Podcast-jakso karvaturrien ystäville (Helmi J. ja Vilma M. Päivin ryhmä)

       

Koira on ihmisen paras ystävä ja lemmikki on monelle perheenjäsen siinä missä äiti tai veli. Otamme tehtäväksemme huolehtia tästä uskollisesta eläimestä kaikissa tilanteissa. Jos perheeseesi kuuluu jo pieni tai suuri hännänheiluttaja tai olet miettimässä sellaisen hankkimista, kannattaa ehdottomasti jatkaa lukemista. 

Valitsimme tämän blogipostauksen tarkastelun kohteeksi Utelias mieli –podcastin jakson “Ahdistuuko koira samoista asioista kuin ihminen?”. Jakson aihe herätti meissä molemmissa suurta kiinnostusta, sillä molempien perheisiin kuuluu pieni ja äärettömän söpö karvaturri. 

Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka käsittelee “Tiedettä tunteella”. Jokaisessa jaksossa on vieraana eri tieteenalojen asiantuntijoita. Jaksoissa keskustellaan kunkin tieteenalan polttavasta aiheesta rennolla otteella. Aiheina ovat muun muassa ilmastonmuutos, uni ja tekoäly.  

Podcast soveltuukin hyvin tieteestä kiinnostuneelle arkiajattelijalle. Jakso “Ahdistuuko koira samoista asioista kuin ihminen?” käsittelee koirien geeniperimää ja sen avulla tehtävää tutkimusta. Koska tämänkin jakson aihetta lähestytään ja käsitellään yleiskielellä ilman liiallista vakavuutta, on koiraihmisten helppo pysyä mukana. Ei siis kannata pelätä, että puhe geeniperimästä menisi yli hilseen.  

                                             

Jakson vieraana oleva molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi kertoo tutkimuksestaan koirien perimän parissa (Spoiler alert: Hän ei ole koiraihminen!). Hän on perehtynyt erityisesti erilaisten sairauksien tutkimiseen. Tutkimuksissaan hän etsii yhdistäviä tekijöitä ihmisten ja koirien perimässä. Näiden löydösten avulla voidaan ymmärtää paremmin tiettyjä sairauksia.  

                                                                

Ihmisellä ja koiralla on paljon yhteisiä sairauksia. Esimerkiksi epilepsia ja psyykkiset sairaudet, kuten ahdistuneisuus. Tutkimalla perimää voidaan löytää uusia hoitokeinoja ja lääkkeitä sekä koirien että ihmisten sairauksiin. Lahjoittamalla koiransa perimää geenipankkiin tutkittavaksi voit auttaa karvaturrisi lisäksi myös itseäsi! 

Jaksossa nousi myös esille koiran hankintaa harkitseville oleellinen aihe: eri rotujen jalostus. Vaikka jalostuksen tarkoituksena on korostaa eri rotujen parhaita ominaisuuksia, se on joidenkin rotujen kohdalla mennyt liian pitkälle. Viime vuosina tästä aiheesta on puhuttu paljon myös mediassa, aivan presidenttiämme myöten.  

Tulevan koiranomistajan kannattaa siis kuunnella erityisen tarkasti jalostusta koskeva osuus. Etenkin lyhytkuonoisten ja –jalkaisten rotujen kohdalla koiran hankkimista kannattaa harkita todella tarkkaan. 

                                                

Vaikka jakson aiheet ovatkin monimutkaisia, rennon tunnelman ansiosta kuuntelu ei ole raskasta. Ei siis kannata säikähtää podcastin tieteellisyyttä, vaan ryhtyä rohkeasti kuuntelemaan. Podcast saatavilla ainakin Spotifyssa ja Apple Podcastissa.   

                                    

Linkki Utelias mieli -podcastin sivuille: https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/podcastit/podcast-utelias-mieli

