Liina ja Johanna (Ellinooran ryhmä)
TVK tutkittua varhaiskasvatuksesta on alan intohimoisten osaajien ylläpitämä blogi, joka pyrkii jakamaan ajankohtaisia ja kiinnostavia tutkimustuloksia alalta tavalla, joka on tavallisen ihmisen ymmärrettävissä. Tiedon jakamisen lisäksi blogi pyrkii inspiroimaan ja herättelemään lukijoita niin, että nämä innostuisivat tutkimaan aiheita lisää.
Mistä on kyse?
TVK tutkittua varhaiskasvatuksesta on tiedettä popularisoiva blogi. Sen tarkoituksena on julkaista varhaiskasvatusalan tutkimustietoa tavalla, joka on helppo ymmärtää. Blogia ylläpitää kolmen hengen työryhmä, jolla on intohimo tehdä pienten ihmisten elämästä, arjesta ja opettamisesta laadukkaampaa. Blogia julkaistaan ahkerasti, nimittäin joka perjantai, pitäen vapaata ainoastaan jouluna ja heinäkuussa.
Työryhmään kuuluu Suvi Kettumäki, varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen maisteri, jolla on intohimo päiväkotielämän parantamisessa. Työryhmän toinen jäsen on Samuli Ranta, tutkijatohtori ja luennoitsija, joka on kiinnostunut oppimisprosessista erityisesti lapsen kokemuksesta ja oppimisilmapiiristä. Työryhmän kolmas ja viimeinen jäsen, Karoliina Seppänen, varhaiskasvatuksen freelancer kouluttaja, varhaiskasvatuksen maisteri, sekä VEO-opiskelija. Hänen kiinnostuksensa piilee varhaiskasvatuksen laadun kehittämisessä. Yhdessä he vastaavat blogin ylläpidosta, yhteistyöstä vierailevien kirjoittajien kanssa sekä tietysti julkaisujen kirjoittamisesta.
Blogin ylläpitäjien lisäämien kirjoitusten lisäksi blogissa keskeisessä roolissa ovat niin sanotut “vieraskynät”, erilaiset asiantuntijat ja tutkijat, jotka kirjoittavat oman asiantuntemuksensa puitteissa blogiin julkaisuja varhaiskasvatukseen liittyen.
Blogi-kirjoitusten lisäksi blogissa on “Myyräjoukko selvittää” -osio. Tässä osiossa varhaiskasvatuksen asiantuntija ryhmä selvittää varhaiskasvatuksen ilmiöitä erilaisten selvitysten muodossa ja julkaisee tulokset blogissa tarkoituksenaan inspiroida ja saada ihmisiä tutkimaan aihetta lisää.
Blogin tiiviin julkaisutahdin ja monipuolisen, laadukkaan kirjoittajakunnan ansiosta blogi kykenee julkaisemaan ajankohtaista, tuoretta tutkimustietoa. Tämä näkyy esimerkiksi viimeisen vuoden aikana julkaistuissa kirjoituksissa, joissa toistuvana teemana on epävarmojen olojen (covid-19) vaikutukset, mielenterveyden turvaaminen ja vuorovaikutuksen tärkeys.
Blogi on siis kallisarvoinen niille kasvatusalan ihmisille, joita kiinnostaa kehittää itseään tai työympäristöään tuoreimmilla alan tutkimustuloksilla ja soveltaa niitä käytännössä. Blogi sopii myös kriittisimmille lukijoille, jotka eivät vain luota kirjoittajan sanaan, sillä jokaisen kirjoituksen loppuun on lisätty lähteet kirjoituksessa käytetyistä tutkimuksista. Halutessaan asiaan voi siis paneutua itsenäisesti syvemmin, sillä tutkimukset on tuotu helposti saataville. Kirjoittajan luotettavuutta lisää myös se, että jokainen vieraskynä esitellään blogin ylläpitäjien toimesta ennen kirjoituksen julkaisua ja kirjoittajien valinnoissa käytetään kriteerejä, jotka tekevät valituista kirjoittajista pääasiassa oman alansa asiantuntijoita tai aktiivisia tutkijoita, joilta saadaan ensikädentietoa kirjoitusten tutkimuksista.
