keskiviikko 29. elokuuta 2018

Onko Tähtien sota -elokuva tieteellisesti oikeassa? (Juuso R.)

Selasin Tiedetuubi sivustoa, joka on vuonna 2012 perustettu tieteeseen ja tekniikkaan keskittynyt sivusto. Sen on perustanut Jari Mäkinen ja Markus Hotakainen, jotka ovat tiedetoimittajia ja kirjailijoita. Sivusto alkoi tarpeesta julkaista Mäkisen ja Hotakaisen ylitse jääneitä materiaaleja, joita he tekivät muille medioille, mutta nykyään suurin osa materiaaleista tehdään sivustoa varten.

Sivusto toimii perustajien harrastuksena ja heidän mukaansa suurin syy sivuston ylläpitoon on halu kertoa tieteestä. Sivustolla on tekstejä erityisesti avaruuteen, tähtitieteeseen ja planeettatutkimukseen liittyvissä aiheissa, mutta sivustolla kirjoitetaan kaikesta minkä oletetaan ihmisiä kiinnostavan, kunhan niillä on joku yhteys tieteeseen tai tekniikkaan. Tekstit kirjoitetaan asiallisesti, mutta ideana on pitää pilke silmäkulmassa. Vaikka kirjoitetaan vaikeista asioista niistä, voidaan kirjoittaa iloisesti, kevyesti ja mielikuvitusta käyttäen.


Hyvä esimerkki sivuston tekstistä, joka on tehty pilkesilmäkulmassa, mutta silti asiallisesti on 4.5.2018 julkaistu ”Tähtien sodan tiedettä – ei aivan puutaheinää!” -teksti. Siinä pohditaan onko ensimmäisessä Tähtien sota -elokuvassa, joka julkaistiin jo vuonna 1977, mitään oikeasti tieteellisesti kiinnostavaa. Tähtien sota on yhdysvaltalainen elokuva, jonka on käsikirjoittanut ja ohjannut George Lucas.

Elokuva ei tekstin kirjoittaja Jari Mäkisen mukaan flirttaillut niin paljon tieteen ja tekniikan kanssa, kuin esimerkiksi toinen avaruuteen liittyvä klassikkoteos Star Trek, mutta sisältää silti muutamia tieteellisesti mielenkiintoisia seikkoja. Hän käyttää ensimmäisenä esimerkkinä planeetta Tatooinea, jolla Tähtien sota -elokuvan päähenkilö Luke Skywalker on syntynyt. Planeetta sisältää kaksi aurinkoa, joka vielä varsinkin elokuvan aikoihin tuntui hassulta, mutta nyt tiedetään, että tällaisia maailmoja on olemassa ja niitä on havaittukin.

Ensimmäinen ihmiskunnan havaitsema kahden auringon planeetta on nimeltään Kepler 16-b. Tässä kohdin Mäkinen olisi voinut mielestäni mainita milloin kyseinen Kepler 16-b planeetta löydettiin. Nopeasti googlettamalla selviää, että planeetan havainto julkaistiin vuonna 2011 ja se sijaitsee noin 200 valovuoden päässä Maasta. Planeetan nimi tulee Kepler avaruusteleskoopista, jolla planeetta havaittiin. Planeetta ei ole Tatooinen kaltainen kiviplaneetta vaan Saturnuksen kokoinen valtava kaasuplaneetta.

Mäkisen mukaan Tähtien sodassa olevasta Tatooinesta tekee jännän, että se kiertää kaksoistähteä, joka koostuu kahdesta tosiaan kiertävästä tähdestä. Tarkkaan ottaen tähdet kiertävät yhteisen massakeskipisteen ympärillä, ja planeetta kiertää sitä kauempana. Hän mainitsee, että tällainen kiertorata on epästabiili, joka vaikuttaisi siihen, ettei planeetta olisi todennäköisesti paikallaan tasaisissa olosuhteissa niin kauaa, että elämää ennättäisi syntyä. Näin ollen oikeissa avaruuden olosuhteissa Luke ei välttämättä syntyisi ollenkaan ja pelastaisi galaksia.


