoitoon perustuviin lääkkeisiin ja hoitoihin, joten ne herättävät paljon kysymyksiä ja pohdintaa aiheeseen liittyen.

Lähteet:

https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/kuinka-monta-laaketiedetta-on-olemassa/

CREEPYPASTA - hiukset nostattava halloweenkuje vai jotain muuta?
(Johanna & Janina)

Kuva: Nguyen Khiem on Unsplash

Tutustuimme väitöskirjatutkijana ja vapaana kirjoittajana toimivan Toni Saarisen postaukseen, joka käsitteli varsin kiinnostavaa nykyajan tarinankerronnan muotoa, creepypastaa. Artikkeli on julkaistu AntroBlogi –tiedeblogissa, joka on vuodesta 2015 asti toiminut itsenäinen tieteen verkkojulkaisu. Blogin julkaisujen kirjoittajina toimivat antropologit, jotka ovat kiinnostuneita tutkimaan sekä kommentoimaan elämää ja yhteiskuntaa antropologisesta näkökulmasta käsin.  

Saarisen blogitekstin tavoitteena on tuoda creepypastaa käsitteenä ja ilmiönä tunnetummaksi selvittämällä sen taustoja, ilmenemisen muotoja sekä taustalla vaikuttavia kulttuurisia tekijöitä. Hän kertoo, että creepypastat ovat verkossa yhteisöllisesti kehiteltyjä ja siellä leviäviä kauhutarinoita, joissa pyrkimyksenä on aitouden tuntu sekä todellisuuden ja fiktion rajojen hämärtäminen. Kyse on siis teksteistä, joita on helppo kopioida ja liittää toisaalle ja joita voidaan pitää internetissä yhteisöllisesti syntyneinä, kauhutarinoiden perinteeseen pohjautuvina kerronnan muotoina. 

Omaehtoista digikauhua

Postauksessa tuodaan esille, kuinka internet hybridisenä ympäristönä mahdollistaa vernakulaarisen eli ihmisten omaehtoisen kulttuurin, jonka tekijöinä ovat aivan tavalliset netinkäyttäjät, ja kaupallisen valtakulttuurin jatkuvan sekoittumisen. Hybridisyyden todetaan olevankin yksi merkittävimpiä tekijöitä creepypastojen taustalla. Saarinen kertoo vernakulaarille kulttuurille olevan ominaista sen vapaa liikkuvuus siten, että esimerkiksi tekstien tekijyys hämärtyy ja vaihtuu tekstin kehittyessä. Internetin erilaiset julkaisualustat tarjoavat yhteisöllisestä tarinankerronnasta inspiroituville yksilöille täydellisiä ja usein anonyymeja paikkoja tulla osaksi digitaalista nykytarinaperinnettä.

Creepypasta voidaan luokitella osaksi digikauhun genreä, joka on laaja ja sisältää useita erilaisia ilmenemismuotoja. Esimerkiksi Redditin suosituilta sub- eli alireddit palstoilta r/LetsNotMeet ja r/nosleep löytyy erilaisia kauhukertomuksia ja YouTubessa, Twitterissä ja TikTokissa creepypastat heräävät henkiin interaktiivisina, audiovisuaalisina tuotoksina. 

 

Jos olet joskus istunut iltanuotiolla kavereiden kanssa ja kuunnellut karmivan todentuntuista fiktiivistä tapahtumaa, joka tapahtui ystäväsi Matleenan naapurille, kyseessä on voinut olla urbaani nykytarina. Folkloristiikan mukaan nykytarinoiden määrittävä tekijä ei ole suinkaan niiden syntyvyys nykyajassa, vaan se, kuinka hyvin ne vetoavat nykypäivän yleisöön. Esimerkiksi Bloody Mary on tunnettu ja suosittu nykytarina peiliin pyydettäessä ilmestyvästä, verisestä naisesta, vaikka itse taru on vuosisatoja vanha. Muita nykytarinoita ovat muun muassa fanifiktiot, joissa jo olemassa oleville, yleensä kokonaisille tarinoille luodaan vaihtoehtoisia tapahtumankulkuja tai esi- tai jatko-osia. 

