Elämän suola
Rosa Nenonen
käsittelee blogissaan (www.rosanenonen.com) positiivista psykologiaa, joka
keskittyy ihmisen hyvinvointiin, optimaaliseen elämään ja menestyksen
saavuttamiseen. Rosa Nenonen
on ammatiltaan kansainvälisesti menestynyt malli. Hän on perustanut
yrityksen nimeltä The Pilots experience, jota hän itse on kuvaillut hyvän
elämän akatemiaksi. Hän on suorittanut New Yorkissa Capp -sertifikaatin (Certificate in Applied
Positive Psychology) positiivisesta psykologiasta. Blogin tavoitteena on jakaa
tietoa ja tutkimusta positiivisen psykologian alalta sekä edesauttaa lukijoita ymmärtämään oma
sisäinen potentiaalinsa.
Blogin tavoite on kertoa positiivisesta psykologiasta
ihmisille arkiasioiden kautta. Ei sitä, mitä positiivinen psykologia on tai
mikä sen tarkoitus on tieteellisesti. Teoriat kerrotaan niin että tavallinen
ihminen, joka ei ole kuullut tai kertaakaan lukenut positiivisesta
psykologiasta ymmärtää asiat. Kohderyhmää ovat kaikki ihmiset sukupuolesta ja
iästä katsomatta, sillä jokainen ihminen taistelee samanlaisten asioiden
parissa. Joillakin asiat voivat olla raskaampia kuin toisilla, mutta joillekin
pienikin asia voi aiheuttaa suunnattomasti tuskaa.
Positiivinen psykologia on varsin uusi
psykologian osa-alue. Huolimatta siitä, että sen juuret ulottuvat niin kauas
kuin ihmismieltä on tutkittu, se on vasta 2000-luvulla noussut erittäin
suosituksi keskustelun ja tutkimuksen aiheeksi. Varsinkin sen myötä, kun
elämäntapavalmentajista ja elämänhallintaoppaista on tullut suosittuja,
ihmisten itsensä kehittämisen halu on kasvanut. Tämän myötä myös positiivinen
psykologia on kasvattanut suosiotaan, mikä on tuonut mukanaan sen, että
tavalliset ihmiset markkinoivat itseään positiivisen psykologian lähettiläinä,
esimerkiksi juuri blogeissaan ja kirjoissaan. Positiivisen psykologian suosio
vaikuttaa helposti ymmärrettävältä, kukapa ei haluaisi tietää saloja
onnellisuuden ja menestyksen saavuttamiseen.
Blogitekstissään ’’Tahdon
voimaa!’’ Nenonen pohtii itsesäätelyn merkitystä ja kuinka ihminen itse sitä
voisi kehittää. Nenonen käyttää esimerkkinä vaahtokarkkikoetta,
joka on psykologian piirissä hyvin tunnettu itsekuria tutkiva koe. Vaahtokarkkikokeessa
lapselle annettiin vaahtokarkki ja kerrottiin, että he saisivat syödä sen heti,
mutta jos he jaksaisivat odottaa, kunnes tutkija palaa huoneeseen, he saisivat toisen vaahtokarkin. Kokeessa vain 30% lapsista onnistui odottamaan täyden ajan. Lapset, jotka pystyivät kiinnittämään
huomionsa muualle,
pärjäsivät kokeessa parhaiten. Tämän kokeen perusteella todettiin, että lapsen kärsivällisyys ja sinnikkyys selittivät
menestystä enemmän kuin älykkyys. Nenonen tuo myös esille Duckworthin ja Seligmanin
(2006) tutkimuksen,
jossa päädyttiin samankaltaisiin tuloksiin kuin Mischelin tutkimuksessa. He
huomasivat, että korrelaatio itsekurin ja saavutuksen välillä on jopa kaksi
kertaa niin vahva kuin ÄO:n ja saavutuksien välillä.
Nenosen esittämä Mischelin vaahtokarkkikoe sekä
Duckworthin ja Seligmanin tutkimus tuovat esille kiinnostavia näkökantoja
sinnikkyyden merkityksestä tulevaisuuden menestykselle. Nämä myös tukevat
Nenosen omaa kantaa siitä, että harjoittelemalla itsesäätelyä jokainen pystyy
elämässä saavuttamaan haluamansa päämäärät. Itsesäätelyä voi harjoittaa
esimerkiksi luomalla selkeitä suunnitelmia tavoitteiden saavuttamiseksi ja
kehittämällä omaa tunteiden hallintaa sekä itsekontrollia.
