AntroBlogi on antropologien - eli ihmistutkijoiden - ylläpitämä ja palkittu verkkojulkaisu, johon tieteenalan asiantuntijat kirjoittavat ilman julkaisupalkkiota, oman alansa tieteellisiä läpimurtoja sekä kiinnostavia aiheita. Verkkojulkaisu tuottaa ajankohtaista tietoa ja sen tavoite on jakaa tätä lukijoiden “iloksi sekä tieteenalan näkyvyyden parantamiseksi”. Verkkojulkaisu tarjoaa artikkeleiden ja uutisten lisäksi myös podcasteja sekä videoita. Verkkojulkaisu on siinä mielessä ideaalinen, että sitä voi lukea kuka tahansa, tietoa löytyy monessa muodossa ja se on helposti löydettävissä. Julkaisujen kieli on kansantajuista ja tieteen tulokset popularisoituja.
Moni pystyy samaistumaan
tähän humorisoituun bussimatkaan
rutiinien ylläpitämiseksi. Arjen rutiinien
kadotessa moni kokee vaikeuksia saada
päiviinsä järjestystä ja saada asioita tehdyksi.
Kuva haettu: Bemorepanda.com. |
Antropologit pyrkivät ymmärtämään ihmiselämän ilmiöitä laajasti. Tieteenalana antropologian luonne on poikkitieteellinen. Antropologit keskittyvät usein tietyn, itseänsä syvemmin liikuttavan aihepiirin ympärille. Suuria teemoja ovat politiikka, uskonto ja talous. Tyypillistä on yhdistää useampaa tieteenalaa osaksi ydinosaamista, jolloin syntyy käsitepari, kuten uskontoantropologia tai sosiaaliantropologia. Ihmistutkimusta voidaan hyödyntää monilla eri aloilla kun tarvitaan syvällistä ymmärrystä ympäröivästä elämästä, joko menneestä, nykyisyydestä tai tulevasta. Nykypäivän antropologia ja sosiologia tutkivat osittain samoja ilmiöitä, mutta eri perspektiivistä.
COVID-19 Pandemian alkuaikoina ihmiset alkoivat
hamstrata tiettyjä tuotteita yli tarpeidensa. Suurimmaksi
hamstrauksen kohteeksi nousi vessapaperi. Humoristit
tarttuivat aiheeseen ja alkoivat jakaa erilaisia kuvia
ja meemejä, joissa esiteltiin mitä kaikkea vessapaperivuorista
voikaan kehitellä. Paperirulla koitettiin erilaisin tavoin
upottaa sisustukseen sekä sen ympärille kehiteltiin erilaisia
leikkimielisiä haasteita ja taidetta. Kuva haettu: Riemurasia.net
|
Keisalo kertoo blogitekstissään siitä, kuinka isoista tapahtumista seuraa usein huumoria asiaan liittyen, esimerkiksi somessa leviävinä meemeinä. Keisalon mukaan huumorilla on erilaisia merkityksiä ja vaikutuksia, ja se on monille selviytymiskeino vaikeissa tilanteissa. Tekstissä tarkastellaan huumorin käyttöä koronan aikana.
Keskeistä kirjoituksessa on lisätä ymmärrystä siitä, että huumori voi sekä yhdistää, että erottaa ihmisiä. Huumori on yleensä tiettyyn kulttuuriin ja aikaan sidottua. Väärässä yhteydessä hauskaksi tarkoitettu sutkaisu voi loukata. Jokainen kokee ja näkee maailmaa omasta henkilökohtaisesta positiostaan käsin, joten on tärkeää ymmärtää milloin huumori voikin satuttaa. Kun käytämme huumoria, on aina mahdollisuus tulla väärinymmärretyksi.
Koronahuumorissa kiteytyvät monet ajankohtaiset ilmiöt ja historia, se on mahdollistanut vakavien asioiden pukemisen huumorin kautta syvempään käsittelyyn ja pakottaa ymmärtämään ihmisyyttä. Huumori onkin hyvä keino lisätä ymmärrystä ja vastaanottaa sellaistakin tietoa, johon saattaisimme suhtautua torjuvasti muussa yhteydessä. Esimerkiksi nk. rankka huumori mahdollistaa sellaisesta aiheesta puhumisen huumorin kautta, joka itsessään on niin vaikea, ettei keskusteluun muuten ehkä uskaltaisi osallistua.
Yksinäisyys on ilmiö johon normaalitilanteessa ei
kiinnitetä samanlailla huomiota kuin nyt kun se koskettaa
globaalisti sellaisiakin, joiden elämä ennen pandemiaa oli
sosiaalista. Yksinäisyyttä havainnollistavilla kuvilla voimme
samaistua tunteisiin miltä tuntuu kun olet yksin ja kaipaat
kipeästi seuraa. Jos kuvassa olisikin lapsi, jonka syntymäpäivä-
juhlille ei tullut ketään vaikka pandemiaa ei ollut, aito kuva
saattaisi viiltää sydänalaamme liikaa. Tälle kuvalle voimme
nauraa, mutta vastaanotamme viestin syvemminkin.
Kuva haettu: Bermorepanda.com. |
Tekstiin on linkitetty myös muiden AntroBlogin kirjoittajien tekstejä niin, että tietyistä sanasta pääsee lukemaan siihen liittyvää blogitekstiä tarkemmin. Blogitekstissä ei ole käytetty muita lähteitä. Lähteiden käyttämättä jättäminen tässä blogikirjoituksessa ei kuitenkaan huononna ymmärrettävyyttä, sillä käsitelty teema on arkipäiväinen ja helposti ymmärrettävissä riippumatta lukijan taustasta. Kuitenkin lähteillä tuotaisiin lisää vakuuttavuutta ja ilmiötä voisi halutessaan lähteä tutkimaan lähteiden avulla laajemmin. Sopivia lähteitä olisivat esimerkiksi sosiologian ja sosiaaliantropologian julkaisut. Kirjoittaja itse on varmasti niin sisällä aihepiirissä, että hän ei ole kokenut tarpeelliseksi käyttää lähteitä.
Lähteet
Keisalo, M. 9.4.2020. Mikä koronassa naurattaa? Blogikirjoitus. Haettu osoitteesta: https://antroblogi.fi/2020/04/koronahuumori/ 17.4.2020.
Käyttäjä hah-hah-haa. 13.3.2020: Korona aiheuttaa paljon kakkahätää. Jylppy-Galleria, Riemurasia. Viitattu 25.4.2020. https://www.riemurasia.net/kuva/Korona-aiheuttaa-paljon-kakkahataa/222714
Buldumac, Marina. 2020: Compilation Of Funniest Coronavirus Jokes To Lift Up Your Mood And Stay Positive. Bemore panda. Viitattu 25.4.2020. https://bemorepanda.com/en/posts/1584795961-compilation-of-funniest-coronavirus-jokes-to-lift-up-your-mood-and-stay-positive
Hyvin kirjoitettu blogi. -Veikka
VastaaPoistaHyvä teksti! Hienoa pohdintaa ja kuvien käyttöä. -Annastiina
VastaaPoistaSelkeä blogiteksti, hyviä omia huomioita ja pohdintaa! Plussaa kivoista kuvista.
VastaaPoista- Katarina