perjantai 31. elokuuta 2018

Mikä estää sukupolvia keskustelemasta keskenään? (Tomi G.)


Mikä estää sukupolvia keskustelemasta keskenään?

Nykypäivän yhteiskunnallista keskustelua seuratessa voi monelle tulla mieleen arvot ja aatteet sekä kansalaisten suhtautuminen niihin.  Erilaisten arvojen ja aatteiden vaikutus ihmisiin Suomessa nykyään ilmenee varsin selkeästi. Yhä suurempi osa ihmisistä kokee yhteenkuuluvuutta toisiin ihmisiin arvojen ja aatteiden pohjalta. Pyrin tässä blogissa tarkastelemaan objektiivisesti erilaisten arvojen ja aatteiden vaikutusta nuorten sekä vanhempien ikäluokkien ajatusmaailmaan.

Skeptikon päiväkirja niminen blogi käsittelee eri sukupolvien aikana syntyneiden ihmisten asenteita ja mielipiteitä suhteessa politiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä päätöksentekoon. Blogi on julkaistu Tiede- lehdessä marraskuussa 2013. Tekstin on kirjoittanut suomalainen toimittaja ja tietokirjailija Marko Hamilo. Tekstissä pyritään tuomaan esille erilaisia näkökulmia sekä ajatusmalleja, jotka käsittelevät eri sukupolvien ajatusmaailmaa ja maailmankatsomusta.
Teksti käsittelee eri ikäisten ihmisryhmien suhtautumista yhteiskunnan toimintaan sekä arvomaailman kehittymiseen. Teksti puhuttelee erityisesti nuoria ja keski-ikäisiä.

Ihmisten käyttäytymistä ohjaa erilaisissa yhteisöissä heidän omaksumat arvot, normit ja asenteet. Ihminen oppii elämänsä aikana omaksumaan tietyn yhteisön ja yhteiskunnan sisältämät ennalta määritellyt tavat toimia ja ajatella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksilön ajatusmaailma muokkautuu palvelemaan sen yhteiskunnan ja yhteisön etuja, jossa yksilö kulloinkin elää. Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski erottelee Helsingin Sanomissa kirjoittamassaan kolumnissa arvoliberalismin sekä arvokonservatismin toisistaan niin poliittisella kuin moraalisella tasolla. Kommunikaation puutteellisuus sukupolvien välillä johtunee siis poliittisten ideologioiden sekä moraaliajattelun erilaisuudesta.

Jokainen sukupolvi on syntynyt eri aikaan ja erilaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa, jonka vaikutuksesta heille muodostuu ajalle ominaiset arvot, normit ja asenteet. Ajattelutapa muokkaantuu tämän seurauksena myös siten, että ihmisten on vaikea yrittää ajatella ja toimia jollain muulla tavoin kuin he ovat elämänsä mittaan tottuneet. Voidaan siis todeta, että jokainen sukupolvi on siis oman “aikansa lapsi”.



Sosiaalipsykologi Jonathan Haidt mainitsee moraalipsykologiaa käsittelevässä teoksessaan The Righteous Mind, kuusi erilaista perustaa, joihin arvokonservatiivin moraali perustuu. Haidtin mukaan arvoliberaali ymmärtää kuuden moraalin perustasta vain kolmea. Haidt toteaa, että arvokonservatiivin moraalikäsitykseen kuuluu ensisijaisesti lojaalisuus ja auktoriteetin kunnioittaminen, jotka ovat Haidtin mukaan arvoliberaalille vieraita asioita.

Ihminen pyrkii toimimaan luottamuksen ohjaamana, jolla tarkoitetaan sitä, että yhteisön antama hyväksyntä ja luottamus suhteessa yksilöön toimii sitouttavana energiana. Poliittisten ideologioiden ja moraalikäsitysten erilaisuus voi pahimmillaan johtaa mahdollisten totalitaaristen yhteiskuntamallien syntymiseen. Sukupolvien näkökantojen erilaisuus ei johdu ainoastaan “ajan hengestä” vaan myös poliittisten vaikuttimien vaikutuksesta ihmisten ajatusmaailmoihin ja moraalikäsityksiin.

Tekstissä esitettiin paljon väittämiä ja mielipiteitä suhteessa yhteiskunnalliseen tilaan ja arvojen sekä aatesuuntien kansalaisiin kohdistuvasta vaikutuksesta. Teksti oli rakennettu erilaisten näkökulmien varaan ja ne keskustelivat toistensa kanssa selkeästi. Toisistaan risteävät näkökulmat toimivat ajatuksia ja keskustelua herättävänä voimana.

Mitkä ovat ne toimenpiteet ja mahdolliset ratkaisumallit, joilla estetään kansakuntien kahtiajakautuminen? Entä kuka kantaa vastuun kokonaisuudessaan? Yhteiskuntarauhan ylläpitämiseksi ja yleisen turvallisuuden takaamiseksi tehtävien asioiden takana ei ole ainoastaan poliittiset päättäjät, vaan kaikki ketkä uskovat tarpeeksi johonkin ideologiaan, aatteeseen tai arvoihin. Onko uskomme täysin oikeutettua vai kenties dogmaattista?








Lähteet:

Hamilo, M 4.11.2013. Miksi 60-lukulainen ei ymmärrä nykynuoria? Tiede. Sanoma media Finland Oy

Haidt, J 20.3.2011. Suomen Kuvalehti. Otavamedia Oy
Saarikoski, S 13.10.2013. Helsingin Sanomat. Sanoma media Finland Oy

1 kommentti:

  1. Valitsemasi blogiteksti on aiheeltaan kiinnostava. Käsittelet hyvin sen esittämiä ajatuksia ja peilaat niitä muihin verkkoteksteihin. Lopuksi otit myös kantaa sen esittämiin huomioihin.

    Tyylillisesti tekstisi oli miltei lähempänä tieteellistä kuin populaaria. Kohdeblogisi kärjistetystä otsikosta päätellen siitä olisi saanut paljon herkullisia otteita ja esimerkkejä, joihin olisit voinut tarttua ja herättää niillä lukijan mielenkiinnon.

    Kuvavalintasi on toimiva ja senkin perusteella eri sukupolvien väliseen kuiluun olisi ollut kiva tarttua eri esimerkein.

    Lähteet olet merkinnyt hyvin tekstin loppuun.

    VastaaPoista