Yhden ravintolan kielivalinta horjuttamassa suomen kielen asemaa? (Maiju ja Piia, Miian ryhmä)

Kotimaisten kielten keskuksen viestintätiimin toimittamassa Kotus-Blogissa julkaistaan ajankohtaisiin kielikysymyksiin keskittyviä asiantuntijoiden kirjoituksia. Blogin lähtökohtana on kielen merkittävyys niin yhteiskunnassa kuin yksilön elämässäkin. Blogin näkökulman kerrotaan olevan melko vähän rajaava, sillä voidaan ajatella, että kaikki asiat ovat jossain vaiheessa tai jossakin mielessä kieliasioita. Yleisöä kannustetaankin tuomaan esille omat rakentavat, kriittiset kommenttinsa ja mielipiteensä, ja keskustelumahdollisuus on avoin jokaiselle.

Blogia kirjoittaa siis moni eri asiantuntija, ja jokainen on itse vastuussa kirjoituksensa sisällöstä ja kielestä. Lisäksi muualta kutsutut bloggaajat ja yleisö ovat tervetulleita osallistumaan sisällöntuottamiseen. Blogissa ei siis ole yhtä selkeää linjausta esimerkiksi sisällön suhteen, vaikka se nojaakin kielten keskuksen toiminta-ajatukseen, arvoihin ja visioihin, mikä tietysti yhtenäistää blogia. 

Blogin kirjoittajien joukosta löytyy myös Kotimaisten Kielten keskuksen kielenhuoltajan ja kouluttajan Laura Niemen blogikirjoituksia. Hänen kirjoituksistaan erityisesti silmiimme pisti kirjoitus vuodelta 2015: "Excuse me, voisinko saada palvelua kotimaisella kielellä?" Teksti on ollut keskustelua herättävä, sillä kommentteja tekstiin on kertynyt 18, kun muissa teksteissä kommentteja on 3-5.

Kommenteista kuitenkin huomaa, että olisimme olleet ajatustemme kanssa yksin. Kaikki olivat Niemen (2015) kanssa lähes samaa mieltä, kun me puolestamme emme ajattele ihan niin mustavalkoisesti, kuin teksti antaa olettaa asioiden olevan. Väitteitään Niemi tukee omilla havainnoilla, eikä vahvoista väitteistä huolimatta tue niitä tutkimustiedolla tai muilla lähteillä.

Tekstin keskeinen väite on se, että hänen mukaansa helsinkiläisissä ravintoloissa on yleistynyt käytäntö, jossa englannin kieltä suositaan kotimaisten kielten kustannuksella. Niemen (2015) mukaan, ravintolat tekevät näin tyylisyistä. Tätä väitettä hän ei kuitenkaan perustele muuta kuin omilla havainnoillaan yhden ravintolan toiminnasta, jossa oli asioinut kaksi kertaa.

Pixabay/LuckyLife11

Niemi (2015) on mielestämme unohtanut huomioida kaksi tärkeää seikkaa:

1)     Helsinki on Suomen mittapuulla iso turistikohde, jonka palveluiden tulisi palvella kansainvälisiä massoja enemmissä määrin kuin pikkukaupunkien palveluiden. Vaikka välillä tekeekin kipeää myöntää, englannin asema Lingua Francana on ollut jo pidempään selvä, ja sen avulla pystytään palvelemaan useita eri kansallisuuksia.

(Lisätietoa: BusinessFinland.fi)

2)     Maahanmuutto ja kansainvälistyminen on ollut ilmeisessä kasvussa jo pidemmän aikaa. Suomeen tullessa maahanmuuttajien voi olla hankalaa, jopa mahdotonta löytää alansa töitä heti suomeen muuton jälkeen maan kieltä osaamattomina. Suomen, kuten muidenkin kielien opiskelu vaatii aikaa, eikä se tapahdu yhdessä yössä. Kun Helsingin palvelut varustautuvat palvelemaan edellä mainittuja turisti massoja, on mahtavaa, että kielitaidon puute ei ole esteenä työnsaannille helsinkiläisissä ravintoloissa.

(Lisätietoa: Kotouttaminen.fi)

pixabay/geralt

Niemi (2015) tuntuu tukevan ajatusta ”maassa maan tavalla” ja jossain määrin olemme samaa mieltä. On mielestämme kunnioittavaa maan kulttuuria kohtaan osoittaa jonkinlaista kiinnostusta maan kieliä kohtaan. Ymmärrämme suomen kielen aseman maailman suurkielten joukossa ja arvostamme omaa äidinkieltämme suuresti. Emme silti näe suomen kielen asemaa uhattuna näiden ravintola kohtaamisten perusteella, sillä yksittäisiin kohtaamisiin liittyy aina tilanteisia tekijöitä kuten tässä tapauksessa työntekijät, jotka ovat voineet juuri muuttaa Suomeen.

Englannin kielen käyttö ja asema Suomessa yleisestikin herättävän paljon keskustelua, ja monet jakavat Niemen (2015) huolen suomen kielen asemasta englannin käytön yleistyessä. Yksittäisten yritysten kielivalinnat eivät kuitenkaan tunnu järin suurelta uhalta suomen kielelle, joka on kuitenkin virallinen ja täysin vakiintunut kieli. Lisäksi muuttuvassa maailmassa on vain positiivista, jos kansainvälisesti hyvin osattua englantia pystytään hyödyntämään. 

Paasivirta ja Mylläri (2018) ovat L!bera-Blogissa julkaistussa kirjoituksessaan samaa mieltä englannin tarjoamista mahdollisuuksista. Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka sanojensa mukaan tukee ja edistää esimerkiksi yksilönvapautta ja vapaita markkinoita. Blogiin kirjoittavat muun muassa eri alojen asiantuntijat. Kulttuurin ja kielten luonnollisen kehityksen vastustaminen olisi globalisoituvassa maailmassa omituista, esimerkiksi juuri työvoiman kannalta. Paasivirta ja Mylläri (2018) tiivistävätkin osuvasti: “Suomen kieltä puhuva Suomen kansalainen voi olla sekä ylpeä juuristaan ja kielestään että toimia tehokkaasti muillakin kuin suomen kielellä osana kansainvälistä yhteisöä.” 

(Lisätietoa:Libera.fi)

Lähteet:

BusinessFinland.fi. Noudettu 15.4.2020 osoitteesta https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tutkimukset-ja-tilastot/matkailuvuosi/

Kotouttaminen.fi. Noudettu 15.4.2020 osoitteesta https://kotouttaminen.fi/maahanmuutto-kasvaa-ja-monipuolistuu

Kotimaisten kielten keskus – Kotus-Blogi. Noudettu 15.4.2020 osoitteesta https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi

Libera.fi. Noudettu 15.4.2020 osoitteesta https://www.libera.fi/2018/10/30/englanti-suomen-kielen-rinnalla-ei-ole-uhka-vaan-mahdollisuus/

Niemi, L. (2015) Excuse me, saisinko palvelua kotimaisella kielellä? Kotimaisten kielten keskus – Kotus-Blogi. Noudettu 15.4.2020 osoitteesta https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/laura_niemi/excuse_me_voisinko_saada_palvelua_kotimaisella_kielella.17242.blog