Tieteen verkossa

Kapitalismin kastijako (Valtteri ja Olli, Ellinooran ryhmä)

Tiedetoimittaja ja Helsingin Sanomien avustaja Jani Kaaro käsittelee hs.fi:n kolumneissaan yhteiskunnan tilaan liittyviä antropologisia kysymyksenasetteluja. Aiheina ovat muun muassa työttömyys ja mielenterveysongelmat. Kaaron tie tiedemaailmaan on ollut epätavallinen, nimittäin se alkoi lukion kesken jättämisestä ja hyönteisharrastuksesta. Sen kautta hän tutustui luonnontieteellisten museoiden hyönteistutkijoihin. Kaaro on valittu vuoden 2015 tiedetoimittajaksi.

Kaaro kirjoittaa kolumneissaan ajankohtaisista aiheista pohtivaan sävyyn ja tavoitteena on jakaa omia ajatuksia yhteiskunnan tilasta. Kohderyhmänä on pääasiassa hesarin lukijat ja muut aiheista kiinnostuneet. Eniten keskustelua herättävät kirjoitukset taloudellisista tai uskonnollisista aiheista. Blogissa on mielenkiintoista juuri Kaaron inhimillinen ja narratiivinen kirjoitustyyli, joka vetää lukijan mukaansa. Äänensävy on tieteellinen ja korkeakulttuurinen, mutta kuten Kaaron oppihistoriasta voi päätellä, niin jyrkkää luotaantyöntävää asiatekstiä ei blogista juurikaan löydä. Kommenttiosiossa ihmiset esittävät argumentteja puolesta tai vastaan ja usein täydentävät artikkelia.

Artikkelissa “Työttömiä nöyryytetään ja heiltä viedään ihmisarvo” Kaaro käsittelee itsetuntoa sekä itsekunnioitusta, mistä nämä koostuvat ja miten yhteiskunnan tila reflektoituu niihin. Hän erottaa itsetunnon omakseen, ihmisen omista saavutuksista koostuvaksi käsitteekseen, sekä itsekunnioituksen ihmisryhmään kuulumisesta koostuvaksi käsitteekseen. Ihmisarvon kehittymistä ja tilaa eri kansanryhmien välillä viedään eteenpäin Yhdysvaltojen mustaihoisten esimerkki-anekdoottien avulla, ja tekstistä välittyy huoliteltu ja johdonmukainen rakenne.

Tekstin pääaiheena on nykyisen yhteiskuntarakenteen problemaattinen asenne työllisyyttä ja työttömyyttä kohtaan, sekä myös syrjäytyneet yleensä. Työttömyys ja työttömäksi joutuminen ovat vaikeimpia asioita mitä ihminen voi kokea, eikä yhteiskunnassamme vieläkään ole kehitetty kyseiseen ilmiöön liittyvää kattavaa turvaverkkoa. Jos oman elämän raiteilta suistuminen voi tapahtua niinkin helposti kuin työpaikkansa menettäessä, miksei yhteiskuntamme ole kehittänyt juuri minkäänlaista varajärjestelmää massairtisanomisien kohteeksi joutuneille? Teksti kritisoi rivien välistä esimiesportaan nykyistä valta-asemaa työelämässä sekä rohkaisee syrjäytyneitä pohtimaan omaa itsekunnioituksen astettaan.

Tyylinä tekstissä on narratiivi vuosikymmenten takaa joka rivien vaihtuessa muuttuu analyysiin nyky-yhteiskunnasta. Tekstin ja ylipäätään blogin vahvuuksiin kuuluu selkeä rakenne ja ulkoasu. Kaaron mainittu inhimillinen kirjoittamistyyli erottaa hänet positiivisesti monista muista kolumnisteista, ja tekstejä on tästä syystä mielenkiintoista lukea aiheesta riippumatta. Käsittelemämme artikkeli herätti ajatuksia nykyisestä luokkajaosta, joka on ja tulee olemaan voimissaan lähitulevaisuuteen saakka. Kyseisestä tekstistä huokuu ehkä jopa hieman pessimistinen asenne nyky-yhteiskunnan tilaa kohtaan, eikä turhasta optimismista kirjoittajaa voi ainakaan syyttää. Tieteellisten tekstien joukosta Kaaron kolumnit pomppaavat silmään positiivisesti persoonallisina, eikä häntä ole valittu turhaan vuoden tiedetoimittajaksi.