Näkökulmia vasenkätisyydestä ja pussailusta (Reima L. & Leevi L. Ellinooran ryhmä)

Blogin kirjoittaja on neurologi Kiti Müller, joka on työskennellyt Työterveyslaitoksella ja Nokian lääketieteellisenä ja Nokian lääketieteellisenä asiantuntijana. Hänen bloginsa Tiedekokki on yksi Tiede.fi -sivuston blogeista. Blogi käsittelee enimmäkseen psykologiaa ja biologiaa ja niihin liittyviä ilmiöitä ja tutkimuksia.  Blogin tavoitteena on herättää ajatuksia ja viihdyttää lukijaansa. Kohderyhmänä ovat aihepiiristä kiinnostuneet maallikot, joilla ei välttämättä ole erityistä aihepiirin tuntemusta.

Blogin vahva puoli onkin nimenomaan tekstien kansantajuisuus. Toisaalta blogin pitäjä kuitenkin tuo aiheisiin tieteellistä näkökulmaa viittaamalla asiaa koskeviin tutkimuksiin.  Tekstien selkeyttämiseksi kirjoittaja käyttää myös omia kokemuksiaan esimerkkeinä ja selventää niillä hyvin tekstin aiheita. Omilla kokemuksilla väritettynä teksti on huomattavasti maanläheisempää, joka on ehdottomasti blogin yksi vahvuuksista. Müller ei kuitenkaan nojaa kokoajan vahvasti tutkimuksiin, vaan käsittelee tutkimuksiaan ajoittaan kriittisestikin. Blogin teksti on kohtalaisen kevyttä ja puhetyylistä, mutta mukana on tieteellisiä ilmaisuja.

Esimerkiksi Pussailun puolista -tekstissä heijastuu hyvin blogin suurin heikkous, eli tekstin punaisen langan ajoittainen puuttuminen. Lisäksi teksti tuntui rönsyilevän vasemmalta oikealle, eikä kirjoittaja suoraan tee selkeätä väittämää, vaan tyytyy lähinnä pohdiskelemaan asiaa, sekä omien kokemustensa että tieteellisen tutkimuksen perusteella. Pussailun puolista käsittelee vasenkätisyyttä ja lateralisaatiota, ja sen vaikutuksia ihmisten päivittäiseen elämään. Müller tuo ilmi oman kiinnostuksensa puolisuuden mysteeriin, ja odottaa tulevaisuuden tutkimusten valottavan lisää, miksi jotkut nojaavat juuri vasemman- tai oikeanpuoliseen toimintaan. Osittain tuntuukin, että Müllerillä ei itsellään ole aiheeseen kovinkaan paljon uutta tietoa tarjolla, vaan hän lähinnä vaikuttaa tarjoavan lukijoilleen pientä pintaraapaisua mielenkiintoisesta aiheesta.  Blogin lukija jää helposti kaipaamaan lisämateriaalia aihepiiristä, mutta kirjoittaja ei ohjaa lukijaansa syventävän tiedon lähteille.

Müllerin blogitekstiä lukiessa herää kysymyksiä siitä, miksei vasenkätisyyteen liittyviä faktoja ole avattu enempää, vaan Müller on käsitellyt pelkästään yhtä tutkimusta, ja sen tuloksia. Vasenkätisyydestä olisi kuitenkin olemassa paljon muutakin tietoa, jos vain jaksaisi hiukan nähdä vaivaa. Hyvä esimerkki tiedosta, joka voisi kiinnostaa lukijaa on vasenkätisten määrä. Tätä tietoa Müller ei kerro, vaikka aiheesta on tehty monia tutkimuksia, joista se olisi helppo löytää. Useimmat tutkimukset arvioivat vasenkätisiä olevan noin 5-10% . Lisäksi Müller käsittelee vasenkätisyyttä ja lateralisaatiota lähinnä niiden aiheuttamien rajoitteiden ja vasenkätisten kokemien ongelmien kautta. Vasenkätisyys on kuitenkin säilynyt läpi evoluution syystä, sillä siitä on ollut hyötyä mm. urheilussa, kamppailussa ja taistelussa. Lisäksi vasenkätiset ovat pärjänneet yhteiskunnassa suhteessa varsin hyvin. Esimerkiksi USA:n presidenteistä vasenkätisiä on ollut kuusi kappaletta 44:stä (n. 14%), joka on suurempi osuus kuin arviot vasenkätisten osuudesta koko väestöstä. Yleinen käsitys on myös olemassa vasenkätisten ylivertaisesta keskimääräisestä luovuudesta, ja saavutuksista taiteen saralla.

Hyvä lähde aiheesta kiinnostuneille olisi esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa vuonna 2005 julkaistu Pro Gradu -tutkielma ”Vasenkätisyys elämän palapelin palana” ja tutkielman lähteet.

Vasenkätisyys elämän palapelin palana