Murtamassa sosiaalialan kulisseja (Marianne, Rebekka ja Noora, Ellinooran ryhmä)

Valitsimme tarkasteltavaksemme blogin Sosiaalinen tekijä. Blogissa käsitellään sosiaalialalla esiintyviä ilmiöitä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä otetaan kantaa poliittiseen ilmapiiriin. Kirjoittajien tavoitteena on tuoda sosiaalialalla tehtävää työtä näkyväksi, herättää yhteiskunnallista keskustelua ja puolustaa ihmisoikeuksia. Kirjoittajina toimivat sosiaalialan opiskelijat, työntekijät, opettajat ja tutkijat. Blogi on osoitettu sosiaalialan toimijoille sekä muille alasta ja yhteiskunnan tilasta kiinnostuneille.

Blogissa meitä kiinnostaa sen aitous, sensuroimattomuus ja ajankohtaisuus. Blogi myös yhdistää työntekijät lukemaan ja kirjoittamaan yhteiskunnallisista kysymyksistä. Tekstin viihdyttävyyttä lisää myös eri tekstilajien vaihtelu, ja erityisesti asianomaisten omat kokemukset tuovat väriä kirjoitukseen.

Osa blogin aiheista herättää keskustelua lukijoiden parissa. Tällä hetkellä eniten puhuttaa toimeentulotuen siirto Kelalle. Keskustelu on luonteeltaan kantaaottavaa, mutta kuitenkin pääpiirteittäin asiallista. Osa kommentoijista on selvästi perehtynyt asiaan, toisilla hyvä kieliasu peittää perusteettomat väitteet.

Radikalisaatio

Tarkastelemme lähemmin 10.06.2016 julkaistua kirjoitusta Radikalisaatio -käsitteen monet kasvot, joka perustuu Siru Jokimiehen kandidaatintutkielmaan. Radikalisaatiolla tarkoitetaan oman ryhmän etujen vuorovaikutteista ajamista poliittisella tai yhteiskunnallisella tasolla. Radikalisaatio yhdistetään usein terrorismiin ja väkivaltaisiin ääriliikkeisiin.

Blogitekstin kirjoittaja ottaakin kantaa radikalisoitumisen käsitteeseen erityisesti siitä näkökulmasta, että yhteiskunnallisessa keskustelussa sitä viljellään paljolti väärissä yhteyksissä. Kirjoittajan mukaan käsitteen väärinkäytöstä seuraa vaikeus ymmärtää sen taustalla olevia syitä ja näin väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemisestä tulee haastavaa.

Tekstissä otetaan kantaa myös radikalisaatio -käsitteen vaikutuksesta muslimeihin, ja kirjoittajan tavoitteena on puhdistaa mediassa luotua ennakkoluuloista kuvaa.

Tämän lisäksi kirjoittaja painottaa, että kaikki radikalisoituneeksi luokiteltava toiminta ei ole negatiivista tai laitonta (esim. naisten ja eläinten oikeuksien puolustus).

Kuva Yksi radikalisoitumisen muodoista on esimerkiksi eläinaktivismi.

 

Blogitekstissä on viitattu lähteisiin yhdenmukaisesti ja oikeaoppisesti. Lähdeaineistoa on kerätty monipuolisesti eri tieteellisten julkaisijoiden tahoilta sekä Suomesta että kansainvälisesti. Kuten tarkastelemassamme tekstissä, on yleisestikin blogissa käytetty lähteenä pätevää tutkimustietoa. Sen päätarkoitus ei ole kuitenkaan raportoida uusista tutkimuksista.

Lopuksi

Sosiaalialan toimintaa ja työn luonnetta on tuotu julkisuudessa esille lähinnä negatiivisessa kontekstissa. Tämän blogin tehtävä on murtaa tätä käsitystä sosiaalialasta ja olla mukana vaikuttamassa niihin epäkohtiin, joita sosiaalialan toimijat kohtaavat työssään päivittäin. Tämän vuoksi pidimme blogista paljon ja suosittelemmekin sitä luettavaksi kaikille, joita yhteiskunnan tilanne kiinnostaa.

Myös sosiaalialan ammattijärjestö Talentia on mukana tekemässä sosiaalialan työtä näkyväksi.

Rahalla vapaaksi -blogi (Iita ja Emmi-Annika)

Rahaan liitetään usein ahneus ja eriarvoisuus, mutta Rahalla vapaaksi -blogin anonyyminen kirjoittaja haluaa rahalta vapautta - vapautta tehdä mitä haluaa ja milloin haluaa.

Kuva: https://matkallavaurauteen.com/kuinka-aloittaa-osakesaastaminen-ja-sijoittaminen.html

Rahalla vapaaksi -blogi on sijoitusblogi, jota kirjoittaa anonyymi 30-vuotias naimisissa oleva mies. Hän on opiskellut yliopistossa rahoitusta ja kansantaloustiedettä ja itsenäisesti lisäksi psykologiaa ja myyntiä. Mies kirjoittaa omista säästötavoitteistaan ja samalla ottaa kantaa yleiseen taloustilanteeseen, mitkä kiinnostavat sijoittajia taloudesta yleisesti kiinnostuneita. Lisäksi mies pohtii asioita talouden ympärillä. Asialliset tekstit ja rakentavat kommenttiketjut antavat hyvin sivistyneen ja asiantuntevan kuvan blogista ja kirjoittajasta, mutta mielipideteksteissä kirjoittajastakin kuoriutuu hyvinkin vahvan mielipiteen omaava kannanottaja. Kommentoijatkin ovat hyvin perehtyneitä ja tietoisia aiheista, mikä saa aikaan hyvää keskustelua.

