Akateemisen talousblogin ensimmäinen julkaisu on päivätty vuoden 2009 huhtikuulle ja viimeisin kuluvan vuoden tammikuulle. Blogi on keskittynyt kommentoimaan yhteiskunnallisia, erityisesti talouteen liittyviä aiheita, kuten verotus, kilpailukyky, gallupit, kotitalousvähennys ja eriarvoisuus.
Vakiokirjoittajiksi on nimetty kuusi blogistia, joista suurin osa on meritoitunut taloustieteiden professoreina eri kauppakorkeakouluissa, myös Jyväskylässä. Vakiokirjoittajista aktiivisimpia viime vuosina ovat olleet Roope Uusitalo (Taloustieteen professori, Helsingin Yliopisto) ja Ari Hyytinen (Taloustieteen professori, Hanken).
Blogin julkaisutahti on selvästi hiljentynyt aiemmasta ja lopulta tyrehtynyt lähes kokonaan, satunnaisesti tapahtuviksi päivityksiksi. Esimerkiksi koko vuonna 2021 julkaisuja on vain yksi, kun vielä vuotta aiemmin niitä oli 11. Vertailun vuoksi voidaan katsoa ensimmäisen vuoden (2009) lukemia, joiden mukaan julkaisuja tehtiin vuoden aikana 128.
Hidastunut tahti näkyy selvästi myös julkaisuihin tehtyjen kommenttien määrän vähenemisenä (ensimmäisenä vuotena 645 kpl, uusimmassa julkaisussa vain 1 kpl), mikä on ymmärrettävää, sillä lukijat haluavat yleensä tasaisella tahdilla uutta kulutettavaa tai he siirtyvät muiden lähteiden äärelle. Lisäksi perinteiset blogit ovat saattaneet menettää lukijakuntaansa muun muassa podcasteille ja vlogeille (videoblogeille), vaikkakin pitkille ja taustoittaville tekstijulkaisuille on edelleen paikkansa (esim. Long Play ja MustRead).
Kirjoittajat ovat ilmaisseet (24.5.2010) bloginsa tarkoitukseksi “maailman menon kommentoinnin taloustieteellisestä näkökulmasta suomen kielellä”. Tätä he ovat toteuttaneetkin koko bloginsa olemassaolon ajan, tuottaen taloustieteen näkökulmaan pohjaavia analyysejä yhteiskunnallisista aiheista. Lisäksi taloustieteellisen tutkimustiedon popularisointi ja tietämyksen lisääminen taloustieteestä yleisesti ovat olleet kirjoittajien epävirallisia pyrkimyksiä, mikä taas näkyy heidän runsaissa viitteissään tutkimuskirjallisuuteen ja -artikkeleihin.
Teksti itsessään ei ehkä ole kaikista helppolukuisinta henkilöille, jotka eivät tunne alan käsitteistöä ja perusteorioita. Voikin argumentoida, että blogi on kansantajuistamispyrkimyksestään huolimatta suunnattu aihepiiriin jo hieman aiemmin perehtyneille. Tästä huolimatta teksti on kuitenkin huomattavasti helppolukuisempaa kuin suoraan tutkimusartikkeleissa esiintyvä, toisinaan raskaahkoa jargonia sisältävä teksti.
Tarkastelemamme julkaisun “Mitä sanottavaaa neuvottelupeliteorialla voisi olla aseellisten konfliktien syistä?” kirjoittaja Topi Miettinen ei kuulu blogin vakiokirjoittajiin, mutta hän on muiden tavoin taloustieteiden professori (Hanken). Siinä Miettinen pohtii Ukrainan konfliktin tilannetta alkuvuodesta 2022, jolloin se ei ollut vielä eskaloitunut avoimeksi sodaksi asti. Hänen käsittelee sitä neuvottelupeliteorian näkökulmasta ja pohtii yleisesti aseellisten konfliktien syitä.
Miettisen keskeisin väite on, että peliteorian näkökulmasta neuvotteluratkaisu olisi tässä tilanteessa sotaa (suoraa konfliktia) parempi vaihtoehto molemmille osapuolille, mutta kuten nyt voimme todeta, tällaiseen lopputulemaan ei päädytty. Venäjä ilmeisesti koki, blogissa esitetyllä tavalla, että heidän aloitteentekijän etunsa olisi riittävän suuri ja neuvotteluratkaisulle ei jäänyt sijaa.
Miksi sitten päädyttiin konfliktin eskaloitumiseen? Miettinen esittelee julkaisussaan syitä, jotka voivat aiheuttaa neuvotteluratkaisun sivuuttamisen. Näistä peliteorian näkökulmasta keskeisimmät Ukrainan konfliktissa mitä todennäköisimmin olivat jälkikäteen tarkasteltuna oletettu aloitteentekijän etu, epäsymmetrinen informaatio (eli Kremlin päässä ollut puutteellinen informaatio) ja Kremlin rationaalisuus (peliteorian oletus siitä, että osapuolet toimivat kylmän rationaalisesti).