Epästabiiliuden lisäksi Mäkinen kertoo, että pienen kiviplaneetan syntyminen kaksoistähtijärjestelmään on vaikeaa, sillä pienet planeetat törmäävät useasti toisiinsa niiden syntyprosessin aikana ja tuhoutuvat. Tutkijat ovat kuitenkin tehneet simulaatioita olisiko tällaisia planeettoja mahdollista syntyä ja ovat löytäneet niitä tukevia tuloksia. Mäkinen antaakin yhden mielenkiintoisen esimerkin tutkimuksesta, joka on Tähtien sodan innoittama. Tenneseen valtionyliopiston ja Puolan taideakatemian tutkijoiden hanke, osuvasti nimetty TATOOINE (The Attempt To Observe Outer-planets In Non-single-stellar Environments), hahmotteli erilaisia kahden tähden planeettoja ja yritti löytää niitä avaruudesta. Niitähän on jo siis löytynyt ja hankkeen tutkijat ovatkin todenneet, että niitä löytyy varmasti paljon lisääkin sillä, meidän maailmankaikkeutemme on paljon jännittävämpi paikka kuin Tähtien sodassa. Maailmankaikkeutemme onkin siis vielä mielikuvituksellisempi paikka kuin George Lucasin mielikuvitus.

Toinen Mäkisen mielestä mielenkiintoinen asia elokuvassa on robottien käyttö, joita elokuvassa on joka puolella ja ne ovat hyvin erilaisia. Hänen mielestään on hyvinkin mahdollista, että tämä toteutuu myös täällä Maan päällä piakkoin, sillä robottien kehitys menee eteenpäin kovaa vauhtia. Hän mainitsee, että ensin robotit ovat todennäköisesti esimerkiksi kotitalousrobotteja ennen kuin niistä tulee elokuvassa esiintyvien C-3PO:n ja R2D2 kaltaisia robotteja, jotka omaavat oman persoonallisuuden. Kotitalousrobotteja voisi tulla jo muutaman vuoden kuluttua.


Mäkinen mainitsee myös vielä lyhyesti omaksi harmikseen, että elokuvassa esiintyvä lentäminen ylivalonnopeudella ei ole valitettavasti nykytiedon mukaan mahdollista. Se näyttäisi olevan vain mielikuvitusta.

Kyseinen Tähtien sota -teksti oli mielestäni hyvin tehty, vaikka siinä ei mentykään hirveän syvällisesti asioihin. Tämä on tietty blogin ideakin, että kirjoittajat eivät kaikista aiheista kerro syvällisesti vaan pitävä tekstit tiiviinä ja mielenkiintoisina. Jos lukija haluaa enemmän tietoa hän voi etsiä sitä lisää itse. Silti mielestäni joistain tekstissä mainituista asioista olisi voinut antaa mielestäni hieman lisää taustatietoa lyhyesti, kuten esimerkiksi minkälaisia robotteja nykyään on jo kehitetty tai miksi valonnopeuden ylittäminen ei ole mahdollista. Tekstin otsikko on mielestäni hieman oudosti muotoiltu, mutta muuten sivustolla käytetään hyvin otsikoita hyväksi, jotka herättävät kävijöiden mielenkiinnon. Tekstissä käytettävät Tähtien sota ja avaruusaiheiset kuvat ovat myös hyvin valittu piristävät sitä. Mäkinen käytti myös hyvin Tähtien sotaa hyödyksi selittäessään esimerkiksi hieman monimutkaista planeetta aihetta. Tekstiä oli paikoittain hieman vaikea lukea sillä siinä oli pitkiä monimutkaisia lauseita sekä pari kirjoitusvirhettä, mutta piti kyllä ainakin itseni mielenkiinnon yllä koko tekstin ajan.


