Mitä tekisit, jos taivas olisi rajana? (Heli, Miia ja Aleksi, Marjaanan ryhmä)

Millainen olisi tulevaisuuden koulusi, jos saisit itse suunnitella sen ja raha ei olisi este? Millaiseksi suunnittelisit opetuksen sisällön? Suomalainen koulumaailma elää jatkuvassa muutoksen tilassa ja koulumaailman muutoksia käsitellään mediassakin aika ajoin. Suomalaista koulumaailmaa käsittelee myös valitsemamme blogi ”Peruskoulupesula”. Blogi käsittelee sitä, mitä nykyinen suomalainen koulumaailma on ja mitä se pitää sisällään, blogi haluaa myös herätellä ajatuksia koulumaailman muutoksista ja siitä, millainen koulumaailma lapsillamme tulevaisuudessa on.

Blogin perusti vuonna 2012 Laura Tuohilampi, joka nykyisin toimii Jyväskylän yliopiston matematiikan didaktiikan opettajana. Hän perusti blogin, jonka tarkoituksena on kertoa suomalaisesta koulumaailmasta ja niistä näkökulmista, jotka ihmisille on muovautunut tutkimusten ja omien kokemusten kautta. Blogin toinen vakiokirjoittaja on Antti Värtö, joka toimii oppilaanohjaajana ja Tabletkoulun oppikirjailijana. Värtön kirjoitukset käsittelevät enemmän psykologisia näkökulmia koulumaailmasta. Blogin nimeen haluttiin jättää ”Peruskoulu”- nimi, sillä tarkoitus on muuttaa ajattelua nimikkeen sisällä eikä itse nimikettä niin, että sana ”Peruskoulu” tarkoittaakin jotain aivan muuta kuin mitä se nykyään tarkoittaa.

Blogista tekee mielenkiintoisen sen kirjoitustyyli. Tekstiä on helppo lukea, koska se on rakennettu kevyeksi tietoperusteluistaan huolimatta. Blogi antaa myös läpinäkyvyyden vaikutelman, koska sen on avoin myös vieraskynien blogipostauksille.  Näitä blogista löytyykin muutamia.

Blogin tehokeinona käytetään erilaisten teorioiden havainnollistamista yllättävien esimerkkien kautta. Teorioita avataan “ rautalankamalliin”, jolloin lukijan on helppo pysyä aiheessa mukana. Oman mielenkiintoisen lisäyksen blogiin tuo sopivan  huumorin liittäminen myös sellaisiin blogipostauksiin joiden aiheet itsessään eivät ole miellyttäviä.

Blogissa kirjoittajat perustelevat väitteensä pääsääntöisesti tieteellisesti, joka herättää lukijana kokemuksen tekstin luotettavuudesta. Blogiteksteissä on käsitelty ajankohtaisia aiheita, joten tulee vaikutelma että kirjoittajat ovat perillä tämän hetkisistä peruskoulua koskettavista ilmiöistä.

Blogissa käsitellään erilaisia peruskouluun liittyviä ilmiöitä, tutkimustietoa ja ajankuvaa. Koulu oppimisympäristönä ja koulumaailman sosiokulttuurinen konteksti, sekä opettajan ammattikuva ja työmetodit ovat pääsääntöisesti blogitekstien aiheena. Blogissa pohditaan niinikään ajakohtaisten ilmiöiden vaikutusta oppilasainekseen ja opetusmetodeihin. Blogissa sivutaan monia erilaisia tutkimuksia ja teorioita liittyen kouluissa esiintyviin ilmiöihin. Tekstiä perustellaan usein tieteellisillä tutkimuksilla ja projekteilla. Näistä esimerkkejä mm. Paul Willisin "Learning to Labour"- klassikkoteoria, kiva koulu- projektin esittely.  Uusimmat PISA- tutkimuksen tulokset, sekä OPS 2016 ovat näkyvillä blogiteksteissä. Blogista voidaan tunnistaa siis tieteellisen mielipidetekstin ominaisuuksia.