Kenelle?

Erityisen kiinnostavaa Saarisen postauksessa oli juuri nykytarinan käsite, ilmiön pohdinta sekä creepypastojen erilaiset ilmenemisen muodot. Aihe valikoitui käsiteltäväksi, koska koemme creepypastat kiinnostaviksi. Aihe voi toimia kuitenkin rajaavana tekijänä suhteessa yleisöihin sen keskittyessä pitkälti kauhun ja puistattavuuden elementteihin.  

Otsikko ytimekkyydestään huolimatta jää ympäripyöreäksi, jonka vuoksi aiheesta täytyy mahdollisesti tietää jo jotakin etukäteen kiinnostuakseen siitä aidosti. Hyvää kohderyhmää julkaisulle voisivat olla esimerkiksi yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalla toimivat tutkijat, kirjallisuuden opiskelijat, antropologiasta ja kirjallisuudesta kiinnostuneet yleisöt jne., koska Saarisen blogitekstin sisältö on kokonaisuudessaan aika massiivinen, aihe spesifi ja käytetty kieli myös suhteellisen haastavaa, osin alakohtaisten sanastojen vuoksi.

Kuva: Daniel Jensen on Unsplash

Genre haltuun

Jos kiinnostuit creepypastasta, niin kannattaa tutustua Saarisen blogitekstin ja vinkkien lisäksi ainakin Youtuben ja Twitterin creepypasta-tarjontaan. Suosittelemme katsomaan ainakin seuraavat:

 

Petscop on YouTubeen muutama vuosi sitten ilmestynyt kanava ja creepypasta, jossa henkilö kuvaa, kun hän pelaa Petscop -nimistä videopeliä ja puhuu katsojalle ajatuksiaan satunnaisesti. Peli on suhteellisen vanha, alkutekstien mukaan vuonna 1997 luotu ja se on keskeneräinen. Pelin ensimmäinen taso ja näkymä ovat suhteellisen viattomia, kunnes pian katsojalle käy hyvin selväksi, ettei peli ole lainkaan sellainen miltä se näyttää. Viattoman eläinten keräily teeman takaa paljastuu merkkejä siitä, että peli sisältää piilotetun tarinan. Jää katsojan pääteltäväksi mikä tarina on ja miksi se on päätynyt peliä pelaavan henkilön käsiin. 

 

Creepypastan voi katsoa täysin itsenäisesti sen omalta YouTube-kanavalta. mutta suosittelemme seuraamaan sen jonkun esittämänä, koska ainakin meille tarina aukesi paljon paremmin alusta lähtien kun siinä oli toinenkin henkilö keskustelemassa omista päätelmistään. Mainio valinta tähän on mm. Loey Lane, joka rakastaa kauhua ja creepypastoja ja tuottaa niihin liittyvää sisältöä muutenkin paljon. Ensimmäinen osa hänen kertomanaan löytyy täältä.

 

Dear David on hyvä esimerkki nyt jo vanhasta, mutta aikanaan interaktiivisesta creepypastasta, joka levisi Twitterissä. Creepypastassa Twitter käyttäjä Adam Ellis alkoi kertoa julkisesti seuraajilleen siitä, kuinka hän uskoo nuoren kuolleen pojan alkaneen vainota häntä. Tarina eteni Twitterissä sen seuraajille reaaliajassa Adam Ellisin julkaistessa lisää tietoa tilanteestaan Twitter tililleen suhteellisen satunnaisesti ja myös kuvien ja videoiden muodossa. Seuraajat pääsivät myös ikään kuin mukaan tarinaan kommentoimalla Adamille ajatuksiaan ja kysymyksiään Adamin reagoidessa niihin. Dear David oli interaktiivisen kauhun parhaimmistoa, koska se sai seuraajan todella pohtimaan uskooko Adam oikeasti pojan läsnäoloon vai keksiikö hän kaiken. 

