Työ- ja elinkeinoministeriön lanseeraama “Suomen tekoälyaika” on toimenpideohjelma, joka kertoo tavoitteekseen viedä Suomi maailman johtavien maiden joukkoon tekoälyn soveltamisessa sekä levittää tietoisuutta alan uusimmista kehityslinjoista tavallisille suomalaisille. Hankkeelle on johdettu näistä tavoitteesta iskulause: “Tekoäly on uusi sähkö”. Yksi osa toimenpideohjelmaa on sen ylläpitämä blogi. Sillä ei ole yhtä vakituista kirjoittajaa, vaan kirjoittajina toimivat vierailevat asiantuntijat yliopisto- ja tiedeyhteisöistä. Julkaisuja blogissa on vuosilta 2018-2019 tyypillisesti viikon välein.
Tässä katsauksessa tarkastelemme
konsultointiyritys DIMECC OY:lle työskentelevien Risto Lehtisen ja Antti
Karjaluodon 7.5.2019 julkaistua tekstiä “Tekoäly haastaa kyberturvallisuuden”,
joka kertoo toisaalta kuinka kyberturvallisuusuhkia voidaan paremmin torjua
tekoälyn avulla, mutta kuinka vihamieliset tahot ovat myös löytäneet uusia
tekoälyä hyväksikäyttäviä hyökkäystapoja.
Lehtisen ja Karjaluodon mukaan nykyään ja
etenkin tulevaisuudessa kyberhyökkäyksen estäminen edellyttää tekoälyosaamista,
sillä myös rikolliset oppivat uusia tapoja hyökätä ohjelmistojen kimppuun
tietokoneiden laskentatehon kasvaessa. Tietoturvatahot ovat jo reagoineet tähän
kehittämällä ennakoivia tekoälyalgoritmeja, jotka osaavat mahdollisen
hyökkäävän tahon liikkeistä päätellä, että kyseessä on hyökkäys.
Ennaltaehkäisevällä työllä ja myös
käyttäjien kouluttamisella tulee olemaan suuri rooli tietoturvan
ylläpitämisessä. Tehtävien ohjelmistojen tietoturvasta tulisi siis pitää huolta
jo hyvissä ajoin ennen tuotteen laskemista markkinoille, eikä vasta sitten, kun
on liian myöhäistä. Lehtinen ja Karjaluoto nostavat erääksi haasteeksi
tietoturvan ylläpitämisessä sen, että tekoälyalgoritmien monimutkaisesta
luonteesta johtuen käyttäjät eivät välttämättä pysty ymmärtämään miten niitä
käytetään turvallisella tavalla.
Blogiteksti on mielestämme kirjoitettu
hyvin, ja sen sisältämät väitteet on perusteltu useilla esimerkeillä. Blogi on
muutamaa hankalaa termiä lukuunottamatta tarpeeksi selkeä maallikon luettavaksi
ja se sisältää myös muutamia tieteellisiä vaikutteita, jotka lisäävät sen
uskottavuutta. Esimerkiksi kirjoituksen
keskeistä väitettä (Tekoäly nousemassa suurempaan rooliin
kyberturvallisuudessa) on perusteltu lähdeviittauksella. Lisäksi kirjoituksen
lopussa kerrotaan että kyseistä postausta on käytetty hyväksi eräässä Työ- ja
elinkeinoministeriön raportissa. Myös kirjoittajat on esitelty titteliensä
kera.
Kyseenalaistamme kuitenkin sen,
tavoittaako teksti tavallisen suomalaisen blogin tavoitteiden mukaisesti? Blogi
oli erittäin hankala löytää googlen avulla, eikä tietoa blogista ole levitetty
edes Työ- ja elinkeinoministeriön Twitter-sivulla, mikä olisi oiva tapa
tavoittaa kohdeväestö. Lisäksi mielikuvat ministeriöiden byrokraattisuudesta sekä
blogin tiukan asiallinen kirjoitustyyli saattavat karkottaa yksinkertaisemman
lukijan.
Teksti haettu osoitteesta:
https://www.tekoalyaika.fi/2019/05/tekoaly-haastaa-kyberturvallisuuden/
Rakenne oli hyvä: pohjustitte aluksi, käsittelitte sisällön ja viimeisenä analysoitte. Hyvää pohdintaa lukemiseen tarvittavasta tietopohjasta. Lopetuskappalekin oli hyvää kritiikkiä alustasta ja sen kyvystä tavoittaa kohdeyleisö.
VastaaPoista- Tommi B.
Postauksessa on selkeä rakenne ja teksti on helposti luettavaa, myös aihe on todella mielenkiintoinen. Kritiikki blogia ja sen tavoitteiden täyttymistä kohtaan ovat hyviä huomioita.
VastaaPoista-Nina F
Hyvin jäsennelty blogipostaus. oli helppo lukea, vaikka aihepiiri itselleni hieman vieras. Lopun pohdinta yleisön tavoittamisesta oli hyvin relevanttia, sillä luulisi että julkiselle postaukselle haluttaisiin nimenomaan näkyvyyttä. -Tiia H
VastaaPoista