Blogissa eniten keskustelua ovat herättäneet kiusaamisen ilmiöön liittyvät tekstit. Kiusaamisen muodot, syyt ja ratkaisut ovat näissä kommenteissa keskiössä, ja myös kommenteissa on enemmän kokemuksen ja tiedon kautta perusteltua tekstiä kuin tunteen perusteella kirjoitettuja kommentteja. Tästä esimerkkinä Tuomas Salosen 19.2. 2016 jättämä kommentti “kiusaamisen alfa ja omega” - blogitekstiin, jossa hän mm. jäsentelee koulun epäluonnolliseksi todellisuudeksi, jonka sosiaalisella todellisuudella ja ihmissuhdeverkostolla ei ole todellista jatkumoa koulun ulkopuolelle eikä myöskään ajallista jatkumoa ennen ja jälkeen koulun.

Blogikirjoituksessa ”Mitä tekisit, jos taivas olisi rajana?” Värtö pohtii visioiden merkitystä opettajille. Värtön mukaan yllättävästi käyttöön tulevien resurssien hyödyntäminen on todella vaikeaa, mikäli ei ole antanut itsensä haaveilla kuinka niitä käyttäisi tilaisuuden tullen. Opettajan ajattelu voi tavallaan laitostua ja kuihtua mielikuvituksettomaksi vanhojen rutiinien toistoksi, joista poikkeaminen on vaikeaa.

Kirjoittaja argumentoi väitteensä puolesta kertoen ensin omakohtaisista kokemuksistaan. Värtö kertoo tilanteesta, jossa hänen olisi ollut mahdollista saada tunnilleen toinen opettaja, mutta ei tiennyt kuinka tätä hyödyntää. Hän antaa myös esimerkin koulusta, jonka opettajat palkataan vuodeksi kerrallaan, mutta joille annetaan lähes täysin vapaat kädet opetuksen toteuttamisen suhteen. Lopuksi Värtö vetoaa tutkimukseen, jossa ihmisten onnekkuuden todettiin johtuvan varsinaisen onnen sijaan kyvystä pitää silmät auki ja tarttua rohkeasti tilaisuuksiin niiden avautuessa. Värtön argumentointityyli on hyvin jäsenneltyä ja selkeästi etenevää. Kirjoittajan mielipiteisiin on helppo yhtyä.

Teksti on kirjoitettu todella helppolukuiseksi ja kirjoittajan ajatuksenjuoksun seuraaminen on vaivatonta. Tekstin ymmärtäminen ei edellytä käytännössä lainkaan pohjatietoja, mutta kirjoittaja perustelee väitettään niin monipuolisesti, että tekstin lukemisen jälkeen Värtön keskeisen teesin kanssa on vaikea olla eri mieltä.

Värtö lopettaa tekstinsä sanomalla: ”ideoita tulee paljon enemmän, mikäli tietää, mitä oikeastaan haluaa”. Mielestäni tuolla väitteellä ja haaveilemattomuuden aiheuttamalla tapoihin juuttumisella on paljon yhteistä opitun avuttomuuden kanssa. Opittu avuttomuus on käsite, joka viittaa tilanteeseen, jossa yksilö ei osaa auttaa itseään, koska on tottunut siihen, että mitään ei edes voi tehdä. Värtön tekstistä herää pelko siitä, että luokkakokojen ja opettajien kiireen kasvaessa Suomen opetusjärjestelmä vaivihkaa lipuu tilanteeseen, jossa resurssien kasvattamisella ei koeta olevan paljoakaan hyötyä, koska opettajat ovat toimineet vuosia tietyllä tavalla, eivätkä tiedä muusta.

LÄHTEET

Blogi: http://www.peruskoulupesula.fi

Kuvat: Nuortenideat.fi.