Blogin konkreettisuus, miehen todelliset säästöluvut ja kokemukset palveluista herättävät kiinnostuksen lukijassa. Eniten keskustelua ja ajatuksia herättää kuitenkin miehen omat mielipidetekstit ja kannanotot. Vaikka tyyli on hillitty mies tuo määrätietoisesti esille mielipiteensä vahvasti, mutta perustellusti. 

Kuva: https://vonreth.nl/category/nieuws-bericht/

 

Valitsimme tekstiksi “Valtion perheen” talousongelmat, joka on miehen mielipideteksti Suomen nykyisestä taloustilanteesta ja kuinka se tulisi ratkaista. Mies vertaa valtion rahankäyttöä perheen talouteen yksinkertaistaen ja suoraviivaisesti. Hän ottaa kantaa julkisiin tukiin ja progressiiviseen verojärjestelmään. Kovatuloisia “rangaistaan” ahkeruudesta ja vähätuloisia, tuilla eläviä paapotaan liikaa. “Tämä on vähän sama kuin sanoisi, että perheen isän tulee tehdä aina vaan enemmän ja enemmän töitä, jotta lapset saavat uusia kivoja juttuja.”  

Ratkaisuna mies näkee, että Suomen tulisi ottaa lainaa ja sijoittaa se, jolloin tuottoa tulisi tasaisella tahdilla ja löytäisimme tulojen ja menojen tasapainon. Hän kuitenkin kokee, että koska päättäjät ovat “"Matikka 5, uskonto 10" -ihmisiä” ratkaisut eivät välttämättä ole aina taloudellisesti kannattavia. 

Miehen omat laskelmat perheen/valtion taloudesta kaipaisivat kuitenkin mielestämme hieman enemmän lähteitä tuekseen, jotta laskelmia voisi oikeasti soveltaa käytäntöön. Blogissa yleisestikin mies tukeutuu omiin havaintoihinsa eikä niinkään viittaa lähteisiin, joten blogin idea itselleen kirjoittamisesta tulee ehkä siinä eniten esille. Blogi on kaiken kaikkiaan kattava annos faktaa miehen omasta taloudesta ja fiksuista mielipiteistä.

Tästä pääset blogiin! 

Kuva: http://www.desibucket.com/quotes/freedom-quotes/money-gives-you-the-freedom-to-do-with-your-time/

Pintaraapaisu englantilaiseen filologiaan (Sanna N. & Paula H.)

Kielen kannoilla

Kielen kannoilla -blogi käsittelee englannin kielen pulmia ja sen sisältö perustuu osittain lukijoiden kysymyksiin ja kirjoittajien pohtimiin vastauksiin. Kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston englannin kielen vaihtelun, kontaktin ja muutoksen tutkimusyksikön (VARIENGin) jäseniä ja vierailijoita. Lukijat voivat lähettää kieleen liittyviä kysymyksiä ja kuvia, joihin kirjoitustiimi vastaa. Blogin tavoitteena on pohtia kielen muutoksia ja tarjota vastauksia lukijoilleen. Blogi on suunnattu suomenkielisille asiasta kiinnostuneille, ei niinkään kansainväliselle tiedemaailmalle, sillä suurin osa blogin teksteistä on kirjoitettu suomeksi. Tekstien tieteellinen sisältö on popularisoitu, jotta lukijoiden on helpompi ymmärtää aihepiirejä ilman alan koulutusta.

Blogissa erityistä on sen lukijaläheisyys ja se on Helsingin yliopiston lingvistien sekä vierailevien kirjoittajien kirjoittama. Blogin aihepiiri liikkuu englannin kielessä laaja-alaisesti, mm. sen historiassa ja käytössä. Tyylillisesti blogi on varsin asiallinen, mutta epävirallinen. Akateemisia aihepiirejä ja tutkijoita pilke silmäkulmassa; kirjoittajien vastaukset pohjautuvat jossain määrin lähteisiin, mutta erillisiä lähdeluetteloita ei kaikissa käytetä ja lähteet eivät ole aina luotettavia ja akateemisia. Lähteinä on käytetty esimerkiksi Wikipediaa ja muita blogikirjoituksia. Kirjoittajat pohtivat aiheita omista näkökulmistaan, eikä tiukan akateemisen objektiivisesti.

VARIENG vastaa! Hiljaiset englanniksi

Valitsimme lähempään tarkasteluun "uusimman" postauksen, jossa pohditaan lukijan lähettämää kysymystä sanan käännöksestä ja käännöksen vivahteista.

Tekstin ymmärryttävyyttä helpottaa jo alussa se, että kysymys on sellaisenaan heti kirjoituksen alussa, jotta lukija näkee suoraan mistä tekstissä tullaan keskustelemaan. Kysymyksen jälkeen kirjoittaja esittää vaihtoehdot, joista hän tulee vertailemaan kirjoituksessa. Ensimmäisenä vaihtoehtona kirjoittaja esittelee 'The Silents', jonka hän mainitsee olevan australialainen rockyhtye ja luulee ihmisten sekoittavan ryhmän nimen tähän kyseiseen yhtyeeseen. Kirjoittajan oletus on perusteeton, sillä pikaisen taustatutkimuksen jälkeen selvisi, että yhtye ei ole erityisen tunnettu tai aktiivinen, eikä yhtyeellä ole Suomessa vakiintunutta fanikuntaa. Kirjoittaja ei anna myöskään muita perusteita miksi 'The Silents' olisi huono vaihtoehto.