 

Alkuperäinen Twitter lanka on luultavasti jo poistunut, mutta jälleen tarina on edelleen todella miellyttävä seurata Loey Lanen kertomana YouTubesta, missä hänellä on kokonainen kansio omistettuna tarinalle. 

Lähteet

https://antroblogi.fi/2021/04/creepypasta-on-kauhua-joka-tavoittelee-aitoutta-ja-vapautta/
https://antroblogi.fi/mika-antroblogi/

Tutkittua terveystietoa tarjolla! (Maija T. & Kaisa S., Saaran ryhmä)

Tiedenaiset on instagramissa toimiva tiedeyhteisö, jonka tavoitteena on esittää tutkittua tieteellistä tietoa somessa leviävää misinformaatiota vastaan. Tiedenaiset itse nimittävät itseään nuoriksi asiantuntijanaisiksi, jotka ovat tutkitun terveystiedon puolella. Tiedeyhteisön takana on seitsemän korkeasti kouluttautunutta naista, joilla on asiantuntemusta muun muassa lääketieteestä, fysioterapiasta, ravitsemustieteistä, uskonnosta, psykologiasta ja terveystiedosta. 

Naisten asiantuntemus heijastuu Instagram -tilillä käsiteltäviin aiheisiin. Postausten aiheet painottuvat hyvinvointiin ja terveyteen ja tililtä saa tietoa esimerkiksi menstruoivien ja raskaana olevien terveyteen liittyen. Tarkasteltavat aiheet erottuvat yleisnäkymästä helposti isojen otsikoiden avulla, joka tekee itseä kiinnostavien aiheiden löytämisestä helppoa. Tilillä on myös hyödynnetty runsaasti aiheita havainnollistavia kuvia, jotka tekevät sen selaamisesta mielekästä. Tiedenaiset ovat käyttäneet tilillään myös esimerkiksi Reels-toimintoa, joka luo vaihtelua kuvapainotteiseen yleisnäkymään. Reels videoissa tiedenaiset ovat nerokkaasti hyödyntäneet nykyajan trendejä.

Tilillä aiheita lähestytään viikoittaisten teemojen kautta, sekä toistuvien “Myyttimaanatai”- postausten avulla. Esimerkiksi yhdessä “Myyttimaanantai” postauksessa tarkastellaan myyttiä “ADHD on vilkkaiden pikkupoikien sairaus” (8.2.2021). Postauksessa on kuvatekstin tilan rajallisuudesta huolimatta lähestytty aihetta hyvin laajasti. Kuvateksti alkaa ADHD sanan avaamisella, jonka jälkeen tekstissä kerrotaan tarkemmin mistä ADHD johtuu. Tekstin lopussa myytti on osoitettu vääräksi tutkitun tiedon avulla, jonka lähteet löytyvät postauksen kommenteista. Lähteinä on käytetty esimerkiksi ADHD-liittoa ja ADHD-tietoa sivustoja. Kuvateksti on jaettu selkeästi osiin ja kerronnan tukena on hyödynnetty emojeja, jotka tekevät sen lukemisesta mielekästä.

Tiedenaisten Instagram -tili on ylipäänsä esteettisesti kaunis, jota ilmentää harkittu värimaailma ja tarkat kuvituskuvat. Instagram itsessään on hyvä alusta jakaa tällaista tieteellistä tietoa, sillä sen kautta on mahdollista saavuttaa monenlaisia ihmisiä. Tilin vuorovaikutteisuutta lisää Instagram -kuvien kommenttiosio, joka tarjoaa helpon väylän keskustella aiheista. Tiedenaiset itse osallistuvatkin hyvin aktiivisesti kommenteissa käytävään keskusteluun ja vastailevat esitettyihin kysymyksiin. Kuvat ja kuvatekstit tarjoavat myös rajoitetun tilan tiedon kertomiselle, jolloin turhalle jaarittelulle ei ole mahdollisuuksia.

Lähteet:

https://www.instagram.com/tiedenaiset/?hl=en

https://www.tiedenaiset.fi/meista/

Kuva: https://pixabay.com/fi/photos/nainen-jooga-meditaatio-5380651/