Rationaalisuus itsessään on toki suhteellinen käsite, kuten Miettinenkin asiaa pohtii: se mikä Länsimaiden näkökulmasta vaikuttaa irrationaaliselta, voi hyvinkin toisen osapuolen näkökulmasta olla rationaalisesti perusteltavissa. Esimerkiksi hyötysuhdeajattelussa on osapuolten välillä eroja, kun punnitaan sodan hyötyjä ja haittoja. Ihmishengen arvo on yksi tällainen suhteellinen määre.
Julkaisussa käydään lävitse myös muita neuvottelupeliteorian osa-alueita ja analysoidaan niitä suhteessa Ukrainan konfliktiin sekä konflikteihin yleisesti. Peliteorian alkuperäinen soveltamisalue itse asiassa onkin Miettisen mukaan suurvaltapolitiikan analyysissa, eikä niinkään taloustieteen tutkimuksessa, joten ei ole yllättävää, että se soveltuu hyvin tämänkaltaisten tilanteiden analysointiin.
Lähteet:
Akateeminen talousblogi. (5.5.2022). Etusivu.
Akateeminen talousblogi. (5.5.2022). AT-blogin vuosipäivä.
http://blog.hse-econ.fi/?p=2364
Akateeminen talousblogi. (5.5.2022). Mitä sanottavaaa neuvottelupeliteorialla voisi olla aseellisten konfliktien syistä?.
http://blog.hse-econ.fi/?p=9532#more-9532
Pexels. (5.5.2022). Kuva, nappy: person holding white and blue business paper. https://www.pexels.com/photo/person-holding-white-and-blue-business-paper-936137/
Hyvin kirjoitettu postaus, jossa esitellään kattavasti niin lähdeblogia kuin -julkaisuakin. Ajankohtainen aihe saa (ainakin tämän) lukijan mietiskelemään: pitäisikö aiheeseen tutustua syvemmin?
VastaaPoistaOlisin kaivannut jotain luomaan lisää silmäiltävyyttä pitkään tekstiin.
- Laura H.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaAsiallinen ja kokonaisuudessaan toimiva blogiteksti! Oli hyvä, että olitte laittaneet alkuun kuvan, se aina tuo kiinnostusta postaukseen. Lähteitä on hyvin käytetty ja teksti on rakennettu järkevästi niin, että ensin puhutte blogin teknisistä ominaisuuksista (julkaisutahti, vakiokirjoittajat jne.) ja sitten siirrytte luontevasti blogin sisällön tarkkailuun ja lopulta tähän yhteen tiettyyn blogipostaukseen, jota lopussa käsittelitte. Oli hyvä, että tekstissä oli varsinkin tärkeitä nimiä lihavoitu, jotta ne huomaa paremmin ja silmäiltävyys paranee. Kuitenkin teksti oli varsin pitkä, joten joitain silmäiltävyyttä lisääviä aspekteja olisi voinut käyttää tekstissä lisää. Omasta mielestäni esimerkiksi myös "neuvottelupeliteorian" olisi voinut vähän enemmän selittää tässä teidän tekstissä auki, itselleni ainakin jäi vähän epäselväksi mikä tämä teoria on ja sen tietäminen olisi mielestäni auttanut ymmärtämään teidän tekstiä vielä paremmin.
VastaaPoista-Jenna H.
Komppaan Jennaa ja Lauraa siinä, että pitkän ja etenkin hieman raskaamman tekstin yhteyteen voisi lisätä enemmän silmäiltäviä aspekteja, esimerkiksi jonkun kuvan tekstin väliin. Kuitenkin pidin siitä, että olitte ihavoineet tärkeät nimet ja laittaneet kuvan tekstin alkuun, se mukavoitti lukukokemusta ja etenkin kuva lisäsi mielenkiintoa. Itse teksti on siistiä ja asiallista, ja vaikka se tuntui paikoittain hieman raskaalta, sen seuraaminen ja ymmärtäminen oli valtaosan ajasta vaivatonta. Kuitenkin olisin itsekin kaivannut määrittelyä joillekin käsitteille, kuten Jennan mainitsemalle "neuvottelupeliteorialle". Olette referoineet ja muutoin hyödyntäneet alkuperäisjulkaisua oikein hyvin, mutta tekstissä näkyy myös oma ajattelunne.
VastaaPoista-Sonja
Teksti oli mielenkiintoinen, mutta pitkähkö omaan makuuni blogipostaukseksi. Olitte kuitenkin hyvin käyneet läpi tehtävänannossa mainittuja asioita, mutta itse olisin ehkä muutaman kappaleen yrittänyt jättää pois tai vähintään tiivistää. Hienoa omaa pohdintaa sekä referointia.
VastaaPoista-Ukko