Seuraavaksi kirjoittaja käsittelee vaihtoehtoa 'The Silent' kahden kappaleen verran. Kirjoittaja esittelee pari eri näkökulmaa ja perustelee miksi näitä esimerkkejä ei ehkä suosittelisi käyttämään ja viimeiseksi toteaa oman suosituksensa sanan käytöstä. Kirjoittaja perustaa väitteensä tekemäänsä taustatutkimukseen British National Corpus -korpuksessa sekä kahden natiivipuhujan kommentteihin.

Blogissa on kuvia yllättävän paljon, vaikka kirjoitetaankin niinkin abstraktista asiasta kuin kieli. Leipätekstin lisäksi tarkastelemastamme blogikirjoituksesta löytyy kuva australialaisesta yhtyeestä, jonka nimi sivuaa kirjoituksen käsittelemää ongelmaa. Lisäksi kirjoittaja on nostanut esiin yhden otoksen korpuksen tuottamista hakutuloksista. Muille lähteille kirjoittaja ei ole antanut tarkkoja lähdetietoja tai lainauksia. Kommenttiosiossa lukijat ovat esittäneet omia näkökulmia kirjoittajan tarjoamaan vastaukseen. Kirjoittaja on vastannut saamiinsa kommentteihin ja myös alkuperäisen kysymyksen lähettäjä on jättänyt kiitoksensa sekä blogikirjoituksen kirjoittajalle että kommentoijille.

Summa summarum

Asialle vihkiytyneet luultavasti kokevat blogin sisällön varsin mielenkiintoiseksi ja viihdyttäväksi, mutta muille tekstit saattavat tuntua raskailta popularisoinnista huolimatta. Kielitieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna, blogi käsittelee laaja-alaisesti englannin kielen aihealueita kevyellä otteella. Valitettavasti blogi ei ole ollut aktiivinen pariin vuoteen. joten blogista ei löydy vastauksia ajankohtaisimpiin kysymyksiin.

Mitä on starup-yrittäjyys? (Atte ja Konsta)

Aina nälkä- blogi on Ville Niemijärven pohdiskelua starup-yrittäjän arjesta ja sen haasteista. Niemijärvi kuvailee "Aina Nälkää" projektina, jonka tavoitteena on perustaa useita kannattavia ja kansainvälisiä yrityksiä. Blogissa starup-yrittäjyyttä käsitellään hieman humoristiseen sävyyn, säilyttäen kuitenkin ammattilaisen otteen käsiteltävään aiheeseen. Tällä hetkellä blogissa pinnalla on Niemijärven perustamat yritykset Onerva (vanhustenhoiva) ja How To Be a Finn (opetuspeli maahanmuuttajille). Blogi tarjoaa mielenkiintoisia näkemyksiä starupin perustamisesta ja kehittämisestä mahdollisille tulevaisuuden yrittäjille sekä potentiaalisille rahoittajille.

Ville Niemijärvi on Jyväskylän yliopistosta KTM:ksi valmistunut startup-yrittäjä. Hänelle on kertynyt yli 10 vuotta kokemusta yritysmaailmasta erilaisten yritysten ja projektien kautta. Niemijärvi on myös työskennellyt tutkimusavustajana yliopistossa, joten hänellä on kokemusta myös akateemisesta maailmasta.

https://www.zervant.com/fi/news/valta-yrittajan-6-isointa-ongelmaa/

Blogin teksti on kevyttä ja helppolukuista, jonka sisältö aukeaa asiaan perehtymättömillekin helposti. Lisäksi Niemijärvi tarjoaa lukijalle katsauksen yrittäjän arkeen, jonka avulla lukija pääsee "lähelle" yrittäjää ja saa konkreettisia esimerkkejä haasteista, joita esiintyy startup-yritystä perustettaessa. Blogissa käsiteltävät esimerkkiyritykset Onerva ja How To Be a Finn pyrkivät ratkaisemaan pinnalla olevia yhteiskunnallisia ongelmia.

Tarkempaan tarkasteluun valitsimme Helmikuussa julkaistun postauksen "Mielummin ottaa turpaan kuin kuulee olevansa "ihan kiva". Postauksessa käsitellään palautteen merkitystä sekä sitkeää asennetta idean myynnissä. Niemijärven mielestä palautteen pitäisi sisältää, jotain mistä palautteensaaja voi oppia. "Ihan kiva" ei palautteena kerro yhtään mitään! Lisäksi niemijärvi korostaa sitä, että murskaava palaute voi jopa olla ongelman ratkaisun kannalta merkittävässä asemassa. Niemijärven mukaan ei voi tietää, että mikä idea toimii ja mikä ei, joten loppupeleissä se on asenteesta ja rohkeudesta kiinni saatko rahoitusta ideallesi ja tuleeko siitä koskaan mitään.

Opintojemme kautta olemme tutustuneet yrittäjyyteen ja hankkineet liiketoimintaosaamisen perusteita. Olemme molemmat kiinnostuneet yrittäjyydestä ja tästä syystä Niemijärven kokemus ja osaaminen antavat mielenkiintoista näkökulmaa aiheesta. Esimerkiksi postauksessa mainitut palautteen tärkeys ja vinkit rahoituksen hankkimiseen ovat mielestämme tärkeitä pointteja mahdolliselle yrityksen perustajalle.

