Geenimanipulaatio - Harhaluulo superihmisestä (Juha & Juuso)

Geenimuokkaus on tänä päivänä hyvin ajankohtainen aihe, joka jakaa mielipiteitä. Toisten mielestä mennään liian lujaa, kun taas toisten mielestä nykyisellä kehityksellä voi olla lupaaviakin seurauksia; vastikään on saatu muokattua sydänrappeumaa aiheuttava geenimuoto alkiolta pois. Aiheesta keskustellessa on tärkeää erottaa tutkimustuloksiin ja faktojen päälle rakentuneet mielipiteet niistä, jotka perustuvat puhtaasti eettisiin näkemyksiin ja siihen, mitä uskotaan tietävän. Mutu- tai peruskoulupohjainen tieto on eri asia kuin asiaa tutkivalla tutkijalla oleva tietomäärä ja -laatu.

Tiede-lehden blogissa "Kaiken takana on loinen" Tuomas Aivelo, ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Zürichin yliopistossa, avaa Aamulehdessä Tampereen yliopiston bioetiikan tutkijan Heikki Saxénin kesken jääneen keskustelun geenimuokkauksesta tekstissään "Keskustelu geenimuokkauksesta alkaa tässä". Aivelo kirjoittaa blogissaan yleisesti enimmäkseen biologiasta tutkijoiden kokemiin haasteisiin. Tekstit ovat suhteellisen yksinkertaisia, joten ne voisivat olla suunnattu kaikille aiheista kiinnostuneille koulutustaustaa huomioimatta.

Crispr-Cas9-geenimuokkausmenetelmä ei syyttä ollut ehdolla kemian Nobelille, sillä sitä pidetään suurimpana uranuurtajana eliöiden geenien muokkauksessa. DNA-ketju pystytään nykyäänkin katkaisemaan Crispr-Cas9-menetelmällä tarkasti halutusta kohtaa, joten mahdollisen virhemarginaalin voidaan olettaa lähitulevaisuudessa pienenevän entisestään. 

Aivelon mukaan on liioiteltua väittää, että geenimuokkauksen suhteen on syytä painaa jarrua. Hänen mielipiteensä asiaan on, että geenien manipulaatiosta voi olla hyötyä perinnöllisten sairauksien ehkäisemisessä. Hän haluaa vetää selkeän rajan yksittäisen geenin ja monimutkaisempien ominaisuuksien muokkaamiseen. Mitään paranneltuja ihmisiä ei näillä näkymin ole edes mahdollista tehdä geenimuokkauksen avulla, kuten Saxén pelottelee Aamulehdessä. Yhden geenin emäksen muuttaminen ei tarkoita sitä, että pystyisi parantelemaan ihmisiä - geenit kun toimivat yhdessä. Ja vaikka se olisikin mahdollista, niin senhän voisi kieltää lainsäädännön keinoin. Tämän johdosta ei ole syytä lopettaa geenimuokkausta ja sitä koskevia tutkimuksia juuri edellä mainitun harhakäsityksen takia. 

On syytä olla samaa mieltä geenimuokkauksesta Aivelon kanssa. Jos osataan vetää raja yksittäisen geenin ja geenikokonaisuuksien muokkaamisen välille, geenimuokkauksen vaikutukset olisivat puhtaasti positiiviset. Kunhan alan tutkimus ja geenimanipulaatiomenetelmien kehitys pysyvät toistaiseksi valvottuna ja kontrolloituna, on lopputuloksena vain terveitä ja työkykyisiä ihmisiä tulevaisuuden yhteiskunnalle. Suomen laki kieltää geenimuokatun alkion istuttamisen kohtuun ja alkio- ja sukusolututkimuksen periytyvien ominaisuuksien muuttamisen paitsi siinä tilanteessa, jos tavoitellaan vakavien perinnöllisten sairauksien hoito- tai ehkäisymenetelmiä. Miksi hidastaa tieteen kehitystä tulevaisuuden pelon valossa?

Lähteet: 

Aivelo, T. 2017. Keskustelu geenimuokkauksesta alkaa tässä https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/keskustelu-geenimuokkauksesta-alkaa-tassa 

Aivelo, T. 2017. Apuraha kyynistää tutkijan https://www.tiede.fi/blogit/kaiken-takana-loinen/apuraharumba-kyynistaa-tutkijan 

Aivelo, T. 2017. Meneekö kemian Nobel geenitekniikan läpimurrolle? https://www.tiede.fi/blogit/kaiken_takana_on_loinen/meneeko_kemian_nobel_geenitekniikan_lapimurrolle 

Aivelo, T. 2015. Geenimuuntelu ei luo superihmistä https://www.tiede.fi/blogit/kaiken_takana_on_loinen/geenimuuntelu_ei_luo_superihmista 

Saxén, H. 2017. Geenimuokkaus etenee nyt häkellyttävää vauhtia "Tämän kaiken pitäisi olla hälytysmerkki" https://www.aamulehti.fi/maailma/geenimuokkaus-etenee-nyt-hakellyttavaa-vauhtia-taman-kaiken-pitaisi-olla-halytysmerkki-200298737/ 

Vanhalakka, V. 2017. Tutkijat korjasivat ihmisen alkiosta sydänsairautta aiheuttavan geenin - "Emme tavoittele parempaa ihmistä, hoidamme sairautta" https://www.aamulehti.fi/maailma/emme-tavoittele-parempaa-ihmista-hoidamme-sairautta-tutkijat-korjasivat-ihmisen-alkiosta-sydansairautta-aiheuttavan-geenin-200298677