Älykkyyserot ja tasa-arvo
Jos haluaa varmuudella herättää kiihkeää keskustelua, kannattaa tarkasteltavaksi valita aihe, joka koskee sukupuolten välisiä eroja. Eikä mitä tahansa eroja, vaan älykkyyseroja. Lisäksi, kun aihetta tarkastelee tasa-arvokysymyksenä on ajatuksia herättävä näkökulma viitoitettu.
Tässä blogissa kolmen eri tiedekunnan naisopiskelijaa pohtivat aihetta provosoitumatta.
Kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija Teppo Mattsson (31.05.2016) kirjoittaa Rajankäyntiä-blogissaan, että älykkyyden jakautumisessa yksilöiden kesken on sukupuolten välisiä eroja. Hän esittää, että biologisilla tekijöillä, sukupuolten välisillä sisäsyntyisillä eroilla on merkitystä älykkyyteen. Naiset olisivat älykkäämpiä kielellisesti ja emotionaalisesti, kun taas miehillä älykkyys näkyisi päättelykyvyssä ja avaruudellisissa käsitteissä. Lisäksi hän väittää, että tämän tosiasian myöntäminen on “askel aitoon tasa-arvoon.”
pixabay.com/en/caucasian-charity-community-3390232/
‘Älykäs’ sanan kanssa samaa tarkoittavia sanoja ovat Synonyymisanakirja.fi mukaan muun muassa nokkela, ovela, kätevä, taitava, nerokas, neuvokas, hyvä ja viisas. ‘Älykkyys’ sanalle se tarjoaa synonyyminä esimerkiksi sanaa henkevyys. Ask Oxford määrittelee älykkyyden (engl. intelligence) kyvyksi hankkia ja soveltaa tietoja ja taitoja.
Tasa-arvolla sen sijaan tarkoitetaan ihmisten yhdenvertaista arvoa ja asemaa osana yhteiskuntaa (Suomen YK-liitto). Voidaankin ajatella, että nimenomaan hyvinvoinnin kannalta tasa-arvoisuuden tavoittelu on merkittävää. Etenkin Suomessa on tavoiteltu kaikille samanlaisia mahdollisuuksia edetä ja toimia yhteiskunnassa. Tasa-arvoisuuden varjoon saattaa kuitenkin jäädä tosiasia, että ihmiset ovat biologisesti erilaisia.
Vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja Kirsi Heikkinen etsii Tiede-blogissa julkaistussa artikkelissa “Miehen aivot, naisen aivot” asiantuntijoilta vastausta siihen, onko mielellä sukupuoli? Hän viittaa muun muassa Cambridgen yliopiston kehityspsykologian professoriin ja autismikeskuksen johtajaan Simon Baron-Coheniin, jonka mukaan tyttö- ja poikavauvojen käyttäytyminen lähtee eri teille hyvin varhain. Toisin sanoen niin varhain, ettei kulttuurilla voi olla vaikutusta asiaan. Biologiset eroavaisuudet aivoissa siis alkaisivat kehittymään jo vastasyntyneellä, ellei jo aiemmin. Mikäli väite pitää paikkaansa, voiko tällä olla seuraamusta siihen, miten naiset ja miehet tulkitsevat maailmaa? Vai vaikuttavatko sukupuolille asetetut stereotypiat siihen miten älykkyys todellisuudessa ilmenee tai sitä uskalletaan julkisesti näyttää?
Älykkyydessä ei siis ole kyse ainakaan hiusten väristä. Olkoon nainen blondi, punapää tai brunette, ei ole syytä tehdä johtopäätöksiä älykkyyden suhteen. Sama oletus pätee miehiin: kalju, kaljuuntuva tai tukallinen. Sanalla sanoen yksilöllisyyden merkitys on tärkeää muistaa, myös tasa-arvon näkökulmasta. Siksi on oltava poikkeuksellisen tarkkoja siinä, miten ennakko-olettamukset naisten ja miesten älykkyydestä luotsaavat käytöstämme. Erityisesti tämä tulee muistaa, kun esimerkiksi vanhempina tai opettajina ohjaamme ja kannustamme lasta tiettyyn suuntaan esimerkiksi opiskelussa. Siksi älykkyyteen liittyvät stereotypiat ja fiksaatiot tulisi heittää mielen romukoppaan.
Olennaisinta lienee se, miten älykkyyttä osataan käyttää. Mattsson ei tuo kirjoituksessaan esiin lainkaan tunneälyä, vaikka väitetään, että tunneälyn avulla niin sanottua perinteistä älykkyyttä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tunneäly siis haastaa perinteiset älykkyysmittarit, koska sen sanotaan olevan pohjana kaikelle muulle osaamiselle ja kyvyille. Tutkimusten mukaan se auttaa esimerkiksi tekemään loogisia päätöksiä. (Sommar 2014.) Olkaamme siis iloisia, että nykyisin esimerkiksi perusopetuksessa huomioidaan tunneälyn merkittävyys.
Onko tunneälystä siis erityistä hyötyä kun on tarve soveltaa tietoa ja taitoa sekä olla nokkela, taitava ja viisas?
Voiko tunneäly olla avain tasa-arvoiseen älykkyyteen ja yksilöiden älykkyyden eri osa-alueiden todelliseen kehittämiseen?
George Sand sanoin, “Äly etsii, mutta sydän löytää.”
Lähteet
Heikkinen, K. 8.12.2008. Miehen aivot, naisen aivot. Tiede. Sanoma media Finland Oy. Saatavilla: https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miehen_aivot_naisen_aivot viitattu 16.8.2018.
Sommar, H. 31.1.2014. Äly sai haastajan tunneälystä. Yle. Elävä arkisto. Saatavilla:
Mattsson, T. 31.5.2016. Naiset ja miehet eroavat älykkyydessä. Rajankäyntiä. Tiede. Sanoma media Finland Oy.
Saatavilla: https://www.tiede.fi/blogit/rajankayntia/naiset_ja_miehet_eroavat_alykkyydessa viitattu 16.8.2018.
Sommar, H. 11.3.2014 . Tunnetaidot rantautuivat opetukseen. Yle. Elävä arkisto.
Saatavilla: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/11/tunnetaidot-rantautuivat-opetukseen viitattu 25.8.2018
Suomen YK-liitto.
Sommar, H. 31.01.2014. Yle. Elävä arkisto.
Saatavilla:https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/01/31/aly-sai-haastajan-tunnealysta viitattu 16.8.2018.