Blogia lukiessa ei voi olla huomaamatta Ville Niemijärven intohimoa startup-yrittäjyyttä kohtaan. Niemijärven blogin tavoite on varmasti saada tartutettua edes osa tästä intohimosta myös lukijaan ja siinä hän onnistuukin. Suosittelemmekin tätä blogia kaikille niille, jotka harkitsevat yrittäjyyttä!

http://edynamiclearning.com/courses/entrepreneurship-starting-your-business/

Konsta Lampinen ja Atte Virtanen

Tästä Niemijärven blogiin.

Pituudella on väliä (Colliander Jeremias, Kinnunen Rosa, Lepola Tuomas)

Valitsimme blogikirjoitukseksemme Juha Rautiaisen tekstin ”Lyhyt salalause on turvaton”.  Juha Rautiainen on IT –alan ammattilainen 15 vuoden työkokemuksella ja hän ylläpitää IT-blogia, joka keskittyy tietoturvaan, tietojenkäsittelyyn sekä tietosuojaan. Blogista löytyy useita tietoturvaa ja tietosuojaa käsitteleviä kirjoituksia. Käsittelemämme teksti on julkaistu blogissa 12.11.2016.

Blogijulkaisussaan Juha Rautiainen käsittelee perinteisen salasanan ja salalauseen eroja. Salalause eroaa perinteisestä salasanasta siten, että järkevänä lauseena se on helpompi muistaa kuin kryptinen salasana. Lisäksi lause on yleensä myös pidempi kuin salasana, joka lisää salalauseen turvallisuutta.

Rautiainen pohtii aihetta erityisesti turvallisuuden näkökulmasta ja vertaileekin salasanan ja salalauseen murtamishelppoutta brute force- menetelmällä. Brute force –menetelmä tarkoittaa sitä, että tietokone pyrkii arvaamaan salasanan tai –lauseen käymällä läpi kaikki mahdolliset kirjainyhdistelmät.

Rautiaisen mukaan salauksen turvallisuuteen vaikuttavat käytettävä merkkijoukko sekä merkkien muodostaman sanan tai lauseen pituus. Lisäksi murrettavuuteen vaikuttavat myös se, käytetäänkö suojauksessa erikoismerkkejä ja numeroita. Hänen mukaansa huutomerkkien tai kysymysmerkkien käyttö lisää turvallisuutta, mutta samalla vähentää suojauksen muistettavuutta.  Tekstin perusteella salalauseen käyttö lisää turvallisuutta ja muistettavuutta. Turvallisuutta lisäävät lisäksi lauseen pituus ja esimerkiksi erikoismerkkien lisääminen lauseen loppuun.

Rautiainen ei käytä kirjoituksessaan lähteitä, mutta mainitsee F –Securen Mikko Hyppösen puhuneen salalauseen puolesta YLE:n aamu-tv:ssä. Tekstin sisältämä muu tieto pohjautuu mitä ilmeisemmin Rautiaisen omaan kokemukseen IT –alalta. Lisäksi Rautiainen perustelee väitteitään salalauseen turvallisuudesta matematiikan avulla ja hän onkin lisännyt kirjoitukseen taulukon havainnollistamaan merkkien ja lauseen pituuden muodostamien mahdollisten yhdistelmien määrää.   

Blogikirjoitus on kirjoitettu todella yksinkertaisesti ja jokaiselle väitteelle on annettu ymmärrettävät perustelut. Tekstiä lukiessa ydinidea tulee selkeästi esille ja se on helppo ymmärtää omasta tietotekniikan tietämyksestä huolimatta. Koemme, että teksti on hyödyllinen arkikäyttäjille ja se voi esimerkiksi kannustaa paremman salalauseen käyttöön. Teksti sai meidät pohtimaan omien salasanojemme turvallisuutta ja niiden päivittämistä salalauseisiin. 

Colliander Jeremias, Kinnunen Rosa & Lepola Tuomas

Vanhusten viisaudet positiivisen psykologian tutkimuksessa/ Naomi ja Veera

Meillä on paljon opittavaa vanhusten elämänviisauksista, jota myös positiivinen psykologia valitsemassamme kirjoituksessa tutkii. Positiivinen psykologia keskittyy mielenterveyttä edistäviin asioihin, eikä patologiaan, kuten psykiatria ja psykologia yleensä (1). Positiivinen psykologia on yksi humanistisen psykologian suuntauksista, jossa korostetaan subjektiivisuutta ja itsensä toteuttamista. Positiivinen psykologia -blogi, jota tarkastelemme, tuo helpon lähestymistavan aiheeseen. Tarkastelemme tässä kirjoituksessamme Positiivinen psykologia -blogin tieteellisyyttä ja lähestymistapaa. Lisäksi käsittelemme kirjoituksen pääteemoja ja sisältöä.

Kuva havainnollistaa positiivisen psykologian pääteemoja:

(3)

Positiivisen psykologian yhdistys perustettiin vuonna 2014 ja sitä ylläpitävät positiivisen psykologian asiantuntijat. Positiivinen psykologia -blogia ylläpitää kolme positiivisen psykologian yhdistyksen jäsentä, jotka aloittivat blogin pitämisen jo vuonna 2009. Lisäksi blogiin kirjoittaa vierailevia asiantuntijoita. Pyrkimyksenä on välittää positiivsen psykologian tutkimustietoa mahdollisimman laajalle kohderyhmälle.
Blogi pyrkii antamaan avaimia kokonaisvaltaiseen mielen hyvinvointiin ja samalla antaa tuoretta tutkimustietoa aiheesta.