Peda.net

Tekoälyn eettiset ongelmat (Elisa & Jenni, Ellinooran ryhmä)

Harri Jalonen käsittelee blogitekstissään “Tekoäly on tyhmää ilman eettistä ulottuvuutta” (Harri Jalonen, 2018) tekoälyn eettisiä periaatteita. Tekstissä tuodaan esille tekoälyn ulkoisvaikutuksia, eettistä keskustelua ja sitä, edellyttääkö tekoäly erillistä yhteiskuntasopimusta. Kirjoittajan mielestä ihmiskunnan on syytä pohtia tosissaan tekoälyn uskomattomien hyötyjen lisäksi myös sen haittapuolia. Kirjoittaja Harri Jalonen on filosofian tohtori ja valtiotieteiden maisteri, joka on väitellyt kunnallisen päätöksenteon valmistelutyöstä. Hän on toiminut erilaisissa opetus-, tutkimus- ja kehittämistehtävissä. Nykyään hän toimii yliopettajana ja on tieto- ja innovaatiojohtamisen dosentti Tampereen ja Vaasan yliopistoissa. Blogin kohderyhmänä toimii luultavasti teknologiasta ja urheilusta kiinnostuneet ihmiset, sillä muut julkaisut käsittelevät teknologian innovaatioiden lisäksi paljon esimerkiksi e-urheilua.

Kiinnostavaa tekstissä on Jalosen virkistävä katsaus aina niin hehkutetun tekoälyn eettisiin ongelmiin. Jalonen määrittelee etiikan blogitekstissään seuraavasti: ”Etiikassa ollaan kiinnostuneita ihmisten käyttäytymisen moraalisista periaatteista. Perusoletuksena etiikassa on, että ihminen on tietoinen omasta toiminnastaan ja sen seurauksista. Moraali toimii eräänlaisena kompassina, joka ohjaa eettisesti kestävään toimintaan myös tilanteissa, joihin lain koura ei yllä.”Jalonen tuo esille eettisinä ongelmina esimerkiksi itseohjautuvien autojen tekoälyllisen toiminnan, esimerkiksi miten auto toimii onnettomuustilanteessa, jossa punnitaan eri ihmisten tai eläinten arvoa.

Jalosen teksti herättää pohtimaan omaa tulevaisuutta tekoälyn maailmassa; onko tekoäly moraalisesti luotettavaa? Mitä ongelmia voimme kohdata kansakuntana, jos tekoälyn kehittämistä ei hallita? Eettisen ulottuvuuden tuo ainakin vielä tällä hetkellä tekoälylle sitä luovat ja kehittävät ihmiset, sillä ainakaan vielä ei tekoälyllä ole tietoisuutta. Ihmiset ovat myös vastuussa siitä, mihin suuntaan tekoäly jatkossa tulee kehittymään, ja miten sitä tullaan hyödyntämään. Jalosen mukaan tekoälyn mukanaan tuomat uhat liittyvät algoritmien virhetulkintoihin ja yksilöiden yksityisyyden suojaan. Tekoäly vaikuttaa myös sosiaalisen median palveluissa algoritmien filtteröidessä informaatiota, jolloin riskeinä on esimerkiksi äänestyskäyttäytymisen muutokset.

Ennen tekoälyn käyttöönottamista, tulisi ehdottomasti huomioida eettiset kysymykset perin pohjin. Tekoälyn moraaliton käyttäytyminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa kuolemaan, kuten esimerkiksi jo aiemminkin mainittujen itseohjautuvien autojen kohdalla, joten kyse ei ole ihan pienistä asioista. Eettisten kysymysten käsitteleminen ei ole kuitenkaan ihan mustavalkoista, sillä kyse voi olla niin monimutkaisista asioista, ettei niihin ole vieläkään vastausta. Jos tekoälylle täytyy kehittää algoritmi, joka päättää suojeleeko se käyttäjäänsä tai tappaa viisi ihmistä, kysymys ei tosiaankaan ole ihan yksinkertainen vastattavaksi. Jokainen voi miettiä, kumpi näistä olisi sitten eettisesti oikein. Osan mielestä myös “kohtalon” tahallinen muuttaminen on väärin, mutta toisaalta kuka ostaisi autoa, joka johtaisi algoritmien perusteella käyttäjänsä kuolemaan.

Tekoälyllä ei ole tunteita tai tietoisuutta, joten sen täytyisi oppia myös havaitsemaan eettisten sääntöjen ongelmia ja korjaamaan käsityksiään niistä. Näiden ratkaisujen tekeminen perustuukin ongelmallisesti usein tunneälyyn, joka meillä ihmisillä on sisään rakennettuna. Uskomme, että tämä vie vielä kauan aikaa, ennen kuin tekoälyn eettisten ongelmien ratkaisut ovat siinä pisteessä, että se voidaan täysin ottaa käyttöön.

