Sukupuolten välinen älykkyysero (Jooseppi & Henry-Petteri)

Teppo Mattson kirjoittaa www.tiede.fi -verkkosivulla ilmestyvässä blogissaan sukupuolten välisestä erosta älykkyydestä. Kirjoittajan pääpointti on tilastolliset erot miesten ja naisten välisessä älykkyydessä. Hän vetää laajasta tilastosta ehkä huolimattomiakin johtopäätöksiä, joista kaikki eivät mielestämme kestä tarkempaa tutkiskelua. Nämä päätelmät ovat mielestämme liian yksioikoisia tehtäväksi koko sukupuolen käsittävästä aineistosta.

Useammin kuin monesti, ajatellaan että tilastollinen data merkitsee yksioikoista totuutta ja faktuaalista itsestäänselvyyttä. Parhaimmillaan tilastot tarjoavat vankkoja yleistyksiä. Mielestämme onkin tärkeää tehdä selväksi yleistyksen ja faktuaalisen itsestäänselvyyden välinen ero, sillä Mattson ei omassa tekstissään eroa artikuloi.

                         

Jos kuvittelemme että yllä olevassa kuvaajassa on miesten ja naisten älykkyyden jakaumat graafiseti esitettyinä. Johtopäätös joka useammin kuin usein vedetään tämän tyyppisistä kuvista, on se että toinen sukupuoli on älykkäämpi kuin toinen. On kuitenkin hyvä huomata, että kyseinen graafi ei oikeastaan kerro sitä että toinen sukupuoli on älykkäämpi kuin toinen. Kyseinen graafi kertoo sen, että toinen sukupuoli on tämän tilaston valossa pisteiden nojalla keskimäärin älykkäämpi. Parhaimmillaan voitaisiin sanoa tilastojen valossa että yleisesti ottaen toinen sukupuoli on toista älykkäämpi. 

On olennaista ymmärtää että väite “yleisesti ottaen miehet ovat älykkäämpiä”, ei tarkoita että miehet ovat älykkäämpiä kuin naiset. Jos miehet olisivat yleisesti ottaen älykkäämpiä kuin naiset, tämä tarkoittaisi sitä että jos poimimme miesten ja naisten joukosta miehen ja naisen olisi todennäköisempää että mies olisi älykkäämpi, pisteiden valossa. Jos taas sanomme että miehet ovat älykkäämpiä kuin naiset, tämä viittaisi siihen että miehet ovat aina älykkäämpiä kuin naiset. Yleistys jättää tilaa poikkeuksille, kun taas miehet ovat älykkäämpiä kuin naiset -tyylien faktuaalinen itsestäänselvyys taas ei. 

Summa summarum “yleisesti miehet ovat älykkäämpiä” eroaa valtavasti merkityksen suhteen väitteestä “miehet ovat älykkäämpiä”. Tilastot antavat parhaimmillaan vakuuttavaa yleistystä eivät faktuaalista itsestäänselvyyttä.

Tilastollinen päättely sikseen, sanoipa joku sitten “miehet ovat älykkäämpi kuin naiset” tai “ miehet ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin naiset”, niin kyllä tunteet yleensä kuumenevat. Toki sukupuoleen liittyvät arvostelmat ovat erityisen herkkä aihepiiri vaikka perusteltaisiin vankankin aineiston pohjalta. Olipa kyseessä sitten etnisyys, sukupuoli, menestys, älykkyys tai vauraus, niin harmittomatkin tosiperäiset arvostelmat  herättävät yllättävää närää. Tällaisiin jopa faktuaalisiin väitteisiin sisältyy muutakin kuin kylmän raaka fakta, siihen sisältyy arvostelu paremmuudesta. Kuten Mattson sanoo, paremmuuden arvosteluun ei sinänsä sisälly eriarvoisuuden arvostelua, eli ihmiset ovat yhtä arvokkaita olivatpa he muuta älykkyyden, sukupuolen tai etnisyyden suhteen. 

  

Silti paremmuuden arvostelu onnistuu joskus närkästyttämään pitkämielisimmänkin ihmisen ja suistamaan arvokkaimmat ihmiskohtaamiset väärille urille. Sinänsä tässä tavassa ei ole mitään väärää, se on vain taitamaton tapa kohdata. Arvostus perustuu kohtaamisille joissa kaksi kohtaa toisensa tasa-arvoisina.