Blogin kirjoittaja Jukka Ruukki toimii Tiede-lehden päätoimittajana. Hänen blogitekstinsä ovat pääasiassa Tiede-lehden pääkirjoituksia, jotka hän haluaa jakaa muillekin kuin lehden tilaajille. Blogin nimi, Totta Toistaiseksi, kertoo Ruukkin näkökulmasta tieteeseen; mitään ei ole todistettu.
Blogin vahvoja puolia ovat kirjoittajan selkeä tyyli ja moninaiset aiheet. Blogi käsittelee tieteen saavutuksia, maailman ilmiöitä ja kaikkea siltä väliltä. Teksteissään Ruukki kirjoittaa aiheesta hyvinkin suurella tuntemuksella. Jokaisessa blogitekstissä Ruukki nojaa tilastoihin tai asiantuntijoiden lausuntoihin. Tekstin kohdeyleisönä ovat kuitenkin tieteestä kiinnostuneet, eivätkä välttämättä tieteilijät itse, joten teksti on kirjoitettu hyvin auki lukijoille. Tekstissä näkyy myös usein Ruukin omia mielipiteitä asioista ja mielipiteet näkyvät suuresti myös blogitekstien aiheiden valinnoista.
Totta toistaiseksi -blogin suurin vahvuus on mielestäni Ruukin tapa kertoa Suomen asioista valottaen niihin tietämystä tieteen näkökulmasta. Ruukki ei kerro miten jokin ratkaistaan, vaan hän kertoo mikä on todennäköisin syy tapahtuneelle. Esimerkiksi blogitekstissä, jossa puhutaan hyvinvointieroista Suomen länsi- ja itärajan välillä Ruukki kirjoittaa kuinka osa pidemmän elinajan odotuksen syyksi länsirannikolla ajatellaan olevan geneettistä, mutta silti kertoo muitakin vaihtoehtoja olevan. Blogipalstan nimi kuvastaa minusta todella hyvin Ruukin asennetta kirjoittamisistaan. Totta ne ovat, kunnes ne todistetaan vääräksi tai saadaan esille parempi selitys. Ruukki ei kerro lukijalleen, mitä heidän pitäisi jostakin tietystä aiheesta ajatella ja onkin hauska huomata, että blogin lopussa olevassa kommenttiosuudessa ilmeneekin monenlaisia mielipiteitä tekstistä. Valitettavasti Ruukki itse ei kirjoittele bloginsa kommentteihin ainakaan paljoa, sillä muutamaan kertaan on hänelle esitetty kommenteissa kysymyksiä, mutta niihin ei ole Ruukki ainakaan itse vastannut. Sen sijaan keskustelua käyvät lähinnä blogin lukijat ja usein keskustelu onkon pitkää ja varsin kantaaottavaa. On hyvä että blogin kommenteissakin käyty keskustelu on mielestäni aika rakentavan oloista. Kommentteja on perusteltu hyvin, eikä toisen mielipiteen sortamista esiinny.
Blogin teksti edustaa lehtiartikkelia, koska ainakin osa Ruukin blogiteksteistä on julkaistu tiedelehden pääkirjoituksina. Rakenne on hyvin esseemäinen ja tiedottava. Uusimmista tutkimustuloksista Ruukki ei itse tunnu kirjoittavan paljoa, vaan hän kirjoittaa enemmän tekstiä aiheista, jotka häntä kiinnostavat ja joista hän on ottanut selville tietoa.
Erityisesti minua Ruukin teksteistä kiinnosti blogiteksti jonka aiheena on Suomen väestön muutto liikenne Etelä-Suomen väestönkasvukeskuksiin. Blogi väittää, että Suomen tulevaisuudessa maaseutu on tyhjää ja pohjoisemmassa Suomessa ei enää kohta asuisi oikeastaan kukaan. Ruukki kirjoittaa ytimekkäästi, että “Puhe koko maan asuttuna pitämisestä on pian utopiaa”. Lause tuntuu itsestäni hyvinkin vieraalta, mutta tarkemmin ajateltuna se tuntuu loogiselta. Tekstissä Ruukki perustelee väitteensä sillä, että muuttoliikenne on aivan normaali kehityksen suunta. Ihmiset muuttavat sinne, mistä saa töitä ja nykyään uusia työpaikkoja muodostuu enää kasvukeskuksiin, joihin on kerääntynyt suuri joukko hyvin koulutettuja ihmisiä. Ruukki myös kertoo, että jo 1970-luvulla akateemikko ja talousmaantieteilijä Ilmari Hustich ennakoi, että Suomen asutus tulee tulevaisuudessa palaamaan tilaan jossa se oli keskiajalla jolloin asutus oli pelkästään eteläisimmässä suomessa, suurimmat keskukset olisivat Helsinki, Tampere ja Turku. Ruukin perustelut ovat pitäviä ja näyttävät nykyiset tapahtumat samaa, mitä Ruukki ja Hustic aavistelevat. Pienet kunnat kurjistuvat kun asukkaat vähenevät ja sen seurauksena ei niihin haluta enää muuttaa tai perustaa uusia isoja työpaikkoja. Ruukki ei kerro lähdettään Hustichin väitteisiin, mutta nopealla tiedonhaulla voin uskoa ne kyllä todeksi.
Omasta mielestäni asiat eivät ole välttämättä noin mustavalkoisia. Blogitekstin kommenteissakin on käyty paljon keskustelua siitä, että vaikka suurin osa muuttaakin ehkä muualle, ei Suomen maaseutu ole kokonaan katoamassa mihinkään. Paljon on ihmisiä, jotka mieluummin asuvat syrjässä kuin isossa taajamassa, vaikka palvelut olisivatkin siellä huomattavasti paremmin hoidettuja. Tulevaisuudessa tilanne saattaa toki olla toinen, jos kyseisiä palveluita ei enää voida mitenkään tehdä tämänkaltaisilla alueilla. Mielestäni se, että Suomen Lappi taas tyhjenisi kokonaan olisi myös hyvin epätodennäköistä. Lapin lomakohteet ovat kysyttyjä ulkomailla ja niissä riittää vierailijoita vuodesta toiseen. En usko, että ainakaan tämänkaltaiset keskukset tyhjenevät vaikka ympäristö saattaakin tyhjentyä. Kesäaikaan taas Suomen vahva mökkikulttuuri tuo varmasti väkeä pois kasvukeskuksista ja kyllä hekin tarvitsevat ja haluavat palveluita mökkien lähellä, joten jonkinlaista infrastruktuuria varmasti on pakko pitää yllä.
Ruukin blogitekstin voit lukea itse tästä.
Ruukilla on kiinnostavia perusteluja väitteensä tueksi. Enpä ole tullut ajatelleeksi, että väestö tosiaan valuu sinne, missä sitä on jo kauan sitten ollut eniten. Omat agumenttisi tekstin lopussa tuovat tähän näkökulmaan hyvän vastineen. Matkailulla on varmasti suuri merkitys.
VastaaPoistaT. Elli
Aihe on kiinnostava, muuttoliikettä olisi kiinnostavaa tutkia enemmänkin. Mukavasti omaa pohdintaa!
VastaaPoista