Tietoteknisiä ongelmia yliopistossa (Mikko, Helin ryhmä)

Kuvituskuva, Oladimeji Ajegbile from Pexels

Jyväskylän yliopiston JYUnity tiedeblogissa julkaistiin viime vuonna kaksi hyvin läheltä toisiaan liippaavaa artikkelia tietoteknisten taitojen puutteesta. Leena Hiltusen blogikirjoituksessa Tietoteknisten taitojen puute laskee opiskelijoiden työelämävalmiutta aihetta tarkastellaan Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelman kannalta. Hiltunen on yliopistonopettaja IT-tiedekunnassa. Blogikirjoituksessa viitataan RUSE:n ReadIT-tutkimukseen sekä epäsuorasti OECD:n ja EU-komission tutkimuksiin kertomatta tarkemmin mistä tutkimuksista on kyse. Blogin aihe liittyy vahvasti tieteeseen, sillä siinä käsitellään yliopistoa, tiedeyhteisöä.

Blogikirjoituksen keskeinen kritiikki on se, ettei yliopistossa opeteta tarpeeksi edes perustason tietoteknisiä taitoja. Näitä taitoja ei ole myöskään luettu mukaan teemoihin, joihin uuden opetussuunnitelman luominen perustuu, vaikka muun muassa OECD ja EU-komissio ovat korostaneet niiden tärkeyttä. Monien opiskelijoiden tietotekniset taidot ovat Hiltusen omien kokemuksien sekä ReadIT-tutkimuksen mukaan puutteellisia jo perusasioissa. Syyksi tietotekniikan opetuksen puutteelle Hiltunen esittää sen, että ”useimpien oppiaineiden tutkintovaatimuksissa ei ole tilaa millekään ”ylimääräiselle””.

Olen huomannut samat puutteet sekä opiskelijoiden taidoissa, että opetuksessa. IT-opiskelijana elän kuplassa, jossa kaikki osaavat käyttää tietokonetta, mutta silti tämä kupla välillä puhkaistaan. Uskon, että tutkintovaatimusten tilanpuutteen lisäksi tietoteknisiä taitoja ei opeteta, koska ne ovat käytännönläheisiä taitoja, ja yliopistolla tuntuu olevan suuri tarve pitää teoreettisuudestaan kiinni. Esimerkiksi nykyään valtaosa markkinoinnista on digitaalista, mutta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin ohjelmassa käytännön digimarkkinointiin päästään vasta maisteriohjelmassa. Toisaalta on hyvä, että edes siellä.

Kaikki alat digitalisoituvat jatkuvasti ja tietotekniset taidot tulevat yhä tärkeämmiksi alalla kuin alalla. Minun on vaikea käsittää, että joku vielä ajattelee näitä taitoja ylimääräisinä. Olisi sama ajatella, että kirjoittaminen on ylimääräinen taito, eikä sitä siksi tarvitse opetella. Tietotekniikkaa pitäisi opettaa kaikilla aloilla, sillä sitä tarvitaan työelämässäkin kaikilla aloilla. Väitän, että paremmalla tietoteknisellä osaamisella monia aloja voitaisiin mullistaa. Näin käykin jatkuvasti, mutta osaltaan taitojen puutteen vuoksi mullistukset laahaavat jäljessä siitä, mikä on mahdollista kullakin hetkellä.

Kuvituskuva, mailer_diablo / CC BY-SA
(https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0)

Toinen JYUnity-blogissa tietoteknisten taitojen puutetta käsitellyt blogikirjoitus on samoilla linjoilla kuin Hiltunen. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan tiedottaja Anitta Kananen toteaa blogikirjoituksessaan Opettajilla huolestuttavan heikot digitaidot, että digitaidot voidaan rinnastaa jopa lukutaitoihin ja että eri ammattiryhmistä heikoiten digitaitoja hallitsevat opetuksen ja kasvatuksen parissa työskentelevät. Blogikirjoituksessa on haastateltu muun muassa kasvatustieteiden professori Raija Hämäläistä, jonka mukaan ”Yhteiskunnallisesti koulutuksella on merkittävä rooli keskeisten taitojen opettamisessa. On huolestuttavaa, että sillä ammattiryhmällä, joka vastaa tulevien polvien valmiuksista, on itsellään yllättäen korkeakoulutetuista heikoimmat taidot.”

On suorastaan hälyttävää, että kaikista aloista juuri opettajien tietotekniset taidot ovat kuralla. Toisaalta tämä myös selittää sitä, miksi yliopisto-opiskelijat yleisesti eivät osaa käyttää tietotekniikkaa. Kuka opettaa nuoria käyttämään tietotekniikkaa järkeviin asioihin, jos opettajat eivät sitä itsekään osaa. Vanhempien varaan sitä ei ainakaan voi laskea. Onneksi blogissa kerrotaan myös, että kasvatustieteilijät ovat havahtuneet asiaan ja parannusehdotuksia kehitetään. Toisaalta Hiltusen blogin mukaan pelastuskeinot eivät näy ainakaan yleisesti seuraavassa opetussuunnitelmassa. Ehkä koulutus on yksi aloista, jotka olisi mahdollista mullistaa nopeammin, jos opettajien tietotekniset taidot olisivat paremmat.