Tukea opinnäytetyön kirjoittamiseen Gradutakuusta (Nilla K. ja Maria E., Päivin ryhmä)

Tukea opinnäytetyön kirjoittamiseen Gradutakuusta Gradutakuu-blogi on oivallinen tuki gradun tai muun opinnäytetyön parissa työskenteleville opiskelijoille. Blogin takana on Helsingin yliopistossa äidinkielen yliopisto-opettajana työskentelevä Kimmo Svinhufvud. Svinhufvud on oikea graduasiantuntija, sillä sen lisäksi että hän opettaa gradun kirjoittamista opiskelijoille, on hän kirjoittanut aiheesta myös kirjan, joka on niin ikään nimeltään Gradutakuu. Lisäksi hän on pitänyt graduaiheisia luentoja ja kursseja monissa muissa oppilaitoksissa. Blogi sisältää runsaasti postauksia, jossa esitellään käytännön vinkkejä esimerkiksi gradun suunnitteluun ja kirjoittamiseen liittyen. Gradutakuu-blogi herätti kiinnostuksemme juuri sen tarjoamien käytännön neuvojen ja rohkaisevan sävyn ansiosta. Svinhufvudin postaukset ovat lennokkaita ja helposti lähestyttäviä. Postauksia lukiessa tulee vaikutelma, että kirjoittaja todella tuntee blogin kohderyhmän ja tietää, millaisia vaiheita ja ongelmia opinnäytetyön kirjoittaja prosessin aikana kohtaa. Monet postaukset ovat herättäneet myös aktiivista keskustelua kommenttikentässä, mikä kertoo siitä, että aiheet ovat todellisia ja samaistuttavia. Gradutakuu-blogia voi seurata myös Facebookissa sekä Twitterissä ja nämä alustat osaltaan mahdollistavat vuorovaikutuksen lukijoiden kanssa. Vaikka blogi pitää sisällään paljon hyödyllistä sisältöä, on suuri osa postauksista varsin vanhoja, jopa yli kymmenen vuoden takaa. Lisäksi postausten julkaisutahti on harva: postauksia ilmestyy vain noin kerran kuukaudessa ja useimmissa kirjoituksissa muistutetaan erilaisten kurssien ajankohdista sekä promotaan kirjoittajan julkaisemia teoksia (mm. Gradutakuu ja Kupliva kirjoittaminen). Varsinaisia asiapitoisia kirjoituksia ilmestyy siis todella harvoin. On kuitenkin huomionarvoista, että postausten iästä huolimatta blogin tarjoamat vinkit ja neuvot vaikuttavat käyttökelpoisilta vielä tänäkin päivänä.

Lähitarkastelussa yksi erityisen kiinnostava verkkoteksti Valitsimme yksityiskohtaisempaa tarkastelua varten Kimmo Svinhufvudin julkaisun nimellä ”Kokoonnummeko puhumaan tutkimuksesta vai tekemään sitä?” (julkaistu 7.9.2010). Etenkin postauksen huomattavan suuri kommenttimäärä herätti mielenkiintomme postausta kohtaan. Julkaisusta mielenkiintoisen tekee se, että vaikka Svinhufvud on itse väitöskirjatutkija, jonka väitöskirja käsitteleekin juuri seminaareja, tässä julkaisussa hän keskittyy lähinnä argumentoimaan seminaarien mielekkyyttä vastaan omien kokemuksiensa kautta. Svinhufvudin mukaan seminaarityöskentely opinnäytetöiden yhteydessä toki opettaa akateemisia vuorovaikutustaitoja, mutta toisaalta sen formaali luonne ei jätä kovin paljon tilaa vapaalle keskustelulle. Kirjoituksessa esitetyt väitteet nojaavat hyvin paljon Svinhufvudin omiin kokemuksiin, mutta sen lisäksi hän mainitsee tekstissään hollantilaisen psykologi Ap Dijksterhuisin nimen. Svinhufvud ei kuitenkaan julkaisussaan keskity avaamaan Dijksterhuisin tutkimustuloksia, vaan sen sijaan jättää sen lukijan vastuulle jakamalla linkin Dijksterhuisin artikkeleihin. Loppupuolella Svinhufvud esittelee juurikin Dijksterhuisin suunnitteleman vaihtoehtoisen tavan seminaarityöskentelylle, jonka pääpaino on puhumisen sijaan tekemisessä. Tekstissään Svinhufvud noudattaa hyvän verkkokirjoituksen periaatteita (Svinhufvud 2013, 192-193). Julkaisun pituus pysyy sopivan lyhyenä, eikä se näin ollen muutu missään vaiheessa pitkästyttäväksi. Sen tarjoamat pohdinnat ja uudet näkökulmat seminaarityöskentelyyn antavat lukijalle juuri sen tiedon, mitä he ovatkin tulleet etsimään julkaisun otsikon nähtyään. Seminaari on kaikille opinnäytetyötään tekeville opiskelijoille tuttu työskentelymuoto ja ehkä juuri tämän vuoksi julkaisu on herättänyt runsaasti mielipiteitä seminaarien puolesta ja vastaan. Esimerkiksi kandidaattiseminaariin osallistuminen herättää meissä jokaisessa erilaisia reaktioita, sillä sen hyödyllisyys työskentelymuotona vaihtelee opiskelijoittain. Postauksen innostava näkökulma herättääkin jakamaan omia kokemuksia seminaareista keskustelualueelle. Lähteet: Strellman, U., & Vaattovaara, J. (Eds.) (2013). Tieteen yleistajuistaminen. Gaudemus. Kuva: https://www.rakennerahastot.fi/web/stevecharles058/home/-/blogs/issues-looked-by-understudies-with-essay-writing