Kuvat: Helmi Joenväärä ja Vilma Murto

Vihreäkivi kehittyy ja elää

Geologi Elina Lehtosen kirjoittama vihreäkiven arvoitus käsittelee Lehtosen mukaan hänen omia käsityksiä geologiasta sekä geologiaan liittyviä asioita ja ilmiöitä. Mainittuja kirjoittajan omia käsityksiä kuitenkin teksteissä näkyy kohtuullisen vähän, koska tekstit ovat täysin faktoihin perustuvia. Lehtonen kertoo pitävänsä blogia täysin harrastepohjalta, vaikka hän onkin ammatiltaan geologi. Väitöskirjansa hän on kirjoittanut kivistä, jotka ovat syntyneet Suomen vanhimpien tulivuorten seurauksena. Vulkaanisista kivistä blogi onkin saanut nimensä, sillä Suomessa on tulivuoriperäisiä alueita, joita kutsutaan arkeeisiksi vihreäkivivyöhykkeiksi. Blogi käsittelee geologisia aiheita, ja on yrittänyt blogin alusta saakka yleistajuistaa geologiaa ihmisille joille geologia ei välttämättä ole yhtä suuri intohimo. Seasta kuitenkin löytyy kirjoituksia, jotka ovat kirjoitustyylinsä ja käsitteistönsä puolesta suunnattu enemmän geologian ammattilaisille kuin yleiselle kansalle, mutta nämä kirjoitukset ovat kuitenkin sijoittuneet 8-vuotisen blogin kirjoittamisen alkupäähän.

Elina Lehtonen




Uusi suunta, sama tavoite


Blogin uutta suuntaa kuvaillaksemme otimme läheisempään tarkasteluun kaksi eri tekstiä. Toinen blogin neljänneksi uusin postaus viime vuodelta ja toinen vuoden 2015 joulukuulta. Näissä teksteissä ilmenee hyvin blogin päätarkoitukselta vaikuttava kansantajuistaminen, sekä blogin uusi suunta tuomalla kansantajuistamisen keinoksi huumoria. Viime vuoden kirjoituksessa käsitellään öljyn syntyä ja kirjoittaja haluaa vastata yleiseen uskomukseen siitä, voiko arkinen muovipussi tai dinosaurusfiguuri sisältää dinosaurusta. Teksti avaa hyvin kansantajuisella kielellä öljyn syntyä, pohjautuen lopussa mainittuun lähteeseen. Tekstin seassa vilisee monta samantyyppistä kuvaa “merellisestä muovismoothiesta”, jonka ohje löytyy tekstin loppupuolelta. Vuonna 2015 julkaistu kirjoitus kertoo Point Reyesin sedimenttikivistä. Tekstissä käytetään paljon geologiaan tutustuneelle tuttuja käsitteitä, mutta ne avataan kuitenkin tekstissä hyvin, jotta muutkin pysyvät perässä. Kirjoituksesta kuitenkin puuttuu täysin uusissa teksteissä paljon näkyvä viihteellinen painotus, jonka avulla tekstejä tuodaan entistä lähemmäksi tavan lukijaa. Samalla vanhempi teksti myös vaatii lukijalta enemmän pohjatietoa geologiasta.






“Merellinen muovismoothie”




Muovismoothien resepti kertoo kuinka öljyä ja lopulta muovia voi valmistaa. Tämä ohjeenkin mukaan tapahtuisi 2-3 kilometrin syvyydessä, joten ohjeen tarkoituksena on siis kuvata humoristisella tavalla öljyn syntymistä, ei suinkaan kuinka öljyä voi itse valmistaa. Tällaiset keinot tuovat varmasti geologiaa lähemmäksi ihmisiä. 






Vanhemman kirjoituksen kuvatkaan eivät ole itsestäänselviä ilman kontekstia ja lisäselityksiä.



Vihreäkiven arvoituksesta opittavaa kirjoittajalle


Blogin alussa kirjoittajalla on jonkinlaisia ajatuksia mistä hän haluaa kirjoittaa, kuinka usein ja mikä blogin tavoite on. Myös Lehtosella on tavoite joka on pysynyt samana blogin alusta lähtien: tieteen yleistajuistaminen. Kuitenkin keinot jo ovat kehittyneet matkan varrella. Lehtosella oleellinen tehtävä on ollut määrittää, kuka blogia lukee ja kuinka paljon hän tietää geologiasta ennestään. Monet vanhemmat postaukset ovat muille geologian harrastajille ja kirjoitukset ovat myös vaatineet lukijalta enemmän pohjatietoa. Lehtonen on kuitenkin varmasti huomannut, että kansantajuisemmat kirjoitukset ovat suositumpia.