Lähteet:


Study - work - sleep - repeat. Miten onnistuu opiskelun ja työn yhdistäminen? ( Jan H. & Mikko H. )

Opiskeluelämä on mukavaa, huoletonta aikaa; paljon uusia ystäviä ja hauskoja tapahtumia. Ainut negatiivinen puoli on, että sinulla on ikuinen huoli toimeentulosta. Tarvitset rahaa ruokaan, laskuihin ja kaikki hauskat tapahtumatkaan eivät ole aina ilmaisia. Julkisen sektorin antamat etuudet, kuten opintoraha ja asumistuki harvoin kattavat elinkustannukset. Ja jos päätät ottaa opintolainaa, sinun on aina maksettava se takaisin - se on lainattu tulevaisuudestasi. Joten miten rahoitat elämäsi? Tilastokeskuksen (2013)  mukaan yli 50% opiskelijoista työskentelevät opintojensa ohella. Kuinka opintojen ja työnteon yhteensovittaminen on yleensä mahdollista ja mitä kaikkea se vaatii? Tässä blogitekstissä tarkastelemme neljää eri blogikirjoitusta aiheesta opiskelujen ja työn yhdistäminen.

Työnteko opiskelujen ohella voi olla parhaimmillaan järjestelyä, joista kummatkin sekä opiskelija ja työnantaja hyötyvät. Tampereen yliopiston opiskelija Elina Jussila kirjoittaa Urahaaveita-blogissaan kokemuksia työelämästä (15.10.2014) opiskelijan ja työnantajan näkökulmista. Ratkaisevassa asemassa opiskelun ja työn yhteensovittamisessa on molemman osapuolen välinen kommunikaatio ja joustavat työaikamahdollisuudet. Työssä käyvällä opiskelijalla on käytössään enemmän rahaa ja työnantajalla opiskelijan palkkaaminen voi olla jopa ainut vaihtoehto esimerkiksi työntekijän halutessa vähentää tuntejaan. Kyseessä on siis win win-situation.

Työ-ja elinkeinoministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan opintojen ohella töissä käyvät työllistyvät valmistumisensa jälkeen paremmin ja ansaitsevat enemmän kuin vain opiskelevat. Tämä tieto on positiivista luettavaa.

Opiskelija, Kirjoittaminen, Näppäimistö

Kaikissa lukemissamme blogiteksteissä annettiin hyviä vinkkejä siihen miten opiskelun ja työn yhdistäminen onnistuu. Tähän kirjaammekin ylösnousseita vinkkejä ja pointteja miten Sinä onnistut yhdistämään nämä kaksi tärkeää asiaa!
 Ensimmäisenä ja tärkeimpänä pointtina nousee esiin oma hyvinvointi! Opiskelun ja työnteon yhdistäminen on rankempaa kuin molemmat yksinään, joten kaiken kiireen keskellä pitää muistaa, että oma hyvinvointi tulee aina olla ensimmäisenä mielessä. Kukaan ei pidemmän päälle jaksa ensiksi olla koulussa 8-15, jonka jälkeen mennään töihin tekemään täysi vuoro ja käydään kotona vain nukkumassa. Muista siis kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen ja tarvittaessa vähennä työvuoroja. Omaan hyvinvointiin myös vaikuttaa sosiaaliset suhteet, joita ei saa unohtaa. Muista välillä käydä opiskelijatapahtumissa, vietä aikaa kavereiden kanssa ja muista, että sosiaalinen verkostosi on sinun tukenasi; kysy apua perheeltäsi ja ystäviltäsi!
 Käytä kalenteria hyödyksesi, varsinkin jos olet yhtä seulapää kuin allekirjoittanut. Aikatauluta tekemisesi realistisesti ja noudata tekemääsi aikataulua; etene asia ja päivä kerrallaan. Aikatauluttaminen auttaa jäsentämään päiväsi/viikkosi/kuukautesi helposti noudatettavaan muotoon, jota seuraamalla mahdollista stressiä voi helpottaa. Muista myös pitää opettajasi ja työnantajasi perillä tilanteestasi. Muista varata päivistäsi tarpeeksi aikaa ruokailulle ja unelle; Colour me!-blogia ylläpitävän Juulian sanoja myötäillen; ihminen ei jaksa ainoatakaan pitkää päivää minkään hemmetin aamupalasmoothien ja välipalabanaanin voimin!
 Opiskelujen ja töiden ollessa eri paikkakunnilla panosta asumiseesi. Keskustele opettajien kanssa mahdollisista etäsuoritustavoista ja hyödynnä ne! Jos etäsuoritus ei ole mahdollista on parempi, että on kunnollinen oma asunto, vaikka vaihtoehtoisia asumismuotojakin on olemassa.
 Kaiken kaikkiaan siis opiskelun ja töiden yhdistäminen onnistuu jos sen vain tekee kunnolla. Muista vain se, että elämässä pitää olla muutakin kuin koulua ja töitä!

