Palvelurobotiikka osaksi tulevaisuutta? (Elisa ja Roosa)

Tänään peryhdymme hieman tarkemmin Tiedetuubiin. Se on verkkojulkaisualusta, joka keskittyy tieteeseen ja tekniikkaan. Kirjailijat ja tiedetoimittajat Jari Mäkinen ja Markus Hotakainen perustivat Tiedetuubin vuonna 2012. Alunperin sivustolle julkaistiin Mäkisen ja Hotakaisen muista töistä ylijäänyttä materiaalia, mutta nykyään sivustolle suunnataan erikseen omat julkaisunsa. Sivuston kasvettua, mukaan toimituskuntaan on liittynyt tutkija-tiedetoimittaja Jarmo Korteniemi sekä muita avustajia. Tiedetuubi on eräänlainen harrastus tekijöilleen, tärkeänä pidetään mahdollisuutta kertoa lukijoille tieteestä.

Tiedetuubi onkin suunnattu kaikille tieteestä ja tekniikasta kiinnostuneille. Sen aihealueisiin kuuluvat niin avaruus, tekniikka, tiede, luonto ja ympäristö, kuin taide, kirjat ja elokuvat sekä ihmiset. Sivusto pyrkii julkaisemaan sisältönsä tuoreena ja julkaisee materiaalia yleensä päivittäin.

Tiedetuubin julkaisuissa kieli on asialliasta ja tyyli asiantuntevaa, mutta samalla asiat pyritään esittämään kevyesti, välillä hiukan huumoristisestikin. Julkaisuja on helppo lukea, vaikka asiasta ei juuri tietäisikään mitään. Blogissa käytetään hyvin myös lähteitä hyväkseen ja käytetyt lähteet ovat myös hyvin saatavilla lukijalle. Sivustolla julkaistaan myös suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten tiedotteita.

Valitsimme lähemmän tarkastelun kohteeksi julkaisun Yksi näkökulma lisää sote-soppaan: robotit tulevat (09.12.2017). Julkaisu on suhteellisen lyhyt ja informatiivinen tietopaketti, jonka aiheena on hyvinvointipalveluiden palvelurobotiikka. Julkaisun lopussa ilmoitetaan, että juttu on LUT:n tiedote lähes tulkoon sellaisena kuin se on.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtiin vuoden 2017 keväällä kyselytutkimus koskien eri toimijoiden (kunnat, yritykset, hoiva-alan organisaatiot) näkemyksiä hyvinvointipalveluiden robotiikasta. Tulokset osoittavat, että tieto ja aiempi kokemus robotiikan parissa työskentelystä lisää myönteistä suhtautumista sitä kohtaan.

Robotiikan arvellaan synnyttävän uusia ammatteja, esimerkiksi huoltoon ja perehdytykseen liittyen. Nämä tuovat mukanaan tarpeen uudelle osaamiselle liittyen mm. teknologiaratkaisuihin, robottien käyttöön, robottien mukanaan tuomaan työelämän muutoksiin ja robottiteknologian sosiaalisesta ulottuvuudesta. Kokonaisuuksien hallinta koetaan tärkeänä.

Aiemmin mainitun kyselyn vastaajista peräti 75% prosenttia suhtautui myönteisesti robottien käyttöön ja suurin osa totesi suhtautumisensa robotteihin muuttuneen viime vuosina entistä myönteisemmäksi. Tulokset vaikuttavat siis lupaavilta. Tärkeää olisi kuitenkin saada myös näiden loppujen asenteet muuttumaan. Kysymys kuuluu, miten tämä saadaan toteutumaan?

Mm. hoiva- ja hoitokulttuuri, muutosvastarinta ja pelko robotteja kohtaan ovat hidasteita robotiikan käyttöönotossa. Miten näihin asioihin voitaisiin puuttua niin, että kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä? Ihmisille tulisi tarjota tietoa ja kokemuksia robottien käytöstä ja samalla he saisivat vastauksia kysymyksiinsä ja asenne palvelurobotiikkaa kohtaan voisi muuttua myönteisemmäksi.

Vastaavasti kokeilukulttuuri, teknologiatarjonta, robottiteknologian kotimainen kehittäminen ja teknologiakiinnostus ovat asioita, jotka edistävät robotiikan käyttöönottoa. Palvelurobotiikan avulla saadaan edistettyä ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä helpotettua heidän arkeaan. Siitä on siis oikeasti hyötyä. Lisäksi Suomessa on jo työvoimapulaa hoito- ja hoivapalveluissa ja Suomen väestön ikääntyessä hyvinvointipalveluiden tarve kasvaa edelleen. Olisi siis tärkeää antaa palvelurobotiikalle mahdollisuus ja olla avoimin mielin, ennen kuin tuomitsee sen kokonaan.

pixabay.com

Viimeisimpänä mainittakoon, että suurimpina haasteina esiin nostettiin inhimillisen kosketuksen ja vuorovaikutuksen väheneminen. Ihmisten välille syntyy vuorovaikutussuhde, mutta voiko ihmisen ja robotin välille kehittyä samanlaista suhdetta. Todennäköisesti ei, mutta robotit tuskin tulevatkaan korvaamaan työntekijöitä aivan täysin, ainakaan lähitulevaisuudessa. Palvelurobotiikka voi parhaimmillaan vapauttaa työntekijöiden aikaa ihmisten väliseen aitoon kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Ehkä parhain tulos saavutetaan ihmisten ja robottien yhteistyöllä.

Lähteet: 

http://www.tiedetuubi.fi/?q=node/7

http://www.tiedetuubi.fi/laaketiede-ja-terveys/yksi-nakokulma-lisaa-sote-soppaan-robotit-tulevat