Tarkempaa tutkimista
Tutustuimme tarkemmin Pekka Mertalan kirjoitukseen “Netti toimii, jos ei oo liian kaukana netistä” Alle kouluikäisten lasten käsityksiä digitaalisista teknologioista ja niiden toimintaperiaatteista. Kirjoitus julkaistiin 29.marraskuuta 2019 eli maailmalla jylläävä pandemia ei ole vielä vaikuttanut tutkimukseen sen tekohetkellä.
Teksti käsittelee sitä, miten alle kouluikäiset lapset käsitteellistävät ja hahmottavat digitaalisia teknologioita sekä niiden toimintaperiaatteita. Mertalan kirjoitus perustuu kahteen tutkimusartikkeliin, joissa hän on tutkinut, miten lapset käsitteellistävät ja hahmottavat digitaalista toimintaympäristöään. Mertalan tutkimuksessa perehdyttiin erityisesti lasten käsityksiin ubiikista eli jokapaikan tietotekniikasta ja internetistä. Tutkimus toteutettiin usealla eri tavalla, haastatteluin, kuvatuetuin haastatteluin sekä lasten piirustuksia tutkimalla. Tutkimuksen lopputuloksissa Mertala toteaa lasten olleen hyvin tietoisia siitä mistä he oppivat teknologiaa, vanhemmilta ja sisaruksilta sekä muilta läheisiltä. Tämä oppiminen on ollut tietoista lasten opettamista tai tiedostamatonta, eli lasten omaa havainnointia siitä miten, missä ja mihin teknologiaa käytetään. Tämä havainnointi tapahtui seuraamalla vanhempia tekemässä töitä tai ratkaisemassa teknologiaan liittyviä ongelmia.
Mertala haluaa korostaa, että lasten teknologisen tietämyksen selvittäminen on tutkijoiden lisäksi myös varhaiskasvatuksen työntekijöiden tehtävä. VASUn eli varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja ESIOPSin eli esiopetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten TVT-osaamista mm. tutustumalla erilaisiin TVT-välineisiin. Tämän tukemisen sekä uusien tietojen ja taitojen opettamisen lähtökohtana on lasten olemassa olevan osaamisen ja ymmärryksen kartoitus. Omasta tutkimuksestaan Mertala haluaa nostaa esiin sen, että varhaiskasvatuksen pedagogiikassa löytyy digitaalisten teknologioiden käsittelyyn jo olemassa olevia menetelmiä, kuten esimerkiksi piirtäminen, lukeminen ja askartelu. Eli aina ei tarvita digitaalisia laitteita siihen, että opetetaan lapsille digitaalisuudesta tai tutkitaan sitä. Toiseksi Mertala haluaa kiinnittää huomion siihen miten paljon lapset oppivat aikuisten mallista ja ohjauksesta sekä tietoisesta että tiedostamattomasta. Esimerkiksi lasten varhaiskasvatukseen sisään kirjaamisessa voitaisiin samalla kertoa lapselle mitä teknologiaa siinä tilanteessa hyödynnetään. Kolmanneksi Mertala toteaa, että tekniset ongelmat voitaisiin uudelleenkehystää pedagogisiksi resursseiksi. Tällä hän tarkoittaa sitä, että kun varhaiskasvatuksen työntekijät kohtaavat työpäivän aikana teknologisen ongelman, jota he sitten yrittävät korjata, lapset voitaisiin ottaa siihen mukaan ja sanallistaa lapsille mitä tämän ongelman ratkaiseminen edellyttää ja miksi kyseistä asiaa tarvitaan varhaiskasvatuksessa. Esimerkkinä Mertala mainitsee katkonaisen internetyhteyden ja sen korjaamisyritysten yhteydessä lasten kanssa yhdessä pohdinnan siitä, millaisia teknisiä ratkaisuja internetyhteyden toimiminen vaatii ja mihin sitä internetiä tarvitaan.