Lähteet:


sunnuntai 26. elokuuta 2018

Älykkyyserot ja tasa-arvo (Laura N., Marjut K. ja Hanna-Kaisa A.)

Älykkyyserot ja tasa-arvo 
  
Jos haluaa varmuudella herättää kiihkeää keskustelua, kannattaa tarkasteltavaksi valita aihe, joka koskee sukupuolten välisiä eroja. Eikä mitä tahansa eroja, vaan älykkyyseroja. Lisäksi, kun aihetta tarkastelee tasa-arvokysymyksenä on ajatuksia herättävä näkökulma viitoitettu.  
  
Tässä blogissa kolmen eri tiedekunnan naisopiskelijaa pohtivat aihetta provosoitumatta. 
  
Kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija Teppo Mattsson (31.05.2016) kirjoittaa Rajankäyntiä-blogissaan, että älykkyyden jakautumisessa yksilöiden kesken on sukupuolten välisiä eroja. Hän esittää, että biologisilla tekijöillä, sukupuolten välisillä sisäsyntyisillä eroilla on merkitystä älykkyyteen. Naiset olisivat älykkäämpiä kielellisesti ja emotionaalisesti, kun taas miehillä älykkyys näkyisi päättelykyvyssä ja avaruudellisissa käsitteissä. Lisäksi hän väittää, että tämän tosiasian myöntäminen on “askel aitoon tasa-arvoon.”  
pixabay.com/en/caucasian-charity-community-3390232/ 

‘Älykäs’ sanan kanssa samaa tarkoittavia sanoja ovat Synonyymisanakirja.fi mukaan muun muassa nokkela, ovela, kätevä, taitava, nerokas, neuvokas, hyvä ja viisas. ‘Älykkyys’ sanalle se tarjoaa synonyyminä esimerkiksi sanaa henkevyys. Ask Oxford määrittelee älykkyyden (engl. intelligence) kyvyksi hankkia ja soveltaa tietoja ja taitoja.  
  
Tasa-arvolla sen sijaan tarkoitetaan ihmisten yhdenvertaista arvoa ja asemaa osana yhteiskuntaa (Suomen YK-liitto). Voidaankin ajatella, että nimenomaan hyvinvoinnin kannalta tasa-arvoisuuden tavoittelu on merkittävää. Etenkin Suomessa on tavoiteltu kaikille samanlaisia mahdollisuuksia edetä ja toimia yhteiskunnassa.  Tasa-arvoisuuden varjoon saattaa kuitenkin jäädä tosiasia, että ihmiset ovat biologisesti erilaisia.
  
Vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja Kirsi Heikkinen etsii Tiede-blogissa julkaistussa artikkelissa “Miehen aivot, naisen aivot” asiantuntijoilta vastausta siihen, onko mielellä sukupuoli? Hän viittaa muun muassa Cambridgen yliopiston kehityspsykologian professoriin ja autismikeskuksen johtajaan Simon Baron-Coheniin, jonka mukaan tyttö- ja poikavauvojen käyttäytyminen lähtee eri teille hyvin varhain. Toisin sanoen niin varhain, ettei kulttuurilla voi olla vaikutusta asiaan. Biologiset eroavaisuudet aivoissa siis alkaisivat kehittymään jo vastasyntyneellä, ellei jo aiemmin. Mikäli väite pitää paikkaansa, voiko tällä olla seuraamusta siihen, miten naiset ja miehet tulkitsevat maailmaa? Vai vaikuttavatko sukupuolille asetetut stereotypiat siihen miten älykkyys todellisuudessa ilmenee tai sitä uskalletaan julkisesti näyttää?  
  
Älykkyydessä ei siis ole kyse ainakaan hiusten väristä. Olkoon nainen blondi, punapää tai brunette, ei ole syytä tehdä johtopäätöksiä älykkyyden suhteen. Sama oletus pätee miehiin: kalju, kaljuuntuva tai tukallinen. Sanalla sanoen yksilöllisyyden merkitys on tärkeää muistaa, myös tasa-arvon näkökulmasta. Siksi on oltava poikkeuksellisen tarkkoja siinä, miten ennakko-olettamukset naisten ja miesten älykkyydestä luotsaavat käytöstämme. Erityisesti tämä tulee muistaa, kun esimerkiksi vanhempina tai opettajina ohjaamme ja kannustamme lasta tiettyyn suuntaan esimerkiksi opiskelussa. Siksi älykkyyteen liittyvät stereotypiat ja fiksaatiot tulisi heittää mielen romukoppaan.  
  
Olennaisinta lienee se, miten älykkyyttä osataan käyttää. Mattsson ei tuo kirjoituksessaan esiin lainkaan tunneälyä, vaikka väitetään, että tunneälyn avulla niin sanottua perinteistä älykkyyttä voidaan hyödyntää tehokkaasti. Tunneäly siis haastaa perinteiset älykkyysmittarit, koska sen sanotaan olevan pohjana kaikelle muulle osaamiselle ja kyvyille. Tutkimusten mukaan se auttaa esimerkiksi tekemään loogisia päätöksiä. (Sommar 2014.) Olkaamme siis iloisia, että nykyisin esimerkiksi perusopetuksessa huomioidaan tunneälyn merkittävyys.  

Onko tunneälystä siis erityistä hyötyä kun on tarve soveltaa tietoa ja taitoa sekä olla nokkela, taitava ja viisas?  
 
Voiko tunneäly olla avain tasa-arvoiseen älykkyyteen ja yksilöiden älykkyyden eri osa-alueiden todelliseen kehittämiseen?  
  
George Sand sanoin, “Äly etsii, mutta sydän löytää.” 
  



Lähteet 
Heikkinen, K. 8.12.2008. Miehen aivot, naisen aivot. Tiede. Sanoma media Finland Oy. Saatavilla: https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miehen_aivot_naisen_aivot viitattu 16.8.2018. 

Sommar, H. 31.1.2014. Äly sai haastajan tunneälystä. Yle. Elävä arkisto. Saatavilla:

Mattsson, T. 31.5.2016. Naiset ja miehet eroavat älykkyydessä. Rajankäyntiä. Tiede. Sanoma media Finland Oy.

Sommar, H. 11.3.2014 . Tunnetaidot rantautuivat opetukseen. Yle. Elävä arkisto. 

Suomen YK-liitto. 
Saatavilla: ://www.ykliitto.fi/yk70v/sosiaalinen/tasa-arvo viitattu 16.8.2018. 
  
Sommar, H. 31.01.2014. Yle. Elävä arkisto.