Testaa omaa moraaliasi osoitteessa;

http://moralmachine.mit.edu

Kuva:

https://www.flickr.com/photos/75718307@N00/25475311772/in/photolist-EPaCDj-RCfC7k-A1QmBC-MKHsMK-585oYX-4op7ZA-27e8qJr-jR9gc-4HEcBa-9xaKQj-ARnTX-Rnzz9w-2bvBM1e-6kBMSR-MKHrbD-4WrkmQ-6bEht9-28KsLY7-4HCFvt-268qpDU-2a7ZX6F-3Ym8Sz-MKHub6-2a7ZWBV-2bvBKT4-2a7ZWB4-2a7ZW9F-2bvBLna-MKHts2-4HtZba-4A14HM-2a7ZY5p-MKHtUK-TjY96f-7JvXoF-UxMQYf-6A3hTd-279Zdsd-qTyWSQ-4zWdqD-4zWGpJ-25RvyNn-26ygpz4-2dviuK2-9M2QU4-25b5ydJ-6QZrZJ-24trrfu-2bvBLmi-7ERYA3

Lähteet:

http://www.harrijalonen.fi/fi/blogi/tekoaly_on_tyhma_ilman_eettista_ulottuvuutta

Tekoälyn todellisuus (Juho R. & Kim W.)

Tivia-blogi on Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry:n ylläpitämä blogi, jossa alan asiantuntijat voivat julkaista tekstejä ajankohtaisista IT-alaan liittyvistä aiheista. Blogiteksteissä käsitellään laajasti muun muassa digitalisaatiota ja tekoälyä sekä pohditaan IT-ratkaisujen vaikutuksia talouskasvuun ja yhteiskuntaan laajemminkin. Vahvan IT-painotuksen lisäksi teksteissä sivutaan laajemminkin myös esimerkiksi johtamista ja organisaatioiden kehittämistä. Kirjoittajat ovat pääosin IT-alan erilaisissa johtotehtävissä työskenteleviä asiantuntijoita.

Blogiteksteille yhteistä on vahva painotus käytäntöön, joten tekstit eivät ole kovin tieteellisiä tai teoreettisia. Tekstit ovat kuitenkin faktatietoon pohjautuvia asiatekstejä, joissa on mielestämme onnistuttu johdonmukaisen argumentaation rakentamisessa niin ajankohtaisten tutkimusten kuin tilastojenkin kautta. Yhteiskuntaan ja talouteen liittyvistä teksteistä voi löytää myös poliittisia kannanottoja, mutta nämä ovat myös kattavasti perusteltuja. Kaiken kaikkiaan blogin eri kirjoittajien teksteistä välittyy vakuuttava alan tuntemus sekä käytännön kokemus.

Valitsimme tarkempaan tarkasteluun Mika Heleniuksen kirjoittaman tekstin Tekoäly - aapinen päättäjille ja vaikuttajille erityisesti aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Pitkän linjan IT-alan ammattilainen Mika Helenius, 50, on aiemmin toiminut ohjelmajohtajana ja tutkijana Aalto-yliopistossa sekä hallitusammattilaisena ja strategisena neuvonantajana eri yrityksissä. Hän on myös ollut osakkaana, perustajana ja johtotehtävissä useissa ICT-alan yrityksissä, kuten Ixonos, Mermit,  Lotus, IBM, ICL Data, Tieto ja Nokia Mobile Phones. TIVIA:ssa hän on aiemmin ollut hallituksen varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Helenius valittiin vuoden 2009 Tivi-vaikuttajaksi. Helenius on valmistunut Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1996 ja opiskellut Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa (KTH) ja Tuck Business Schoolissa Dartmouth Collegessa Yhdysvalloissa.

