Akateeminen talousblogi - täyttä hepreaa? (Hilkka)

Kirjoittajat: Elina ja Karoliina

Perehdyimme taloustieteen opiskelijoina Akateemiseen talousblogiin (http://blog.hse-econ.fi/), johon postaavat kuusi kirjoittajaa. Heistä valitsimme Roope Uusitalon lähempään tarkasteluun, sillä hän toimii taloustieteen professorina Jyväskylän yliopistossa. Sen lisäksi hän on tutkimusjohtaja Helsingin taloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa (HECER) sekä talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja vuoden 2014 alusta lähtien.

Blogiin tutustuessamme pohdimme sitä, onko tällaista tietyn tieteenalan asiantuntijoiden ylläpitämää blogia edes mahdollista lukea ilman kyseisen alan tietämystä. Mietimme myös, hyödyttääkö tällaisten blogien lukeminen meitä taloustieteen fukseina, kun emme vielä itsekään ole päässeet syvälle taloustieteen kiemuroihin.

Uusitalo kirjoittaa verkkotekstejä blogiin ainakin kerran kuussa. Blogin ulkoasu on hyvin pliisu, mikä antaa ehkä hieman tylsän ja kuivan vaikutelman. Tekstit ovat usein pitkiä ja niissä on selkeästi perehdytty taloudellisiin aiheisiin, joita kirjoittaja pohtii tuoden esiin omia mielipiteitään ja mahdollisesti myös esittää ratkaisuvaihtoehtoja ongelmiin. Kuitenkaan Uusitalon asenne ei ole liian vakava, sillä hän pohtii asioita jopa huumorilla höystettynä, jolloin tekstin raskaasta sisällöstä saadaan tehtyä lukijaystävällisempi. Uusitalon postaukset keräävät parhaimmillaan useita kymmeniä kommentteja eli tekstien ajankohtaisuus ja asiantuntevuus herättävät lukijakunnassa selkeästi keskustelua.

Valitsimme tarkasteltavaksi Uusitalon julkaisun ”Mikrotutkijan makromurheita” (http://blog.hse-econ.fi/?p=6334) lokakuulta 2014. Tekstissään kirjoittaja pohtii makrotalouden ongelmia. Kyseiset ongelmat ovat ajankohtaisia, laajoja ja koskettavat kaikkia. Päätöksiä on siis tehtävä asiantuntemuksen perustuen, mutta Uusitalon mukaan makrotaloudelliset tutkimukset eivät tarjoa yhtä laadukkaita ja hyödyllisiä vastauksia kuin mikrotaloudelliset vastineet. Kokemuksesta kyllä oppii (esimerkkinä hän käyttää 30-luvun lamaa), mutta Uusitalo joutuu silti harmissaan toteamaan, että havaintoja on vähän ja eksperimenttejä vielä vähemmän.

"Tiesittekö, mikä on mikrotaloustieteen ja makrotaloustieteen ero. Mikro on tiedettä - makro taloutta."

Kyseisessä tekstissä on käytetty paljon käsitteitä, jotka ovat ehkä tuttuja vain tieteenalan tuntijoille, esimerkiksi taloustieteen koulukuntaerot tai rahoitusmarkkinakriisi. Näin ollen teksti ei ole tuttua arkikieltä ja se voi olla vaikeasti ymmärrettävissä. Tämä seikka voi pelotella ”tavalliset tallaajat” pois sivustolta. Toisaalta Uusitalon huumorin sävyiset sanavalinnat, kuten ”kärpäsensurinaluokka” tekevät tekstistä leppoisamman oloisen blogitekstin. Vaikka huumori keventää tekstiä, se ei kuitenkaan tekstin ymmärrettävyyden kannalta hyödytä lukijaa, joka ei ole aiheeseen perehtynyt.

Yhteenvetona voimme todeta, että tekstit ovat selkeästi suunnattu aiheista kiinnostuneille ja tietäville. Esimerkiksi jo itse tekstin vastakkainasettelu mikro- ja makrotaloustieteen kesken voi olla iso mysteeri, jos mikrosta tulee ensimmäisenä mieleen keittiön kodinkone. Jopa me taloustieteen opiskelijoina jouduimme välillä tiukassa paikassa nöyrtymään hyvän ystävämme Googlen apuun blogin tekstejä lukiessamme. Kuitenkin blogiin tutustuminen oli mielenkiintoista ja sen lukeminen voisi hyödyttää meitä opiskelun ja tulevan työuran kannalta ja blogi onkin mielestämme lähinnä suunnattu taloustieteilijöille sen asiantuntevan sisällön vuoksi.