Tässä käsittelemme Heimosen blogikirjoitusta "Ikäihmisten tarinoissa piilevat avaimet hyvinvointiin" (julkaistu 15.02.2016). Blogin vieraskirjoittaja Sikkaliisa Heimonen on arvostettu psykologi, ja on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta geropsykologiassa. Heimonen on kouluttautunut ratkaisukeskeiseksi valmentajaksi (2). Psykologiliitto valitsi Heimosen vuonna 2013 vuoden psykologiksi.
  
(Kuva Pinterest)

Blogikirjoitus lähestyy aihetta narratiivisesta näkökulmasta, jolloin tutkitaan sitä, miten ihminen jäsentää elämäänsä tarinoiden kautta. Kieli on arkikielistä ja helppolukuista, mutta ohjepainotteista. Kirjoitus on melko abstraktia, eikä anna yksityiskohtaisia ohjeita positiiviseen elämänmyönteisyyteen. Ohjeet olivat siis melko yleisluontoisia. Vaikka kieli vaikuttaa kevyeltä ja arkiselta, se pohjautuu useisiin lähteisiin ja tutkimuksiin. Kirjoittaja käyttää ja tuo lähteet kirjoituksissaan esiin. Lähteet on kirjoitettu tekstin sekaan sekä luetteloksi kirjoituksen loppuun. Lähteinä Heimonen oli käyttänyt mm. omaa kirjaansa Mielen maisemia (2015).


Blogikirjoitussa tuodaan esiin sen että emme käytä vanhuksissa piileviä voimavaroja hyväksemme. Vanhusten viisauksissa punainen lanka oli tyytyväisyys siihen mitä on, ja se että, jokaisella on mahdollisuus onnellisuuteen, jos itse on valmis tekemään työtä sen eteen. Tärkeänä teemana Heimonen esitti myös oman haurauden hyväksymisen ja tunteiden kuuntelemisen ja käsittelyn tärkeyden hyvinvoinnille.

Vaikka meillä  on avainasema vanhusten hyvinvoinnissa, on heilläkin meille paljon annettavaa. Hyvinvointi on resurssi, josta molemmat osapuolet saavat osansa. Tähän vaaditaan kuitenkin oikeanlaista, välittävää ja kuuntelevaa kohtaamista. Yhteiskunnassa vanhusten yksinäisyys on harmittavan yleistä, vaikka asian korjaaminen toisi hyvinvointia ja rikastuttavia ihmissuhteita. Toisen ihmisen elämäntarinan kuunteleminen rikastuttaa, mutta antaa myös kertovalle kuulluksi tulemisen tunteen. Blogi tuo kuitenkin hieman yleistävän kuvan elämänmyönteisistä ja tyytyväisistä vanhuksista, vaikka tämä ei aina ole totuus. Kuitenkin positiivisen psykologian tutkimuksiin on saattanut valikoitua juuri niitä ikäihmisiä, joilla on myönteinen maailmankuva ja siten postiviiselle psykologialle paljon annettavaa.

Lähteet:

1:(https://positiivinenpsykologia.wordpress.com/positiivinen-psykologia/)
2:(http://www.ikainstituutti.fi/ikainstituutti/ota-yhteytta/sirkkaliisa-heimonen/
3:(https://www.ps-kustannus.fi/pospsy_teemat.html)

Blogikirjoitus: https://positiivinenpsykologia.wordpress.com/2016/02/15/pst-sirkkaliisa-heimonen-ikaihmisten-tarinoissa-avaimet-hyvinvointiin/

Kuva iloisista vanhuksista:  https://www.google.fi/search?q=happy+elder&espv=2&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwieo7TJivzSAhXG3CwKHQLND5gQ_AUIBigB&biw=1920&bih=974#imgrc=xDRpxYEgYnhPqM:

Koska näemme itse ajavia autoja? (Katin ryhmä)

Koska näemme itse ajavia autoja?

Itse ajavien autojen tutkimus on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi ja tekoälyä kehittävät yritykset ovat jo saaneet aikaan lupaavia lopputuloksia.

Itse ajavien autojen tutkimus aloitettiin radio-ohjattavien ratkaisujen merkeissä jo 1920-luvulla. Tutkimukset edistyivät 50- ja 60-luvuilla ja saatiin aikaan autoja, jotka pystyivät kulkemaan erilaisilla sähkömagneettisilla tekniikoilla määriteltyjä reittejä. Kameroihin pohjautuvaa tekniikkaa suunniteltiin 80- ja 90-luvuillla jo isommallakin budjetilla. Vuosituhannen vaihteen jälkeen autot kehittyivät jo kykeneväisiksi ajamaan pidempiä matkoja ja väistelemään esteitä.

Nykyaikana pystytään monia sensoreita yhdessä käyttäen pysymään omalla kaistalla ja vaihtamaan kaistaa kun siihen on tarvetta. Useammat autovalmistajat ja it-alan yritykset ovat olleet kehittämisessä mukana. Asiaa on sen lisäksi tutkittu paljon yliopistoissa.

Tekoälystä on muodostunut itse ajavien autojen ydin, jonka avulla autoista tehdään älykkäämpiä ja itse oppivia. Yhdistämällä monien sensorien käytön tekoälyyn, on autot saatu tekemään jopa ihmistä parempia päätöksiä liikenteessä. Tekoäly luo 3D-mallin ympäristöstään sensoreilta saamansa datan perusteella, ja perustaa tekemänsä päätökset tähän malliin. Laitteistolta vaaditaan todella hyvää laatua, jotta laskeminen saataisiin reaaliaikaiseksi.

