“Ajattelun ammattilainen” blogi koostuu Lauri Järvilehdon ajatuksista ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin, jotka keskittyvät sosiaaliseen mediaan, politiikkaan sekä koulutusmaailmaan. Blogi käsittelee tieteenalana filosofiaa ja Järvilehti tuo blogiteksteissään esille kansantajuisesti ja konkreettisin esimerkein keskustelua pinnalla olevista aiheista. Blogi esittelee kirjailijansa vaatimattomasti, sillä Järvilehto on kerännyt jos jonkinlaista meriittiä työn ja koulutuksen saralla: lähtökohtana filosofian tohtori, Järvilehto on työskennellyt Aalto-yliopiston tutkijatohtorina tutkimuskohteena ihmismieli ja intuitiivinen ajattelu. Hän on perustajana useassa menestyvässä start-up yrityksessä, tietokirjailija, filosofi ja puhuja. (Speakersforum)
Blogitekstien argumentointityyli nojaa voimakkaasti Järvilehdon purevaan kirjoitustapaan. Järvilehdolla on voimakas ja hyökkäävä tapa tuoda omaa mielipidettään esille ja hän käyttää humoristista naljailua retorisena keinona herättää keskustelua blogitekstiensä ympärille. Kirjoitustyyli on mukaansatempaavaa ja helposti samaistuttavissa. Järvilehdon blogitekstien taustalla piileekin jonkin sortin nerokkuus, blogi ajattelusta herättää myös lukijassa ajatuksia, jotka voivat olla hyvin vastakkaisia Järvilehdon tuomaan kärkkääseen mielipiteeseen. “Ajattelun ammattilainen” -blogi toimii alustana vapaalle keskustelulle. Blogisivusto tukee tätä vuorovaikutusta, sillä sisältö on linkitetty sosiaalisen median eri kanaviin ja on helposti kommentoitavissa ja jaettavissa.
Argumentaatiotutkimuksessa tunnetaan käsite nimeltä ”ladattu kysymys”. Se tarkoittaa sitä, että kysymykseen upotetaan oletuksena jokin ennakko-oletus, josta ei tosi asiassa ole näyttöä. Klassinen esimerkki: ”Oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi?” (Järvilehto 27.8.2019)
Postauksien otsikot herättävät mielenkiintoa: niissä on käytetty kekseliäisyyttä, mutta ne samaan aikaan ovat tarkoituksellisen provosoivia esimerkiksi ‘’Masennus tulee iphonesta’’ ja ‘’Älä ole robotti’’. Kirjoitukset ovat kantaaottavia ja mielipidekirjoitusten omaisia, eikä niiden tehtävä ole tavoitella uutisten tai tieteellisten artikkelin tyyppistä tekstiä, vaikka Järvilehto painottaa tieteellisyyden ja faktapohjaisen tiedon tärkeyttä. Blogi pyrkii keskustelun herättämiseen ja yhteiskunnallisten aiheiden avaamiseen, mutta se ei ole sen ainoa tavoite - blogitekstin humoristisen tyyliin ja lukijalle miellyttävän pituisten tekstien tähden se palvelee myös viihteellisenä lukemisena.
Järvilehdon tapa kirjoittaa on helposti lähestyttävä vähemmänkin lukeneelle, mutta hänen akateeminen taustansa nousee kirjoituksissa esille pyrkimyksenä käydä tieteeseen perustuvaa keskustelua yhteiskunnallisista aiheista. Hyvä esimerkki tästä on hänen tekstinsä ‘’Koulukritiikin uudet vaatteet’’ (Järvilehto 27.8.2019), jonka mukaan uuteen opetussuunnitelmaan liittyvä kriittisyys on pitkälti perusteetonta ja sen toimivuutta tukee useat eri tutkimukset. Postauksessaan hän viittaa aikaisempaan blogikirjoitukseensa opetussuunnitelmauudistuksesta, joka oli saanut kritiikkiä tieteellisten lähteiden vähäisyydestä, joten Järvilehto haluaa korjata asian viittaamalla argumenttiaan tukeviin tutkimuksiin. Hän pitää saamansa kritiikkiä tärkeänä osana tieteellistä dialogia ja toteaa, että ‘’tällaista nähdäkseni akateemiseen tutkimukseen pohjaavan keskustelun tulisikin olla --’’.
Järvilehto käsittelee laajasti erilaisia aiheita, jotka liittyvät muun muassa psykologiaan, kasvatustieteisiin, yhteiskuntatieteisiin ja journalismiin, mutta ei aina lisää vankkoja lähteitä väitteilleen vaan viittaa yleiseen keskusteluun tai vaikka esimerkiksi ‘’nykypsykologiaan’’. Tämä on jossain määrin ristiriidassa hänen tieteellisyyden kanssa ja joillekin lukijoille se voi murentaa hänen uskottavuuttaan. Toisaalta on hyvä kysyä, tarvitseeko blogitekstin olla tiukan tieteellistä vaikka se käsittelee tieteellisiä ja ajankohtaisia aiheita. Teksti on viihdyttävää ja keskustelua herättävää, joten se toteuttaa tavoitteensa tekstinä. Järvilehdon voimakas argumentointityyli voi herättää lukijassa myös vahvaa erimielisyyttä, hämmennystä tai mielipahaa, mutta hän pystyy myös myöntämään virheensä ja joustamaan, kuten tekstissään ‘’koulukritiikin uudet vaatteet’’. Tällainen tapa ajatella on keskeinen osa tieteellisyyttä - kysytään, haastetaan, mutta myös mukaudutaan. Teksti, joka herättää mahdollisimman paljon erilaisia tuntemuksia ja herättää ajatuksia lukijakunnassa on nerokkaasti luotu.
“Toivoisin kuitenkin, että jokainen somekohkaaja ja -linkkaaja ymmärtäisi, että viime kädessä silloin kun annat tällaisen ”tutkivaksi” journalismiksi naamioidun hutkivan journalismin mennä tunteisiin, sinun tuohtumuksesi on kauppatavaraa.” (Järvilehto 17.8.2019)
Lähteet:
En ole aiemmin kuullut Järvilehdosta tai hänen blogistaan, mutta tämän perusteella vaikuittaa se hyvinkin kiinnostavalta, sillä yhteiskunnallisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin löytyy minulta kiinnostusta. Arvostan, jos niistä saa kirjotiettua humoristiseen tyyliin retorisia keinoja käyttäen, samalla kun tieteellinen ja faktapohjainen puoli säilyy.
VastaaPoistaJärvilehto vaikuttaa hyvin samanlaiselta kirjoittajalta Pauli Ohukaisen kanssa, jonka 'tervettä skeptisyyttä' blogit puolestaan käsittelevät terveyteen liittyviä aiheita.
Tästä sai todella kattavan kuvan kirjoittajasta ja blogin sisällöstä. Oli hienoa että olitte ottaneet suoria lainauksia blogista, jolloin sai konkreettisemman kuvan mitä tarkoitatte blogia analysoidessa. Hyvin pohditte kirjoittajan motivaatioita ja tieteellisyyttä blogin suhteen ja ainakin itsellä heräsi mielenkiinto kirjoittajaa ja blogia kohtaan.
VastaaPoista