Todellisuudessa yhteys itsekurin ja saavutusten
välillä ei ole kuitenkaan näin suoraviivainen. Nenonen ei tuo esille
kritiikkiä, mitä tutkimuksista tehdyt päätelmät ovat saaneet. Kun jälkeenpäin
on tarkasteltu useampia itsesäätelyä ja sinnikkyyttä käsitteleviä tutkimuksia,
on huomattu, että sinnikkyys itse asiassa korreloi vahvasti tunnollisuuden
kanssa, joka on synnynnäinen ominaisuus. Jos tämä pitää paikkansa, sinnikkyys
ei selitäkään menestystä yhtä paljon kuin tutkimuksissa väitetään. (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27845531)
Nenonen on
kuitenkin mielestämme myös oikeilla jäljillä korostaessaan tahdonvoiman
merkitystä tavoitteiden saavuttamisessa. Esimerkiksi unelmien opiskelupaikka
tai menestys harrastuksessa, vaativat työtä ja halua onnistua. Tavoitteiden
asettaminen, suunnittelu ja toteutus vaativat toimivaa itsesäätelykykyä ja käytöksen
kontrollia. Ilman tällaista tahdonvoimaa tavoitteiden saavuttaminen jää siis
vain haaveeksi.
Lukijalle
Walter Mischelin Vaahtokarkkikoe:
http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2013/9/duo10955
https://www.youtube.com/watch?v=4y6R5boDqh4
http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2013/9/duo10955
https://www.youtube.com/watch?v=4y6R5boDqh4
Duckworthin ja
Seligmanin tutkimus:
https://digest.bps.org.uk/2005/12/09/self-discipline-matters-more-than-iq/
Positiivinen
psykologia käytännössä:
http://www.terve.fi/terveyden-abc/positiivinen-psykologia-kaytannossa


Teksti ja aihe ovat varsin kiinnostavia! Ehkä alun yleistä esittelyä voisi tiivistää, jotta pääpaino olisi selkeämmin tuossa yhdessä tekstissä. Hienoa, että olette esittäneet myös asiallista kritiikkiä alkuperäisen blogitekstin ajatuksiin.
VastaaPoistaT. Reetta
Mahtavaa että aihe oli kiinnostava.
PoistaKiitosksia palauuttesta.
T. Aleksi
Aihe oli mielenkiintoinen ja siitä oli mukava lukea. Teksti oli blogitekstiksi kuivahkoa, ja jäimme kaipaamaan enemmän omaa ajatusta ja vähemmän lähteiden referointia. Kuvat sopivat kuitenkin aiheeseen, ja iso plussa lopun lisälukemisvinkeistä. Terkuin Julia, Venla ja Mikko
VastaaPoistaKiitoksia palautteesta.
PoistaT. Aleksi
Moikka, tosi mielenkiintoinen aihe ja teksti! Olitte pystynyt lähestymään aihetta tosi monipuolisesti ja perustelemaan aihetta tieteellisesti. Tyyli oli todella asiallinen ja mielestäni juuri teidän perustelut oli esitetty uskottavasti. Olisitte voinut kuitenkin vaikka esitellä hieman jotain tutkimuksia, joihin viittaatte toiseksi viimeisessä kappaleessa, olisi ollut mielenkiintoista kuulla. Mia
VastaaPoistaKiitos paljon palautteesta! Pyrimme välttämään tekstin venymistä mahdottoman pitkäksi, joten päädyimme vain linkittämään tutkimuksen toiseksi viimeisen kappaleen aiheeseen, vaikka aiheesta olisi toki voinut puhua enemmänkin.
Poista-Heli
Kieli oli sujuvaa ja helppolukuista. Tuntui että tekstin sisältöön pääsi kunnolla käsiksi vasta neljännessä tekstikappaleessa, aloitusta ja aiheen esittelyä olisi voinut tiivistää. Siihen nähden, että teksti oli blogipostaus, kirjoitustyyli olisi voinut olla hieman persoonallisempaa. Aihe itsessään mielenkiintoinen, tutkimuksiin vedottu hyvin.
VastaaPoistaT. Juha ja Juuso
Kiitos rakentavasta palautteesta. Pohjustusta aiheeseen oli tosiaan melko pitkästi.
Poista-Heli