Ford Model-T ei vielä ajanut itsestään, niinkuin kuvasta näemme

Laureen Isaac (2016) sanoo blogissaan, että itse ajavien autojen tulevan valmistajien mukaan käyttöön jo muutaman vuoden sisään. Mutta hänen mukaansa on avainkysymys, minkä tasoista automaatiota autoissa tällöin käytetään, eli ovatko autot silloinkaan täysin itsestään ajavia. Hän myös pohtii, kuinka pitkä aika tämä ”muutama vuosi” itse asiassa onkaan. (Isaac, Lauren. 2016)

Tekstin luettuaan tulee miettineeksi, että vaikka tekniikka on kehittynyt viimeisten vuosikymmenten aikana hurjaa vauhtia, on totta että jo muutaman vuoden sisään kaduilla itse huristeleviin autoihin täytynee suhtautua skeptisesti. Tähän mennessäkin on mennyt jo lähes sata vuotta kehittää itse ajava auto pisteeseen, missä se nyt on, joten on oletettavissa verkkaisen kehityksen jatkuvan edelleen. Vielä siis pääsee kepittämään omakseen valitsemaansa ralli-Sierraa mikäli jostain syystä mieli kovasti tekee.

Markus Pukarinen & Iikka Hämäläinen

Lähteet:

Isaac, Lauren. 2016. When are Driverless Vehicles REALLY Coming?

https://drivingtowardsdriverless.com/2016/12/30/when-are-driverless-vehicles-really-coming/

Accenturen utopia, duunarin dystopia (Katin ryhmä)

Accenturen markkinointihenkilöstö on onnistunut erittäin hyvin luodessaan informatiivisen “blogitekstin” ohjelmistorobotiikasta. Ensisilmäyksellä blogi näyttää hyödylliseltä tietotekstiltä, jota se on, mutta se myös paljastuu hyvin naamioiduksi myyntipuheeksi ja ostokehoitukseksi käyttämään yrityksen asiantuntijapalveluita.

Analysoimamme neljän vakuutusalaan keskittyvän blogitekstin johdantosarja on Accenturen eri alojen johtajien kirjoittama esittelyteksti ohjelmistorobotiikasta (RPA). Ohjelmistorobotiikka on yrityksen rutiiniprosessien automatisointia uusien ohjelmistoteknologioiden avulla. Blogin avulla Accenture pyrkii tuomaan RPA:n suuren yleisön tietoisuuteen, samalla mainostaen tuottavansa ratkaisun yrityksille, jotka haluavat siirtyä uuden teknologian ensimmäisessä aallossa ohjelmistorobotiikan käyttöön.

 

Kuva 1. Ohjelmistorobotiikan kuusi perusominaisuutta.

Keskeinen argumentti tässä blogisarjassa on, että ohjelmistorobotiikka on tulevaisuutta ja edistää nimenomaan myös vakuutusbisnestä. Blogissa on erikoista, että se rakentuu monista pienistä, eri kirjoittajien kirjoittamista kolumneista aiheen ympäriltä, jotka yhdistyvät yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi. Mielenkiintoiseksi blogin tekee aiheen uutuus, mikä ilmenee esimerkiksi tieteellisten julkaisujen pienenä määränä aiheesta. Esimerkiksi yhdessäkään Suomen yliopistossa ei opeteta ohjelmistorobotiikasta ja ammattikorkeakouluissakin aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä on olemassa vain kymmenkunta.

Kirjoittajakunta koostuu Accenturen eri osastoilla toimivista johtohenkilöistä, jotka vaikuttavat virallisten LinkedIn profiiliensa pohjalta olevan korkeasti kouluttautuneita. Maininta yliopistossa opiskelemisesta ei kuitenkaan ole tae asiantuntijuudesta tämän uuden teknologian parissa, johon blogisarja keskittyy. Tekstistä välittyy paljon informaatiota ohjelmistorobotiikkaan liittyen, mutta rivien välistä ja riveiltä välittyy selkeät lukijalle osoitetut kehotukset investoida tähän uuteen automaatioon.

Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että Accenture joka toimii monen eri alan konsultoinnissa tarjoten asiantuntijapalveluita on aloittanut valtaamaan uutta ja nousevaa yritykseltä yritykselle myyntiin keskittyvää alaa. Tämä käy tekstin sisällä monesti ilmi, kuten neljännessä ja yhteenvetävässä osassa:

"Me Accenturella suosittelemme aloittamaan edullisella pilottiohjelmalla, joka tuottaa oikeita tuloksia neljässä viikossa."

Kuulostaa hyvältä, mutta blogitekstin voisi akateemisesta perspektiivistä katsoa kärsivän lähteiden puutteesta. Toisaalta tämä on ymmärrettävää, koska ohjelmistorobotiikkaan liittyvää tutkimusta ei vielä juurikaan ole ja blogi esittelee tätä uutta teknologiaa hyvin kansankielisesti. Suurin osa tämän markkinointiin painottuneen tekstin tekijöistä on kuitenkin yliopistokoulutuksen saaneita henkilöitä, jolloin luottamus heidän välittämää sanomaa kohtaan paranee.

