Kiinalaisen akateemisen tutkimuksen erityispiirteet – tulevaisuudessakin erityispiirre, vai sittenkin normi?

​​Kiinalaisen akateemisen tutkimuksen erityispiirteet – tulevaisuudessakin erityispiirre, vai sittenkin normi?

 

Maria Nevaranta & Santeri Pohjakallio 

 

    Mari-Anna Suurmunnen (politiikan tutkimuksen tohtori, University of Alberta) blogikirjoitus, “Tiedettä kiinalaisin erityispiirtein” käsittelee Kiinan asemaa globaalissa tiedemaailmassa. Aihetta voidaan pitää varsin ajankohtaisena, sillä Kiinasta on vuosien varrella tullut globaalisti todella merkittävä toimija, joka on tuonut kiivaasti esiin uusia tapoja tehdä asioita. Tieteen ja tutkimuksen tuottaminen ei totisesti tee tässä poikkeusta. Kiinan rooli tieteen luomisessa saattaa yllättää monet housut kintuissa, sillä jo nykyisellään Kiina tuottaa eniten tieteellisiä artikkeleita maailmassa.

    Kiinan menestyksen lähteenä voidaan Suurmunnen mukaan pitää datan määrää ja tutkimukseen ohjattavia resursseja, sekä strategista otetta korkeakoulutuksen ja tutkimuksen aloilla. Eri tieteenalojen ja yhteiskunnan osa-alueiden yhdisteleminen mukaan Kiinan valtiolliseen strategiaan antaa jalansijaa myös tutkimustulosten mittaamiselle oikeassa elämässä. Tästä mainio esimerkki on Belt & Road Initiative, lyhyemmin BRI. Se pyrkii yhdistämään Kiinaa Eurooppaan ja Afrikkaan, sekä parantamaan Kiinan vientiteollisuuden ulottuvuutta ja taloudellista yhtenevyyttä näiden maanosien välillä. Lisäksi se antaa työkaluja poliittisen, sekä taloudellisen vallan kasvattamiselle. 

 

“Kiina tukee ja linkittää tiedettä niin taitavasti, että muidenkin on hyvä opetella toimimaan strategisemmin akateemisessa maailmassa, jonne kiinalaiset erityispiirteet ovat tulleet jäädäkseen” (Suurmunne, 2019) .

 

    Suurmunnen mukaan voidaan siis todeta, että kiinalainen tiede ei ole erillään esimerkiksi kauppapolitiikasta kuin geopolitiikastakaan. Tämä filosofia eriää esimerkiksi amerikkalaisesta tavasta ajatella tieteen tekemistä. Ehkä läntinen tiedeyhteisö ei ole vielä hyväksynyt sitä, että pelikenttä on muuttunut maailmanlaajuisesti uusien toimijoiden vallatessa pinta-alaa. Voidaanko siis ajatella, että nykyiset kiinalaiset erityispiirteet muodostuvat tulevaisuudessa osaaksi tieteen ja tutkimuksen normistoa?

 

“Silmät puoliummessa ei valmistauduta siihen, että tulevaisuudessa Kiina voi olla globaalisti merkittävin maa akateemisella kentällä” (Suurmunne, 2019).

 

    Akateemisen menestyksen takana on nykyään enenevissä määrin mukana suurvaltapolitiikkaa ja kilpailuviettiä. Suurvaltapolitiikan vaikutukset eivät voi olla näkymättä tieteen ja tutkimuksen tekemisessä ja on valmistauduttava siihen, että emme pelaa enää tulevaisuudessa perinteisillä pelisäännöillä. Moni muukin nouseva tähti saattaa muuttaa kansainvälistä normistoa omilla erityispiirteillään.

Lähteet 

Suurmunne, A. (2019). Tiedettä kiinalaisin erityispiirtein. Ulkoministeriön Blogit. https://blogit.ulkoministerio.fi/kiina/tiedetta-kiinalaisin-erityispiirtein/

D. W., M. S., & T. K. (2020). China closes in on the US in Science. Fair Observer. Haettu 1.11.2021. https://www.fairobserver.com/region/asia_pacific/ckgsb-knowledge-china-science-innovation-chinese-world-news-asia-pacific-78472/.