Mertalan blogitekstissä onkin monta tärkeää ja edelleen, näin 1,5 vuotta myöhemmin, ajankohtaista tutkimustulosta ja vinkkiä siihen miten teknologiakasvatusta voidaan upottaa varhaiskasvatuksen kokopäiväpedagogiikkaan. Nämä vinkit ovatkin näppärä keino saada lukija pohtimaan myös omaa työtänsä ja miten näitä voisi hyödyntää juuri siinä lapsiryhmässä, jossa työskentelee. Teknologiakasvatuksen ja TVT-taitojen opettaminen ja harjoittelu ei siis tarvitse olla mikään oma erillinen opintokokonaisuus, jossa istutaan laitteiden ääressä, vaan osa jokapäiväistä lasten kanssa ja lapsilähtöisesti tapahtuvaa ihmettelyä ja yhdessä tekemistä. Vaikka TVT-taidot, niiden kehittymisen tukeminen ja taitojen opettaminen ovat osa tämän päivän varhaiskasvatusta, se on varhaiskasvatuksessa suhteellisen uusi aihealue. Tämä teema on ollut työntekijöiden huulilla viimeiset vuodet, monien muiden tärkeiden teemojen rinnalla, ja aihe-alueena sellainen, joka ei välttämättä ole kaikille työntekijöille vahvuus. Sen lisäksi siis, että tarvitaan tutkimusta siitä miten lapset oppivat ja ymmärtävät teknologiaa, tarvitaan myös koulutusta siihen, miten näitä taitoja lapsille opetetaan.
Kootut ajatukset
Sisältönsä puolesta blogi on laadukas, sillä sen kirjoittajat ovat alan asiantuntijoita. Parhaassa tapauksessa kirjoittaja on oman tutkimuksensa tekijä, joten tämä varmasti ymmärtää tutkimuksensa ja kykenee siten tarjoamaan mahdollisimman virheetöntä tietoa helposti ymmärrettävällä kielellä. Lisäksi jokainen kirjoittajan taustat on erikseen esitelty ennen kirjoitusta ja kirjoituksen lopussa on siinä käytetyt lähteet ja tutkimukset. Tutkimukset ja teemat ovat ajankohtaisia. Blogi on myös matalan kynnyksen lähestymistapa tutkimusten maailmaan ja sen avulla pääsee nopeasti käsiksi tutkimuksen ytimeen ja tuloksiin lukematta koko tutkimusta. Toisaalta helppolukuinen teksti toimii kiinnostuksen herättelijänä ja sen myötä on helpompi sukeltaa tutkimaan aihetta lisää.
TVK on siis erityisesti varhaiskasvatusalaa opiskeleville tai jo alalla työskenteleville sopiva blogi. Blogi tarjoaa lukijoilleen tuoretta tutkimustietoa alalta kielellä, jota on helppo ymmärtää ja joka on esitetty niin, että tutkimuksen soveltaminen käytännön tasolla on tehty myös helpoksi. Lisäksi Blogi sopii niille, jotka haluavat tutkia alaa lisää, sillä blogi tarjoaa sekä linkit kirjoituksissa käytettyihin tutkimuksiin ja lähteisiin että blogin asiantuntijatiimin tekemiä tutkimuksia, joista kiinnostunut voi suoraan aloittaa omat tutkimuksensa.
Lähteet:
https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/
kuvilla CC0 -lisenssi
Hei! Kaiken kaikkiaan kattava teksti, josta saa selkeän kuvan käsitellyn blogin sisällöstä. Tekstistä näkyy kirjoittajien oma ajattelu sekä huolellinen paneutuminen aiheeseen. Kuvia on hyödynnetty onnistuneesti ja tekstin kieli on sujuvaa ja se sopii aiheen tyyliin. Teksti on kuitenkin melko pitkä, eikä siten välttämättä houkuttele lukemaan.
VastaaPoista-Henna
Olette valinneet mielenkiintoisen ja itseäni kiinnostavan aiheen tarkastelun kohteeksenne. Tekstiä oli miellyttävä lukea, sillä kerroitte aiheesta selkeästi ja monipuolisesti. Tekstissänne erottuu huolellinen perehtyminen aiheeseen ja oma ajattelu. Onnistunut kokonaisuus!
VastaaPoista- Anais
Olette saaneet blogin ja käsiteltävän tekstin valittua hienosti niin, että siinä yhdistyvät molempien opiskelualat, mainiota monitieteisyyttä! Tekstiä on rytmitetty hyvin kuvilla ja väliotsikoilla, nämä ovat hyviä elementtejä verkkoteksteissä. Somemaailmassa aihepiirit voivat toisinaan vanheta nopeastikin, mutta tässä käsittelemänne postaus on vieläkin erittäin ajankohtainen. Pidin myös siitä, että oma näkökulmanne näkyy tekstissä blogin esittelyn lisäksi.
VastaaPoistaT. Ellinoora