Tekstiin perehtyminen herätti ajatuksia markkinointitiimien oveluudesta sekä ajatuksen, mitä kaikkea myynnin edistämiseksi ollaan valmiita tekemään. Täysin viattomalta näyttänyt tietoteksti muuttuikin alta aikayksikön jopa hävyttömäksi ja suoraksi mainospuheeksi. Accenture ei luonnollisestikaan kertonut aiheesta mitään negatiivista, joten tutkimme käsitettä myös muista lähteistä. Ohjelmistorobotiikan ainoaksi haittapuoleksi onkin mainittu perinteisten mekaanisen työn työpaikkojen katoaminen, mikä automatisaatiosta luonnollisesti seuraa. Toki tällä “uudella vapaa-ajalla” voisivat ihmiset tehdä jotain luovempaa ja kehittävämpää.

Kirjoittajat Otto Santala & Jani Suoranta

Katso Accenturen blogiteksti tästä: http://insuranceblog.accenture.com/what-is-rpa/

Pilvipalvelut ja tietoturva (Katin ryhmä)

www.bluecoat.com/

Valitsimme blogikirjoitukseksemme Tomi Miettusen tekstin ”Ovatko pilvipalvelut tietoturvallisia?”. Tomi Miettunen on työskennellyt Net Man Oy:ssä yhdeksän vuoden ajan ja toimii tällä hetkellä technology managerina päävastuualueenaan standardointi ja järjestelmäarkkitehtuuri. Tomi on myös alan asiantuntija noin 15 vuoden monipuolisella kokemuksella. Kyseinen teksti on julkaistu 7.11.2016 Net Man Oy:n verkkosivuilla heidän omassa it-blogissaan: "Kirjoituksia virtuaalimuistiin". Blogista löytyy useita it-alaa käsitteleviä kirjoituksia. Net Man Oy on it-alan yritys, joka tarjoaa palveluita monipuolisesti konsultoinnista, maahantuontiin.

Pilvipalvelut vs. fyysinen palvelinympäristö

Miettunen tuo tekstissään esille fyysisten palvelinkeskusten ja pilvipalveluiden eri tietoturva-aspektit ja vertailee kummankin vaihtoehdon hyviä ja huonoja puolia. Viime vuosina pilvipalvelut ovat yleistyneet laajalti ja niiden tietoturvasta on tehty yhä kestävämpää. Pilvipalvelut ovatkin korvanneet monien yritysten palvelinkeskuksia ja Miettusen kanta pilvipalveluihin onkin suhteellisen puolusteleva.

Miettunen perustelee väitteensä monipuolisesti ja tuo esille monia mielenkiintoisia faktoja ja ajatuksia. Erityisen hyvä esimerkki tekstissä on Miettusen havainto siitä, että palvelinkeskukseen murtautuva varas tietää tasan tarkkaan minkä yrityksen dataa hän tulee anastamaan ja näin sen hyödyntäminen on helpompaa kuin pilvipalveluiden kohdalla, josta data pitää etsiä monien mutkien kautta. Teksti ei itsessään sisällä viitteitä tai lainauksia toisista teksteistä tai tutkimuksista, vaan Miettunen on enemmänkin käyttänyt omaa tietämystään, josta saa silti vakuuttavan ja asiantuntevan kuvan.

Ketä koskee?

Koko blogin tyyli viittaa yrityksille suunnattuun materiaaliin, mutta se sisältää myös hyödyllistä tietoa kuluttajille ja yksittäisille toimijoille. Kyseinen teksti on kirjoitettu hyvin yleisellä tasolla, eikä sen tulkitsemiseksi vaadita sen suurempaa alaan perehtymistä. Koska teksti sijaitsee kaupallisen yrityksen omassa blogissa, sisältää se myös osittain markkinointitarkoituksiin tarkoitettua materiaalia. Mielestämme kyseinen teksti on kuitenkin hyvin yleispiirteinen, eikä siitä paista läpi minkäänlaista oman yrityksen korostamista tai mainostamista.

Mitä mieltä?

Mielestämme tekstin aihe on todella ajankohtainen ja vähintäänkin tärkeä niin yrityksille kuin kuluttajillekin.  Teksti oli tiivis paketti alan tietämystä, eikä se jättänyt mitään suurempia avoimia kysymyksiä lukijalle. Teksti sisälsi useita eri näkökulmia, puolesta ja vastaan. Miettusen teksti rakensi luottamusta pilvipalveluita kohtaan ja loi uskoa niiden tietoturvallisuudesta. Teksti oli hyvin popularisoitu, mutta se ei antanut kuitenkaan liian rentoa kuvaa aiheesta ja tekstin kirjoittaja pysyi uskottavana.

Kyseisen blogikirjoituksen alla oli kommenttikenttä, johon olisi saanut kommentoida tekstiä, mutta emme sitä kokeneet tarpeelliseksi. Teksti oli sen verran selkeä ja tyhjentävä ettei se mielestämme jättänyt aihetta kommenteille. Teksti oli mielenkiintoinen ja havainnollistava ja se toi esille myös hieman kirjoittajan omia mielipiteitä. Toki kirjoitus olisi voinut käsitellä enemmän eri pilvipalveluratkaisuja ja niiden eroja eikä keskittyä vain Microsoftin tuottamaan pilvipalveluun, mutta tämä seikka ei kuitenkaan välttämättä ollut olennainen tekstin havaintojen kannalta.

Kalle Kolho & Anton Tammenoja

Teksti: https://netman.fi/fi/it-blogi/ovatko-pilvipalvelut-tietoturvallisia/

Lihaksia tutkimassa (Ville L. ja Timi P.)

