Tarkasteltavanamme on Juhan IT-blogi, joka käsittelee suurimmaksi osaksi tietoturvaa kansankielellä. Blogin kirjoittajalla on IT-alan maisterin tutkinto ja työkokemusta viidentoista vuoden ajalta ohjelmistojen kehitys- ja testausprosesseista. Keskustelua blogissa ei hirveästi ole ja uusin julkaisu on vuodelta 2015, mutta kirjoittaja on edelleen aktiivinen Twitterissä ja Facebookissa. Blogin kieli on asiallinen ja informatiivinen. Osa julkaisuista liittyy artikkeleihin uusista tutkimuksista ja osa on kirjoittajan omia vinkkejä liittyen tietoturvaan ym.
Valitsimme postauksen joka käsittelee termiä kybersota, koska kyberasiat ovat aina ajankohtaisia, ja kybersota terminä on monelle hieman epäselvä. Juhan keskeinen väite on, että termiä kybersota käytetään usein uutisissa liian kevyin perustein. Hänen esimerkissään yleinen näkemys on se, että ollakseen sodankäyntiä kyberoperaation tulee vastata vaikutuksiltaan aseellisen voiman käyttöä, eli iskun seurauksena tulisi olla vakavia aineellisia ja/tai ihmisiin kohdistuvia vahinkoja. Lisäksi sotaa voivat käydä vain valtiot. Usein kybersodaksi kutsuttuja iskuja kuvaisi paremmin termit kyberterrorismi tai -rikos.
Hän toteaakin heti perään, että uutisissa ja keskustelupalstoilla oikealla termillä ei välttämättä ole suurta merkitystä. Mutta sen sijaan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta määritelmällä on suurikin merkitys, sillä rauhan ja sodan aikana toimitaan hyvin eri tavalla. Esimerkiksi jos rauhan aikana tehdään kyberisku jonkun valtion sotavoimia vastaan, kiinni jäädessä siitä joutuu todennäköisesti rikosoikeudelliseen vastuuseen. Näin ei kuitenkaan tapahdu sodan aikana, vaan se voidaan laskea sotatoimeksi.
Emme ole koskaan tulleet ajatelleeksi, että sodan aikana tehdyistä kyberhyökkäyksistä ei joudu rikosoikeuteen. Verkossa tällaisiin sanoihin törmätessä tulee joskus miettittyä, että käsite ei välttämättä ole ihan oikea, eikä ihmekään, kun verkossa uutisotsikoihin valitaan vain ensimmäinen mahdollisimman mediaseksikäs sana sen tarkempaa tarkoitusta miettimättä. Teksti kuitenkin selvensi näiden käsitteiden eroa, mutta ei pohjannut sitä mihinkään aineistoon.
(alkuperäinen postaus)
Mukavan informatiivinen teksti selventämään kybersodan käsitettä. Tämän määritelmä ei ollut itsellenikään täysin selvä ennen tekstin lukemista, joten koin siitä olevan hyötyä. Sota-aikana monet asiat ovat toden totta toisin.
VastaaPoista-J.M.
Tärkeää, että alussa kerrotte blogin kirjoittajan taustasta, etenkin jos käsitteiden eron selvennys ei pohjannut mihinkään aineiston. En itsekään ollut tullut ajatelleeksi miten eri tavalla toimitaan sodan tai rauhan aikana. Selkeästi ja mielenkiintoisesti kirjoitettu. - Aatu
VastaaPoistaHyvä, tiivis ja selkeä teksti. On tosiaan kiinnostavaa, että ns. rajut termit, kuten sota, ovat mediaseksikkäitä ja siksi niitä käytetään melko kevyin perustein. Sanan tarkka määritelmä voi tätä myötä myös hämärtyä, jos asiasta ei ole tietoa.
VastaaPoistaT. Reetta
Ytimekäs teksti, tykkäsin! Alku oli referaattimainen, mutta lopetuskappale toi mukavasti näkökulmaa esiin. Journalismin taso ainakin otsikoinnin suhteen on välillä aivan järkyttävän huono ja tällaisia kannanottoja tarvitaan.
VastaaPoistaT. Tuomas L