Heleniuksen tekstistä löytyy paljon hyvän verkkotekstin piirteitä, kuten informatiivinen otsikko, selkeät väliotsikot ja sisällön looginen eteneminen. Lisäksi ansiokasta on se, että teksti on kirjoitettu kätevään oppaan muotoon, joka mahdollistaa lukijan keskittymisen lukijaa eniten kiinnostaviin kysymyksiin. Kirjoittaja myös määrittelee käyttämänsä käsitteet ja nojaa argumentaatiossaan vahvasti muun muassa ajankohtaiseen tilastotietoon. Heleniuksen vahva kokemus IT-alan tehtävistä ja alan tuntemus tulevat myös hyvin esiin tekstissä ja luovat vakuuttavuutta. Tekstissä on kuitenkin myös jonkin verran virheitä kielessä ja kirjoittajan ajatusta on välillä vaikea hahmottaa. Nämä voivat jopa altistaa virheellisille tulkinnoille, mikä on haastavaa erityisesti verkkotekstin kontekstissa, jossa tekstien tulisi olla nopeasti luettavissa ja helposti ymmärrettävissä.

Tekstin keskeinen väite on korostaa tekoälyn olevan vain yksi, joskin tärkeä,  ohjelmistoteknologian osa-alue. Tämä on varsin tervetullut näkökulma nykyajan tekoälykeskusteluun, jossa markkinointipuheiden kautta tekoäly on nostettu muoti-ilmiöksi, jolla myydään mitä moninaisimpia asioita ilman, että monikaan ymmärtää mistä pohjimmiltaan on kysymys. Blogiteksti riisuu tekoälyyn liitettyjä virheellisiä käsityksiä tehokkaasti ja auttaa hahmottamaan tekoälyn todellisen roolin ohjelmistoteollisuudessa. Kirjoituksella on takuulla mahdollisuus avata myös alaa tuntemattomien ihmisten silmiä ja helpottaa erottamaan markkinointipuheiden ja todellisuuden välistä ristiriitaa.

Toinen blogitekstin pääväite on korostaa Suomessa tarvittavan ylipäänsä korkeatasoista ohjelmistoteknologian osaamista: kirjoittajaan mielestä on äärimmäisen tärkeää, että ohjelmistoihin ja tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja ei vain kopioida ulkomailta, vaan niitä osataan luoda myös itse. On helppoa allekirjoittaa ajatus siitä, että tekoälyratkaisujen kehittämisessä tietynasteisen “omavaraisuuden” ylläpitäminen on ehdottoman tärkeää, sillä mikäli emme osaa luoda uusia teknologisia innovaatioita itse, joudumme aina tukeutumaan muiden aikaansaannoksiin. Toisaalta on myös hyvä pohtia sitä, onko kaikkea kuitenkaan tarpeen luoda itse. Monessa tapauksessa pyörää ei kannata keksiä uudelleen, vaan keskeisempää on osata soveltaa olemassa olevia teknologioita uudenlaisiin käyttötarkoituksiin.

Lähteet:

http://www.tivia.fi/tiviassa-tapahtuu/blogi
http://www.tivia.fi/tiviassa-tapahtuu/tivia-blogi/tekoaly-aapinen-paattajille-ja-vaikuttajille

Kuvan lähde:

https://pixabay.com/photos/internet-cyber-network-finger-3563638/

Tietoturvan merkitys lääketeollisuudessa (Timo ja Joel, Ellinooran ryhmä.)

Tietoturvan merkitys lääketeollisuudessa

Ulla Palmila käsittelee tekstissään tietoturvan tärkeyttä lääketeollisuudessa, sekä miten siltä voidaan suojautua yhdessä. Teksti on julkaistu kesäkuussa 2018. Palmila itse toimii Orionilla tietoturvapäällikkönä ja painottaa varsinkin tietoturvakoulutuksen tärkeyttä. Hänen tarkoituksenaan on blogin avulla herättää lukija pohtimaan omaa henkilökohtaista tietoturvaa sekä patistelee yrityksiä kouluttamaan työntekijöitään tietoturvauhkien vuoksi. Mielestämme on ajankohtaista päivittää omaa tietämystään tietoturvan tärkeydestä, koska kyberhyökkäysten määrä lisääntyy vuosi vuodelta ja muodot monipuolistuvat. 

