Elämän suola (Heli U. ja Aleksi S.)

Elämän suola

Rosa Nenonen käsittelee blogissaan (www.rosanenonen.com) positiivista psykologiaa, joka keskittyy ihmisen hyvinvointiin, optimaaliseen elämään ja menestyksen saavuttamiseen. Rosa Nenonen on ammatiltaan kansainvälisesti menestynyt malli. Hän on perustanut yrityksen nimeltä The Pilots experience, jota hän itse on kuvaillut hyvän elämän akatemiaksi. Hän on suorittanut New Yorkissa Capp -sertifikaatin (Certificate in Applied Positive Psychology) positiivisesta psykologiasta. Blogin tavoitteena on jakaa tietoa ja tutkimusta positiivisen psykologian alalta sekä edesauttaa lukijoita ymmärtämään oma sisäinen potentiaalinsa.

Blogin tavoite on kertoa positiivisesta psykologiasta ihmisille arkiasioiden kautta. Ei sitä, mitä positiivinen psykologia on tai mikä sen tarkoitus on tieteellisesti. Teoriat kerrotaan niin että tavallinen ihminen, joka ei ole kuullut tai kertaakaan lukenut positiivisesta psykologiasta ymmärtää asiat. Kohderyhmää ovat kaikki ihmiset sukupuolesta ja iästä katsomatta, sillä jokainen ihminen taistelee samanlaisten asioiden parissa. Joillakin asiat voivat olla raskaampia kuin toisilla, mutta joillekin pienikin asia voi aiheuttaa suunnattomasti tuskaa.

Positiivinen psykologia on varsin uusi psykologian osa-alue. Huolimatta siitä, että sen juuret ulottuvat niin kauas kuin ihmismieltä on tutkittu, se on vasta 2000-luvulla noussut erittäin suosituksi keskustelun ja tutkimuksen aiheeksi. Varsinkin sen myötä, kun elämäntapavalmentajista ja elämänhallintaoppaista on tullut suosittuja, ihmisten itsensä kehittämisen halu on kasvanut. Tämän myötä myös positiivinen psykologia on kasvattanut suosiotaan, mikä on tuonut mukanaan sen, että tavalliset ihmiset markkinoivat itseään positiivisen psykologian lähettiläinä, esimerkiksi juuri blogeissaan ja kirjoissaan. Positiivisen psykologian suosio vaikuttaa helposti ymmärrettävältä, kukapa ei haluaisi tietää saloja onnellisuuden ja menestyksen saavuttamiseen.

Blogitekstissään ’’Tahdon voimaa!’’ Nenonen pohtii itsesäätelyn merkitystä ja kuinka ihminen itse sitä voisi kehittää. Nenonen käyttää esimerkkinä vaahtokarkkikoetta, joka on psykologian piirissä hyvin tunnettu itsekuria tutkiva koe. Vaahtokarkkikokeessa lapselle annettiin vaahtokarkki ja kerrottiin, että he saisivat syödä sen heti, mutta jos he jaksaisivat odottaa, kunnes tutkija palaa huoneeseen, he saisivat toisen vaahtokarkin. Kokeessa vain 30% lapsista onnistui odottamaan täyden ajan. Lapset, jotka pystyivät kiinnittämään huomionsa muualle, pärjäsivät kokeessa parhaiten. Tämän kokeen perusteella todettiin, että lapsen kärsivällisyys ja sinnikkyys selittivät menestystä enemmän kuin älykkyys. Nenonen tuo myös esille Duckworthin ja Seligmanin (2006) tutkimuksen, jossa päädyttiin samankaltaisiin tuloksiin kuin Mischelin tutkimuksessa. He huomasivat, että korrelaatio itsekurin ja saavutuksen välillä on jopa kaksi kertaa niin vahva kuin ÄO:n ja saavutuksien välillä.

Nenosen esittämä Mischelin vaahtokarkkikoe sekä Duckworthin ja Seligmanin tutkimus tuovat esille kiinnostavia näkökantoja sinnikkyyden merkityksestä tulevaisuuden menestykselle. Nämä myös tukevat Nenosen omaa kantaa siitä, että harjoittelemalla itsesäätelyä jokainen pystyy elämässä saavuttamaan haluamansa päämäärät. Itsesäätelyä voi harjoittaa esimerkiksi luomalla selkeitä suunnitelmia tavoitteiden saavuttamiseksi ja kehittämällä omaa tunteiden hallintaa sekä itsekontrollia.

 

 

Todellisuudessa yhteys itsekurin ja saavutusten välillä ei ole kuitenkaan näin suoraviivainen. Nenonen ei tuo esille kritiikkiä, mitä tutkimuksista tehdyt päätelmät ovat saaneet. Kun jälkeenpäin on tarkasteltu useampia itsesäätelyä ja sinnikkyyttä käsitteleviä tutkimuksia, on huomattu, että sinnikkyys itse asiassa korreloi vahvasti tunnollisuuden kanssa, joka on synnynnäinen ominaisuus. Jos tämä pitää paikkansa, sinnikkyys ei selitäkään menestystä yhtä paljon kuin tutkimuksissa väitetään. (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27845531)

Nenonen on kuitenkin mielestämme myös oikeilla jäljillä korostaessaan tahdonvoiman merkitystä tavoitteiden saavuttamisessa. Esimerkiksi unelmien opiskelupaikka tai menestys harrastuksessa, vaativat työtä ja halua onnistua. Tavoitteiden asettaminen, suunnittelu ja toteutus vaativat toimivaa itsesäätelykykyä ja käytöksen kontrollia. Ilman tällaista tahdonvoimaa tavoitteiden saavuttaminen jää siis vain haaveeksi.

Lukijalle

Walter Mischelin Vaahtokarkkikoe:
http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2013/9/duo10955
https://www.youtube.com/watch?v=4y6R5boDqh4

Duckworthin ja Seligmanin tutkimus:

https://digest.bps.org.uk/2005/12/09/self-discipline-matters-more-than-iq/

Positiivinen psykologia käytännössä:

http://www.terve.fi/terveyden-abc/positiivinen-psykologia-kaytannossa