Kriittistä ajattelua terveydestä (Suvi ja Maria, Ellinooran ryhmä)

Nykyaikana tietoa on tarjolla rajattomasti. Tarvitsemme taitoja, joilla osaamme löytää tietotulvasta olennaisen ja luotettavan tiedon. Tähän vaaditaan kriittistä ajattelua.

Tervettä skeptisyyttä -blogin ideana on kriittinen ajattelu. Kirjoittaja tarkastelee erilaisia terveysaiheisia tekstejä kriittisesti ja lisäksi blogissa käydään läpi kriittisen ajattelun perusperiaatteita. Kirjoittaja käyttää teksteissään kriittisen ajattelun synonyyminä termiä skeptisyys. Hän määrittelee sen epäileväisyyden lisäksi uteliaisuudeksi, haluksi selvittää todennäköisin totuus. Kirjoittajan mukaan skeptinen ihminen tutkii ja tarkastelee asioita ennen kuin muodostaa niistä mielipiteen ja senkin jälkeen jättää mielensä avoimeksi asian uudelleentarkastelulle.

Blogin kirjoittaja on Pauli Ohukainen. Hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon biokemiasta ja molekyylibiologiasta ja on äskettäin saanut valmiiksi väitöskirjan sydäntutkimukseen liittyen. Blogia kirjoittaja kertoo kirjoittavansa yksityishenkilönä, ilman mitään sidonnaisuuksia.

Blogilla on kirjoittajansa mukaan kolme tavoitetta: kirjoittajan halu oppia uutta, halu kehittää omaa kirjoitustaitoa ja yritys saada keskustelu yhteen paikkaan monien kanavien sijaan. Bloggaajan mukaan blogi on suunnattu kaikille.

Lähde: flickr.com

Mielestämme blogista tekee kiinnostavan se, että teksti on selkeää, mutta tieteellistä ja kirjoittajan oma asiantuntemus näkyy teksteissä. Lisäksi kirjoittaja ottaa lukijansa huomioon teksteissään. Tekstit on kirjoitettu siten, että ei tarvitse olla asiantuntija tai yliopisto-opiskelija ymmärtääkseen, mistä on kyse. Blogissa kirjoitetaan ajankohtaisista asioista. Lisäksi blogin aihepiiri on ainutlaatuinen; kriittisestä ajattelusta terveystietoon liittyen ei tietomme mukaan ole juurikaan muita blogeja. Blogikirjoituksissa tutkimustietoon suhtaudutaan kunnioittavasti, mutta kriittisesti. Bloggaaja kunnioittaa tiedettä ja pitää sitä “toistaiseksi hienoimpana keksintönä” asioiden todenperäisyyden selvittämiseen.

Keskustelu blogissa ja blogin Facebook-sivuilla on erittäin asiallista. Kirjoittajan saamissa kommenteissa väitteet on perusteltu hyvin. Monesti kommentoijat ovat myös asiantuntijoita, joskaan ei aina. Toisaalta täytyy huomioida, että ilmeisesti kirjoittaja hyväksyy blogiin tulevat kommentit ennen niiden julkaisua. Täten emme voi tietää, tuleeko blogiin kommentteja, joita kirjoittaja ei julkaise. Kirjoittaja on myös laittanut blogiinsa erilliset kommentointiohjeet. Niissä pyydetään asiallista keskustelua ja väitteiden perustelua. Keskustelua käydään niin terveysaiheisiin kuin kriittiseen ajatteluunkin liittyen.

Valitsimme lähempään tarkasteluun vajaa vuosi sitten julkaistun tekstin Niin tietämätön, että luulee tietävänsä. Tekstin perusajatus on, että ihmisillä on taipumus yliarvioida tietonsa määrä. Tätä kutsutaan Dunning-Kruger-efektiksi. Terveen skeptisyyden perustaito on tiedostaa tämä efekti. Harjoittelun avulla sen vaikutus pystytään minimoimaan. Teksti on blogin tyylin mukaisesti tieteellistä. Kirjoittaja perustaa väitteensä tutkimustietoon, muun muassa Dunningin ja Krugerin tutkimukseen. Teksti sisältää myös tutkijan omaa ajattelua. Erityisen hyvän tekstistä tekee se, että se aloitetaan siten, että lukijan mielenkiinto herää. Kirjoittaja aloittaa tieteellisestä aiheesta kirjoittamisen niin, että lukija ymmärtää, miksi aihe on tärkeä juuri hänen omassa arjessaan.Teksti on kirjoitettu siten, että lukijan mielenkiinto säilyy läpi tekstin. Se on myös sopivan mittainen - asia tulee selväksi, mutta teksti ei ole liian pitkä. Lisäksi kuvio ja kuva elävöittävät tekstiä. Tekstiä lukiessa pystyi samaistumaan asiaan ja huomasi, että on itsekin törmännyt kyseiseen efektiin moneen kertaan. Ainakin terveystieteissä on monia “maallikkoasiantuntijoita”, joilla on vahvoja asiantuntijoiden yleisestä konsensuksesta poikkeavia mielipiteitä. Usein asiantuntijoiden on hankala käydä keskustelua heidän kanssaan, sillä he eivät osaa perustella väitteitään muuta kuin kokemusperäisin tiedoin.

Mielestämme blogin aihe on erittäin tärkeä ja ajankohtainen ja moni hyötyisi sen seuraamisesta. Kuten kirjoittaja toteaa, “kyky kriittiseen ajatteluun ei vaadi vuosien opiskelua, pitkää ikää tai akateemisia loppututkitutkintoja. Se vaatii vain uteliaisuutta, oppimishalua, nöyryyttä ja avoimuutta.”