Onko ennen niin tuttu lintuvieras kadonnut pihapiiristä? Miksi viime kesät ovat olleet sateisia ja viileitä? Onko tämä kaikki “normaalia”, kuten Trump väittää, vai voidaanko muutoksista syyttää meitä ihmisiä?
Blogissa Ilmastotieto lukuisat eri ilmastoalan ammattilaiset kertovat ilmastosta ja sen muutoksista tutkimustietoon nojautuen. Aktiivisesti päivitettävään blogiin ilmestyy tiiviitä ja asiapitoisia tiedotuksia säästä, sen ennustamisesta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista kenen tahansa aiheesta kiinnostuneen luettavaksi.
Ilmastonmuutos ja muut ihmisen toiminnan seuraukset ovat esillä monissa teksteissä, esimerkiksi postauksessa Suomen linnusto muuttuu voimakkaasti ilmastonmuutoksen ja maankäytön seurauksena (8.9.2017). Kirjoituksessa esitellään vuosina 1974-89 ja 2006-10 tehtyä tutkimusta, jossa vertailtiin Suomen lintuharrastajien keräämää tietoa lajien esiintymisestä ja pesimisestä. Tutkimuksen mukaan Suomessa pesivästä 235 lintulajista ison osan levinneisyysalue on laajentunut, mutta lähes yhtä monen lajin pienentynyt. Herää kysymys: mistä tämä voisi johtua?
Hiiripöllö
Ihminen muokkaa lintulajien elinympäristöjä
Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on vastuussa useiden erityisesti pohjoisten lintulajien katoamisesta. Monien lajien levinneisyysalueet ovat siirtyneet rajusti kohti pohjoista, kun lajit pakenevat lämpenevää ilmastoa. Eteläisten lintulajien siirtyessä pohjoiseen lajimäärä pohjoisessa kasvaa ja alueella vanhastaan pesineiden lajien elinalue pienenee jatkuvasti.
Meidän toimintamme aiheuttama ilmaston lämpeneminen ja siitä seurannut elinympäristöjen muuttuminen vaikuttaa siis suoraan muihin lajeihin. Kuten postauksessa haastateltu Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta toteaa, vesistöjen rehevöityminen ja maa- ja metsätalous ovat vaikuttaneet negatiivisesti lajien levittäytymiseen oikeanlaisten elinympäristöjen puuttuessa. Myös erikoistutkija Juha Tiainen on ilmaissut huolensa aiheesta: ”Vesien liiallinen rehevöityminen muuttaa vesilintujen elinympäristöä. Sen seurauksena muun muassa särkikalakannat runsastuvat valtavasti. Ne kilpailevat monien vesilintujen kanssa samasta ravinnosta.”
Toisaalta ihmisen toiminnalla on ollut myös myönteisiä vaikutuksia. Suojelutyön kautta monet uhanalaiset lajit ovat varmistaneet asemaansa maapallolla, esimerkkeinä Yhdysvaltojen harmaasusikannan ja Kiinan isopandakannan kasvaminen. Siitä, riittääkö tämä lopulta kompensoimaan ilmastonmuutoksen peruuttamattomia vaikutuksia lajikantoihin, voidaan olla montaa mieltä.
Laulujoutsenen tila on parantunut ihmisen suojelun seurauksena
Muutos jatkuu
Tutkimus osoittaa, että lähes kaikkien Suomen pesimälintulajien levinneisyysalue joko siirtyi, pienentyi tai suureni. Muutos on ollut erityisen suurta viime vuosikymmeninä, eikä suunta ole vaihtumassa - pesimälintujen lajikoostumus tulee mitä luultavimmin tulevaisuudessa poikkeamaan aiemmasta yhä enemmän.
Miten lintujen levinneisyysalueiden siirtyminen sitten vaikuttaa ympäristöön? Lintulajien elinympäristöjen muuttuessa radikaalisti lyhyen ajan sisällä luonnon kiertokulku häiriintyy. Esimerkiksi saalistajalintujen määrän vaihdellessa muutosta voidaan havaita myös jyrsijöiden ja muiden eläinten määrässä ja näin myös kasvikannoissa.
Järripeippo
Miten voimme muuttua?
Voidaanko tälle tehdä jotain? Lintujen levinneisyysalueiden muuttuminen on osa suurempaa ongelmaa, joka juontaa juurensa ihmisen toimintaan maapallolla. Ensimmäinen askel parempaan olisi hyväksyä ilmastonmuutos todellisena uhkana ja ottaa vastuuta kantaakseen niin laajemmalla poliittisella tasoilla kuin yksittäisten ihmisten jokapäiväisessä elämässäkin. Vain vuosi sitten maailma päätti alkaa aktiivisesti muuttamaan tapojaan lähes kaikkien maailman maiden välisen Pariisin ilmastosopimuksen astuessa voimaan. Miksi et sinäkin alkaisi kierrättämään muovia tai ryhtyisi kasvissyöjäksi? Nyt tapahtuva muutos on seurausta menneisyyden toimista, ja tämän päivän valinnat muovaavat tulevaisuutta.
Muistatko pulmusen?
Lähteet:
Teksti on ensinnäkin todella hyvin rakennettu, ja siinä on selkeä kiinnostusta herättävä ingressi ja tekstiä jaksottavia väliotsikoita ja kuvia. Lopun pulmusviittaus tuntui hieman irralliselta, tai itse en aivan ymmärtänyt, mihin sillä pyrittiin. Mutta aihe on kiinnostava ja tärkeä, ja loppu vetoaa hyvin lukijaan.
VastaaPoistaT. Reetta
Pulmusviittauksella pyrittiin tuomaan esille lisää tuttuja lintuja, joiden laulua ei enää niin usein kuule, ja samalla herättämään sille ajatukselle, että tutut äänet katoavat pikkuhiljaa. Kiitos kommentista!
PoistaInga & Sofia
Hyvä näkökulma tärkeään aiheeseen. Teksti herätti ajattelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia lähiympäristössä. Olisi ollut mukavaa vielä tietää, miten omat toimet voisivat käytännössä vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja erityisesti lintukantoihin?
VastaaPoista-V ja H
Totta, yritimme ilmaista, että ilmastonmuutosta hidastamalla voi parantaa samalla eläintenkin asemaa. Oman elämän muutoksilla voi vaikuttaa ilmaston lämpenemisen hidastamiseen, jolloin lintujenkin elinympäristö voisi säilyä ennallaan tai palautua paremmaksi.
PoistaInga & Sofia
Tekstissä oli hyvä rakenne ja se oli helppo lukea. Teksti herätti mielenkiintoa ilmastonmuutosta kohtaan. Hyviä kuvia linnuista!
VastaaPoista-Henrik ja Joonatan
Kiitos kommentista, hyvä että mielenkiinto heräsi!
PoistaInga & Sofia
Aiheenne oli ajankohtainen ja teksti hyvin rakennettu! Jäsennykset ja väliotsikot todellakin helpottivat lukemista ja kuvat sopivat tekstiinne hyvin. Myös lähteet on merkitty selkeästi. Teksti on hyvin asiatyylinen ja "tietokirjamainen", mistä ehkäpä ei voisi päätellä sitä, että teksti on blogimerkintä. /Iida ja Mimi
VastaaPoistaKiitos! Blogitekstin kirjoittaminen ei ole meille kummallekaan ollut ennestään tuttua, joten teimme parhaamme pysyäksemme vakavan aiheen äärellä kevyellä otteella. :D
PoistaInga & Sofia