Kyberhyökkäys ei kohdistu ainoastaan koneisiin  

Rikollisen ei tarvitse olla tietotekninen nero voidakseen kalastella ison yrityksen salaisia tietoja. Hän voi yhteydenotollaan vaikuttaa mukavalta ja sympaattiselta, mutta todellisuudessa hän on taitava manipuloija. Valtamediassa on ollut esillä vähän väliä Ison-Britannian suuntanumerosta tulleita tietojen urkintayrityksiä, joissa on pyritty saamaan vastaajan suusta sana “yes”, luultavasti rikollisen toimen väärennettyihin sopimuksiin. Tällaisesta tietojen kalastelusta on tulossa arkipäivää, sillä jokainen yksilö on uhattuna. 

Hyökkäyksiä voidaan myös kohdistaa kirjaimellisesti suoraan ihmiseen esimerkiksi hakkeroimalla sydämentahdistin, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa kuolemaan. Jos laitteiden tietoturvapäivitykset laiminlyödään, hyökkäyksien onnistumismahdollisuudet kasvavat. 

Palmila korostaa jatkuvan tietoturvakoulutuksen tarpeellisuutta ja luettelee erilaisia keinoja, joilla rikollinen voi tunkeutua järjestelmään. Röyhkeimmät saattavat jopa vain kävellä esimerkiksi uuden työntekijän luokse ja kysyä häneltä tunnuksia väärän identiteetin turvin. 

 

Kyberhyökkäyksien vaikutukset 

Onnistunut kyberhyökkäys esimerkiksi lääkefirman järjestelmiin voi aiheuttaa lääkkeiden saatavuushäiriöitä ja näin vaikuttaa usean lääkkeistä riippuvaisen henkilön terveydentilaan. Varsinkin eläkeläiset voisivat olla vaarassa, jos lääkkeiden saatavuushäiriö pitkittyy. Mahdollinen hyökkäys aiheuttaa epävarmuutta asiakkaille ja lisäkustannuksia lääkeyhtiöille. Lisäksi myös teknisiin laitteisiin kuten insuliinipumppuihin kohdistetut hyökkäykset aiheuttavat päänvaivaa hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle. 

 

Miten hyökkäyksiltä voi suojautua? 

Palmilan mukaan paras tapa suojautua kyberhyökkäyksiltä on esimerkiksi lisätä yrityksien työntekijöiden tietoisuutta siitä, miten hyökkäykset tapahtuvat ja kouluttamalla työntekijöitä suojautumaan näiltä hyökkäyksiltä. Hän korostaa, että työntekijöiden koulutuksessa voidaan käyttää hyödyksi pelillistämistä; tehdään oppimisprosessista mielenkiintoisempi esimerkiksi kehittämällä peli, jossa työntekijä voittaa suojauduttuaan kaikilta kyberhyökkäyksiltä. Tunteisiin vetoamalla asiat saadaan tuotua paremmin mieleen, eikä niitä unohda niin herkästi. 

Yhteisellä tekemisellä parhaaseen lopputulokseen 

Suojautuminen kyberhyökkäyksiltä ihmisiin ja koneisiin vaatii jatkuvaa uudistumista. Tämä tarkoittaa säännöllisiä yhteisiä tietoturvakokouksia ja yrityksen järjestelmien päivittämistä. Palmila toteaa tietoturvan olevan koko henkilöstön asia, eikä se kohdistu pelkästään sen parissa työskenteleviin henkilöihin. Tämä tarkoittaa myös korkeassa asemassa ja päättävien elinten osallisuutta. 

Lähteet: 

https://legacy.viestintavirasto.fi/kyberturvallisuus/tietoturvanyt/2018/06/ttn201806041018.html 

https://dif.fi/blogit/jasenblogit/kyberturvallisuus-edellyttaa-huomion-kiinnittamista-ihmisiin-ja-johtamiseen/ 

http://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2017/3-4_2017/laakkeiden-saatavuus-ja-laakevaarennokset/laakkeiden-velvoitevarastointi-varmistaa-laakehuollon-jatkuvuutta 

Kuvien lähteet: 

https://pixabay.com/illustrations/hacker-hacking-cyber-security-hack-1944688/ 

https://www.mountainhome.af.mil/News/Photos/igphoto/2002084787/