Lihaksia tutkimassa

Ville Lehtonen & Timi Puittinen






 Valitsimme tutkimuksemme kohteeksi Lihastohtorin blogin, joka käsittelee laajasti kaikkia treenaamiseen, sekä siihen liittyvien asianhaarojen tieteellisiä kysymyksiä. Lihastohtori tarjoaa blogissaan vastauksia erilaisiin liikkujia askarruttaviin ja paljon puhuttaviin kysymyksiin. Hän perustaa näkemyksensä tieteellisiin tutkimuksiin, sekä tarjoaa lukijoilleen puolueettoman näkökulman mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Blogi on suunnattu kaikille liikkumisesta ja hyvinvoinnista kiinnostuneille henkilöille, iästä ja sukupuolesta riippumatta. 

 Blogin kirjoittaja on akatemiatutkija, dosentti ja liikuntatieteiden tohtori Juha Hulmi, jolla on vahva side yliopistomaailmaan, toimien tälläkin hetkellä useissa yliopiston virkatehtävissä. Blogin tieteellinen näkökulma poikkeaa muista treenaamiseen liittyvistä blogeista, mikä saikin meidät kiinnostumaan sen sisällöstä. Paljon puhutuista aiheista tehdyt kirjoitukset ovat myös niittäneet mainetta sosiaalisessa mediassa, kerättyään lähinnä positiivista ja myötäilevää palautetta. Hulmi on bloginsa lisäksi tehnyt useita tutkimuksia, sekä kirjoittanut muun muassa suuren suosion saavuttaneen Lihastohtori -
kirjan. 




Kuva: https://lihastohtori.files.wordpress.com/2015/11/kirjan_kansi2.jpg?w=2400&h=




Tarkemman tutkimuksen kohteeksi valitsimme Lihastohtorin kirjoittaman ''Kuntosaliharrastajan alaselkävaivat - ohjeet ongelmien ehkäisyyn ja ongelmista eroon pääsemiseen - Tarnanen ja Hakala'' julkaisun. Julkaisussa Juha Hulmi esittää näkemyksensä alaselkävaivojen synnystä ja ehkäisystä, yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Julkaisu on mielestämme hyvin tärkeä, sekä ajankohtainen huolenaihe, josta on tärkeää keskustella. Meidän molempien lähipiiristäkin löytyy useita kyseisestä vaivasta kärsiviä, niin huippu-urheilijoista toimistotyöntekijöihinkin.  Lihastohtorin mukaan alaselkävaivoja voidaan ehkäistä muun muassa oikeanlaisella treenaamisella, liikuntaharrastuksilla, sekä venyttelyllä.

 Olemme Hulmin kanssa asioista samoilla linjoilla ja nimenomaan oikeanlainen harjoittelu on hyvin tärkeää. Olemme itsekin paljon salilla käyneinä nähneet useita treenaajia, joilla ei ole tietoa, miten heidän tulisi harjoitella, jolloin riskit ikäville vammoille ovat suuret. Hänen näkemyksensä eivät ole suinkaan kiveen hakattuja ja hän korostaakin useaan otteeseen että blogin tarkoituksena ei ole antaa täydellisiä kaikille sopivia harjoittelu-tai ravintovinkkejä. Myös blogin side Hulmin työnantajiin kielletään eli hänen mielipiteitään ei siis tule yhdistää edustamiensa organisaatioiden mielipiteisiin.  
 
 Hulmi esittää, sekä perustelee näkemyksensä erittäin tarkasti, pohjaten näkemyksensä useisiin luotettaviin lähteisiin, joilla on tieteellistä näyttöä. Hän käyttää lisäksi blogissaan useita havainnollistavia kuvia ja videoita erilaisista liikkeistä, joista aloittelijoidenkin on helppo omaksua oikeanlaiset suoritustekniikat. (esimerkki Lihastohtorin blogissa esitetystä havainnollistavasta videosta: https://youtu.be/qlrMuSJnh6s) Tekstissä perehdytään myös pintapuolisesti ihmisen anatomiaan, joka helpottaa esitettyjen asioiden ymmärtämistä. Teksti vaikuttaa kaikinpuolin hyvin asiantuntevalta, ollen samalla helppolukuista ja se onkin saanut paljon positiivisia kommentteja useilta tahoilta, kuten muilta asiantuntijoilta sekä tutkijoilta. Ihmiset ovat lisäksi saaneet lisäapua harjoitteluunsa kommenttikentässä, jonka kysymyksiin tekstien kirjoittajat vastaavat aktiivisesti. Hulmi esittelee blogin kuvauksessa että blogin tarkoitus on olla ''keskusteluun virittävän provosoiva'', jossa hän on onnistunut mielestämme erinomaisesti, sillä useat ihmiset keskustelevat blogiin liittyen aktiivisesti niin sosiaalisessa mediassa, kuin blogin kommenttikentässäkin. 

 Lihastohtorin blogi tavoittaa hyvin kohdeyleisönsä, vaikka mainostamiseen ja kaupallistamiseen ei ole liiemmin panostettu. Arviomme mukaan tehokkaimmat kanavat lukijoiden tavoittamiseen ovat tämän blogin kohdalla puskaradio, sekä  Facebook, joissa molemmissa viesti välittyy kavereiden välityksellä. Olemme molemmat itsekin eksyneet kyseiseen blogiin useaan otteeseen juuri Facebookin kautta, nähtyämme mielenkiintoisia aiheita.


Ville Lehtonen & Timi Puittinen