Suomen kasvatuspsykologit ry on kasvatuspsykologit.com sivustolla sijaitseva blogi, joka ei todennäköisesti sisällä sitä, mitä odottaa löytävänsä kirjoittamalla hakukenttään “kasvatuspsykologia blogi”. Haulla voisi odottaa törmäävänsä esimerkiksi tekstiin, jolla kasvatuspsykologi jakaa vinkkejä taaperoiden kiukunpuuskien lepyttelyyn.
Suomen kasvatuspsykologit ry.n blogi, joka liittyy yhdistyksen nettisivuihin, sisältää sen sijaan yleistä infoa joko alan tilanteesta tai yhdistyksestä. Kirjoittajina toimivat yhdistyksen jäsenet ja osassa tekstejä kirjoittajaksi mainitaan vain yhdistys. Kuvia ei erityisesti löydy eikä teksti ole henkilökohtaista, joten mielenkiintoa tekstiä kohtaan on hankala pitää yllä. Tekstejä löytyy kahdeksan vuosilta 2016-2021, eli postauksia on aika harvakseltaan. Paljon puhutaan siitä, kuinka Oulussa on Suomen ainoa kasvatuspsykologian koulutus ja sen turvaamisen ja parantamisen puolesta argumentoidaan.
Ensimmäinen kirjoitus Kasvatuspsykologian roolista on yliopisto-opettaja Heli Kiema-Junesin tekemä. Teksti herätti mielenkiinnon ja sai toivomaan lisää samankaltaista sisältöä. Postauksessa kerrotaan kasvatuspsykologian teoriataustasta sekä ammattilaisten käytännön aloista. Kirjoitus oli mielenkiintoinen ja johdatteli hyvin aiheeseen: kasvatuspsykologian on tarkoitus soveltaa psykologista tietoa kasvattajan ja kouluttajan avuksi tukemaan kasvua ja oppimista. Lähdeviitteet kuitenkin puuttuivat niin, että lopussa oli vain lista yhdestätoista ilmeisesti tekstissä hyödynnetystä kirjallisuudesta. Näitä lähteitä tarkastelemalla voisi sinällään päästä syvemmälle kasvatuspsykologian luonteeseen, mitä blogi alkoi jollain tasolla tarjoilla vasta viimeisimmissä julkaisuissaan.
Vaikka kommentointi on mahdollista, vuorovaikutus jää vähäiseksi. Blogissa puhutaan asiaa, joka ei kuitenkaan ole merkityksellistä alan ulkopuolisille tai ihmisille, jotka toivovat löytävänsä käytännön vinkkejä arkeen kasvatuspsykologian näkökulmasta. Alaa pohtivalle yksilölle tai tuoreelle kasvatuspsykologille blogi saattaa olla kaikista hyödyllisin.
Kiitos Emma ja Sara tekstistä! Kävin lukemassa kyseisen blogipostauksen ja olen samaa mieltä siitä, että teksti ei ollut kovinkaan avaava alan ulkopuoliselle lukijalle. Itse jäin nimenomaan toivomaan hieman käytännönläheisempää lähestymistapaa kasvatuspsykologiaan, kuin mitä tässä oli käytetty.
VastaaPoistaJäin vielä miettimään kuuluuko kasvatuspsykologian opintoja psykologian opiskelijoiden lisäksi myös kasvatustieteen opiskelijoille? Kasvatuspsykologian opiskeluhan olisi hyödyllistä etenkin kasvattajille, joiden työssä sitä blogin mukaan voidaan käyttää suorana apuvälineenä.
-Ronja
Tekstinne oli helppolukuinen ja mielestäni olitte hyvin nostaneet omia mielipiteitä esille blogin huonoista puolista/haasteista, sekä pohtineet kohdeyleisöä. Kävin itsekin blogia kurkkaamassa ja kuten sekä Ronja, että te olitte maininneet, teksti oli melko vaikeaa, kun aihe on itsellekin lähes tuntematon. Tekstinne oli kuitenkin kiinnostava ja omat mielipiteenne blogiin liittyen teki siitä mieluisaa luettavaa.
VastaaPoista-Joonas
Aloituskappaleenne on hauska ja tempaa hyvin mukaansa. Hyvä, että heti alkuun avataan blogin sisältöä, joka ei tosiaan välttämättä vastaa sitä, mitä otsikon perusteella olettaisi. Postauksessannu olette hyvin tuoneet esiin puutteita, kuten postauksien vähäisyys, lähteiden käyttö, sekä vuorovaikutuksen puuttuminen. Toisaalta hyvin suppea kohdeyleisö varmaan vaikuttaa näihin, minkä olette myös hyvin tuoneet esiin postauksessa. Kokonaisuudessaan postauksenne oli hyvin rakennettu ja johtopäätökset olivat hyvin perusteltu.
VastaaPoista-Pekka W.