Sisun salaisuudet, itsestäänselviä vai luoksepääsemättömiä? (Jonna ja Joni, Ellinooran ryhmä)

Tarkastelimme blogia nimeltä Positiivinen Psykologia - Tiede hyvinvoinnin taustalla, joka on samalla  positiivisen psykologian yhdistyksen kotisivu. Blogia positiivisesta psykologiasta on ylläpidetty noin kuuden vuoden ajan tällä sivustolla, mutta virallinen yhdistys sivujen mukaan on syntynyt vasta vuoden 2015 aikana. Blogin ylläpitäjinä toimivat psykologit Emilia Lahti (PsM) ja Makke Leppänen (PsM), jotka molemmat toimivat asiantuntijatehtävissä juuri positiivisen psykologian parissa. Blogia silmäiltyämme löysimme siitä runsaasti kansainvälisiin tutkimuksiin vieviä linkkejä, kuvia, aforismeja sekä monipuolisesti psykologian uusiin käsitteisiin ja sovelluksiin liittyviä kirjoituksia. Blogi vaikutti monipuoliselta, mielenkiintoiselta ja tieteelliseen tietoon nojaavalta.

Suomalaisina lähdimmekin lukemaan tarkemmin blogi-kirjoitusta, joka koski meille suomalaisille tuttua käsitettä “sisua”.  Mistä sisussa on kyse? Emilia Lahden tekstissä pohdittiin sisun käsitettä ja hän kuvaakin, että: “Sisu on termi, jolla on erityinen paikka suomalaisten sydämissä”. Onko sisu ominaisuus jota voi harjoittaa? Onko vain suomalaisilla sisua? Onko sisua nykymaailmassa enää olemassa ja olisiko sille jopa tarvetta ja tilausta? Blogi käsitteli sisua aina Lasse Virénistä yksinhuoltajaäiteihin sekä kirjoittajan omista kyselytutkimuksista suuriin kansainvälisiin tutkimuksiin. Siitä huolimatta että “Sisu” käsitteenä liitetäänkin usein Suomeen ja suomalaisiin niin omistammeko me silti sisua?

Tarkestelemassamme tekstissä oli käytetty useita tieteellisiä tutkimuksia, aiheeseen johdattelevia kuvia ja  sisua oli tarkasteltu monesta näkökulmasta jäi mielestämme “sisu” käsitteenä  vaille syvempää merkitystä. Moninäkökulmaisuus tekstissä saattoi lukijasta tuntua hieman sekavalta sekä pintapuoliselta. Sekavuudesta huolimatta, jonkinlainen konsensus käsitteestä tulee lauseen:

 “Uniikki termi, mutta universaali potentiaali: Sisu on yleismaailmallinen voimavara, jolle on tarvetta”

mukana. Toinen huomiomme oli se, että suuri osa lähteistä oli ripoteltu tekstin keskelle ja lähdeluettelon yhteydessä oli niin sanottuja “bonus-linkkejä “. Varsinaista lähdeluetteloa lopussa olevasta listauksesta ei oikein erottanut. Kokonaisuutena postaus jäi mielestämme hieman vaisuksi, vaikka pyrkimys sisun todellisen merkityksen ymmärtämistä oli ilmeinen. Kirjoitus lähinnä herätti enemmän uusia kysymyksiä kuin vastasi mihinkään.

Toisaalta täytyy muistaa että “Sisun” tutkimus on vasta alkutekijöissään eikä johdonmukaista ja yhteneväistä tietoa ole välttämättä saatavilla. Tieto on usein sirpaleista ja voi koostua monista jopa toistensa kanssa ristiriitaisista lähteistä. Tämän huomioon ottaen postauksessa kuitenkin käytetiin tutkimustietoon perustuvaa tietoa monipuolisesti eikä pohdinnoissa heitelty ilmoille perustelemattomia ajatuksia.

Erilaista näkökulmaa sisuun voi hakea suomalaisyhtyeen Tiisun kappaleesta: 

https://youtu.be/eAV_ZqyPxpg

Linkki blogiin: https://positiivinenpsykologia.wordpress.com/

Linkki tarkasteltuun tekstiin: https://positiivinenpsykologia.wordpress.com/2014/06/17/sisu-rakentaa-sillan/