Viihteellisyyttä on blogin alusta asti kokeiltu joulukalenterin ja muiden vastaavien sesonkikirjoitusten muodossa. Nykyisellään blogissa julkaistaan harvemmin kirjoituksia, mutta niihin yhdistyy kansantajuisuus ja viihteellisyys. Lehtonen ei enää tavoittele erillistä lukijakuntaa tieteellisemmillä kirjoituksilla vaan keskittyy suoraan tavoitteeseensa. Samalla hän on löytänyt itselleenkin paremman kirjoitustavan arkiteemoille. Pienessä blogissa kahden eri lukijan tavoittelu tietää ongelmia pitkällä aikavälillä. Tie menestykseen näyttää olevan yhdistymisessä.




https://vihreakivi.wordpress.com/

Kauppakorkeakouluopiskelijan blogi (Joakim Jokiniemi ja Juuso-Petteri Partanen)

 

Kauppakorkeakoulu-blogissa kauppatieteiden opiskelija kirjoittaa tekstejä ajatuksistaan kaikesta opiskeluun, talouteen ja politiikkaan liittyvästä. Blogin kirjoittajan tekstit ovat välillä hyvin asiapohjaisia ja informatiivisia koskien ajankohtaisia asioita ja välillä hän kirjoittaa vain siitä, kuinka hänen muistiinpanovihkonsa on täyttynyt ja hänen täytyy ottaa uusi vihko käyttöön. Blogin kirjoittaja antaa blogillaan vilauksen kauppatieteitä opiskelevan henkilön ajatusmaailmaan ja kiinnostuksen kohteisiin.

 

Blogia on kirjoitettu hyvin huolettomasti, eikä kirjoittaja näe tarpeelliseksi lisätä teksteihin lähes koskaan kuvia tai videoita. Julkaisut ovat vain pelkkää tekstiä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Blogin ulkoasu on kuitenkin siisti ja helppokäyttöinen. Blogissa mielenkiintoa kuitenkin luo juuri kirjoittajan tekstit ja se, että pääsee seuraamaan kauppakorkeakouluopiskelijan ajatuksia hänen julkaistessa usein hyvinkin matalalla kynnyksellä mietintöjään.

 

Suosiosta blogi ei ole päässyt kovinkaan paljon nauttimaan sillä minkäänlaisia kommentteja ei tekstit juurikaan saa. Siellä täällä jotkut tekstit saavat muutamia kommentteja mutta siihen se jääkin. Tämä ei ole kuitenkaan kirjoittajaa lannistanut ja tekstejä opiskeluajoiltaan hän kirjoitti yli 80 kappaletta, joka viittaisi siihen, että blogia on kirjoitettu pitkälti omaksi iloksi. Blogi on hiljentynyt vuoden 2012 syksyllä vaikuttaen siltä, että hänen opintonsa ovat alkaneet olemaan lopuillaan ja ehkä kiinnostus blogin ylläpitämiseen on loppunut.

 

Kirjoittaja tarkastelee tekstissään muutoksia organisaatioiden sisällä, esitellen kahta eri muutosteoriaa. Hän käyttää teorioita tarkastellessaan yliopistojen muutosta tekstin kirjoitushetkellä. Tekstissä esitellyt teoriat ovat Kurt Lewin kolmivaihemalli, sekä John Kotterin kahdeksan vaiheen malli. Molemmissa malleissa keskeistä on vallitsevan rakenteen rikkominen, jonka jälkeen uusi toimintamalli ja johtamisrakenne istutetaan organisaatioon. Lopuksi tämä uusi malli vakiinnutetaan, ja muutosvastarinta tukahdutetaan. Kirjoittaja arvioi, että kirjoitushetkellä yliopistojen organisaatiomuutos oli menossa edellä mainittujen teorioiden viimeisissä vaiheissa. Hän perustelee arviotaan muun muassa sillä, että yliopistoissa on otettu käyttöön tulosjohtamisen malli, lähiesimiesten tiiviimpi mukaantulo, sekä tulokseen perustuva palkkausjärjestelmä.

 

Kirjoittajan näkökulma on selkeästi yliopistojen muuttuminen yhä enemmän suuryrityksien kaltaiseksi markkinavetoiseksi organisaatioksi. Eri tieteenalat nähdään enemmänkin liiketoiminta-alueina, kuin tutkimuksen tekoon keskittyvinä yksiköinä. Kirjoittaja näkee, että yliopisto-organisaatio on muuttunut hierarkiseksi kokonaisuudeksi, joka toimii yhä enemmän asiakaslähtöisesti, investoiden tuottaviin tieteenaloihin. Kirjoittaja soveltaa selvästi omassa opiskelussaan opittua termistöä, ja käsitteitä, ja peilaa niitä tämän hetken yliopisto-organisaation toimintaan ja rakenteeseen. Kaikesta näkee selvästi, että kirjoittaja on kaupallisten aineiden opiskelija.

 

 

Lähteet:

 

http://kauppakorkeakoulu.blogspot.com/2009/03/suunnitellun-muutoksen-teoria-ja.html