Perustulosta vähimmäisturva kaikille? (Merja ja Iina, Katrin ryhmä)

Perustulo on puhututtanut jo vuosikymmenien ajan. Onko nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä toimiva vai tarvitaanko uudenlaista sosiaaliturvaa?    

                                                                          Lähde: Helsingin Sanomat/Juba Tuomola

                                                                           

Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas ja erikoistutkijat Ilpo Airio, Karoliina Koskenvuo sekä Markku Laatu tarkastelevat Kelan kolmiosaisessa blogisarjassa perustulon yleistä kannatusta sekä kannatusta sosioekonomisissa ryhmissä ja eri työmarkkina-asemassa olevien keskuudessa (osat 1-2) sekä poliittisen suuntauksen ja perustulomallien kannatuksen välistä yhteyttä (osa 3).

Perustulo, kaikille kansalaisille säännöllisesti ja ehdoitta maksettava raha, johon ei sisältyisi tarvehankintaa eikä velvoitteita, on herättänyt myös tutkijoiden kiinnostuksen. Vuonna 2002 Turun Yliopisto ja Åbo Akademia tekivät Suomessa kyselytutkimuksen perustulon ja negatiivisen tuloveron kannatuksesta 15 -vuotta täyttäneille henkilöille (1006 henkilöä haastateltiin). Kelan tutkimusosasto toisti kyselyn 2015. Kelan kolmiosainen blogisarja tarkastelee ja analysoi näiden kahden kyselyn tuloksia. 

Perustulomalli määritellään blogissa tulonsiirroksi, jonka kaikki saisivat yhtä suurena taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Täyden tai osittaisen perustulon lisäksi eräs vaihtoehto olisi negatiivisen tuloveron malli, jossa verojärjestelmän kautta tapahtuvin tulonsiirroin mahdollistetaan rahatulo tulottomille ja pienituloisille. Perustulon keskimääräisesti hyvänä suuruutena nähtiin vuonna 2002 nykyrahaksi muutettuna 763e ja perustulolle saatiin hieman pienempi kannatus (63 %) kuin negatiiviselle tuloverolle (76 %). Vuonna 2015 perustulolle sopivana määränä pidettiin 1000e, perustuloa kannatti 72 % ja negatiivista tuloveromallia 78 %.

Blogin mukaan perustulon molempia malleja kannatetaan kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä ja työmarkkina-asemasta riippumatta. Pieniä eroja kuitenkin löytyy, sillä hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat suhtautuvat perustuloon ja negatiiviseen tuloveroon hieman varauksellisemmin kuin epävarmemmassa asemassa olevat kansalaiset. Vuoden 2015 kyselyn tulosten mukaan myös negatiivisen tuloveron kannatus on laskenut vuodesta 2002 ja vastaavasti perustulon kannatus on noussut kaikissa ryhmissä, pois lukien opiskelijat.

Blogissa pohditaan sitä, että perustulolla tulisi olemaan mallista riippuen erilaisia vaikutuksia eri väestöryhmiin, verotuksen tasoon ja kansantalouteen. Aina osa voittaa ja osa häviää eli toiset saavat ja toiset joutuvat perustulon maksajiksi. Tämä näkyy myös perustulon kannatuksessa (sosioekonomisten ryhmien väliset erot). Kirjoittajien mukaan yleisesti ottaen kansalaiset kannattavat universaaleja sosiaaliturvaetuuksia (lapset, sairaat ja vanhukset) ja perustulon kannatuksen voisi olettaa seuraavan samaa logiikkaan. Tutkimusten tulokset kuitenkin osoittavat, että myös perustulon oletetut maksajat suhtautuvat suhteellisen positiivisesti perustulon molempiin malleihin. Kenties tämä johtuu epävarmasta taloudellisesta tilanteesta ja yleisestä ajatuksesta siitä, että kaikkia autetaan ja ketään ei jätetä.

Suurin osa suomalaisista siis kannattaa jonkinlaista perustulomallia, mutta siinä nähdään myös uhkia. Keskusteluissa on noussut esille esimerkiksi nuorten passivoituminen. Miksi kouluttautua kun rahaa on tarjolla ilman velvoitteita? Tuhoammeko nuorten tulevaisuuden ja jätämme heidät perustulon varaan ilman tukea ja rahankäytön valvontaa? On myös arveltu, että perustulo ennemminkin tukee kotiin jäämistä kuin aktivoi kansalaisia työntekoon, joka on perustulon yksi tavoite. 

Sosiaaliturvan uudistus perustulon avulla on ollut pitkän ajan tavoite, jonka toimivuutta on tarkoitus kokeilla Suomessa ensimmäistä kertaa lähivuosien aikana. Tavoitteena olisi muuttaa järjestelmää yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi vähentäen köyhyyttä sekä syrjäytymistä. Perustulo antaisi myös väljyyttä muokata arkea sen muutosten mukaisesti opiskelun, perhe-elämän ja työn myötä. Perustulomallin tavoitteena on myös mahdollistaa työn vastaanottaminen, pätkissäkin, ja tehdä se kannattavaksi. Tämä olisi tärkeää etenkin nuorille, sillä pätkä- ja osa-aikatöiden tekijöinä ovat juuri usein nuoret aikuiset.

Suuri kysymys onkin, passivoiko perustulo kansalaisia vai kannustaako se työntekoon ja toimeliaisuuteen?