sunnuntai 17. huhtikuuta 2022

Lääketieteen moninaisuus (Elina K.)

 

Kuva:https://pixabay.com/fi/photos/kiinalainen-l%c3%a4%c3%a4ketiede-diagnoosi-3666193/

Lääketieteen tohtori, professori Juhani Knuuti käsittelee blogissaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä myyttejä ja ajankohtaisia aiheita. Blogissa terveyteen liittyviä aiheita käsitellään itse kirjoittajan Juhani Knuutin näkökulmasta. Kirjoittajan mukaan tekstin tarkoituksena on herätellä lukijoita ottamaan asioista selvää ja vaatia näyttöä kerrotuista väitteistä.  


Blogitekstissään Juhani Knuuti ja Juhani Kellosalo käsittelevät yhdessä lääketieteen moninaisuutta. Blogissa he korostavat lääketieteen termin käyttämisen ongelmaa, jolloin lääketieteen määritelmä hämärtyy eivätkä ihmiset tiedä mitä lääketiede todellisuudessa tarkoittaa tai tutkii. Lääketieteen määritelmän hämärtyessä, voi se   pahimmillaan lääketieteen professorin ja lääketieteen tohtorin mukaan johtaa siihen, että tilannetta käytetään hyödyksi kaupallisesti. Lääketieteen termi korostuu nykypäivänä useissa eri hyvinvointiin liittyvissä käsitteissä, kuten kiinalaisessa lääketieteessä, vaihtoehtoisessa lääketieteessä ja integratiivisessa lääketieteessä. Vertailu muihin hyvinvointia parantaviin osa-alueisiin on kirjoittajan mukaan pohdittu lääketieteen näkökulmasta. Juhani Knuuti ja Juhani Kellosalo perustelevat kyseisessä blogitekstissä lääketieteen termin määrittelemisen isoimman ongelman piileevän käännösvirheessä. Heidän mukaansa englannin kielestä tuleva sana medicine on tulkittu suoraan lääketieteeksi, vaikka se alunperin merkitsee esimerkiksi lääkettä, rohtoa, hoitoa ja hoitosysteemiä. Taas sana medicine science tarkoittaa lääketiedettä, joka tutkii lääketiedettä monelta eri kantilta. Tätä väitettä perustellaan tekstissä tieteen perusteellisella tutkimisella, mittaamisella ja analysoimisella, kun taas muiden “lääketieteiden” keskittyessä kokemusperäisiin hoitokeinoihin ja niiden toimivuuteen.


Tämä blogiteksti lääketieteestä terminologiana on johdatteleva kysymyksineen ja esimerkkeineen. Kirjoittaja on herätellyt lukijoita ajattelemaan kysymyksien avulla, jonka jälkeen avannut asiaa esimerkein.  Kielellisesti kirjoittaja Juhani Knuuti on käyttänyt blogitekstissään selkokielistä tekstiä samalla selittäen auki väitettään liittyen käännösvirheeseen lääketieteen sanan käytöstä. Lähteitä tekstissä ei ole käytetty, vaan kirjoittaja on käyttänyt omaa asiantuntemustaan ja huomioitaan aiheeseen liittyen. Aihe on herättänyt mielenkiintoa lukijoissa ja kommentteja blogitekstiin on kertynyt useampia. Kommenttiosiossa kirjoittaja on käynyt tiivistä vuorovaikutusta lukijoiden kesken vastaamalla lukijoiden erilaisiin huoliin ja kysymyksiin omien havaintojensa pohjalta.


Teksti itsessään herättää mielenkiintoa aiheeseen liittyen etenkin, kun nykypäivänä käytetään paljon erilaisia hoitomenetelmiä sairauksiin. Useat henkilöt nykypäivänä turvautuvat lääketieteen lisäksi erilaisiin luonnonhoitoon perustuviin lääkkeisiin ja hoitoihin, joten ne herättävät paljon kysymyksiä ja pohdintaa aiheeseen liittyen.



Lähteet:


https://blogit.ts.fi/terveys-tiede/kuinka-monta-laaketiedetta-on-olemassa/




2 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä tosi kiinnostava aihe, varsinkin kun vaikuttaa, että juuri sellaiset vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat jatkuvasti suositumpia ja varmaan harvoin tulee mietittyä esimerkiksi sitä, miten iso osa jonkun sellaisen hoidon vetovoimasta on hyvää markkinointia ja miten iso osa taas perustuu sitten todellisiin tuloksiin ja hyötyihin. Postauksenne on ytimekäs ja selkeä, mutta jos pitäisi antaa parannusehdotuksia, niin sanoisin, että tähän voisi lisätä vielä teidän omia ajatuksia aiheesta. Postauksenne sävy on tosi ympäripyöreä niin siihen sopisi mielestäni hyvin lisäksi enemmän teidän omaa ääntä.

    VastaaPoista
  2. Tämä tiivis julkaisu kertoo miellyttävän tehokkaasti, mistä Knuutin blogissa ja sieltä valitussa tekstissä on kyse. Tyylillisesti toinen kappale olisi hyötynyt ylimääräisestä rivivälistä, sillä nyt se on melko pitkä lohko tekstiä ja saa kirjoituksen tuntumaan hieman raskaalta, vaikka luettuna se ei sitä olekaan.

    Lähteiden puuttumisen huomioiminen on mielestäni arvokas nosto tarkastellun julkaisun suhteen, sillä kun Knuuti kuitenkin tekstissään suomii "pseudotieteilyä", hän itsekin rakentaa kirjoituksensa uskottavuuden tavallaan oman ja Kellosalon maineen varaan. Muutama viittaus vaikkapa Kellosaaren "Lääketieteen termit -sanakirjaan" ei varmaan olisi liikaa vaadittu?

    ~Jonas H

    VastaaPoista