Tarve kansantajuiselle asiantuntijuudelle pedagogiseen keskusteluun! (Annukka, Outi ja Terhi, Ellinooran ryhmä)

Martti Hellström, opetusneuvos, kasvatustieteiden tohtori ja eläköitynyt rehtori kirjoittaa blogia Hellström: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa II. Blogissaan hän tuo esille henkilökohtaisia mielipiteitään sekä herättää keskustelua pedagogiikasta ja koulupolitiikasta.

Blogin kohderyhmänä ovat selkeästi kasvatusalan ammattilaiset tai opiskelijat sekä muut kasvatuksesta kiinnostuneet. Mietimmekin tässä kirjoituksessa, voisiko blogi tarjota jotakin myös ei-kasvatustieteilijöille, esimerkiksi oppilaiden vanhemmille. Tarkastelemme lähemmin Hellströmin kirjoitusta Löysikö Pekka Peura kadonneen OIKEAN menetelmän? 7.9.2015.

Hellström viittaa Helsingin Sanomien artikkeliin, jossa kerrotaan vantaalaisopettaja Pekka Peuran kehittämästä opetusmenetelmästä. Blogitekstissään Hellström analysoi Peuran menetelmää, joka perustuu oppikirjattomuudelle ja oppilaiden itsenäiselle etenemiselle. Hellström vertaa Peuran menetelmää historiallisesti merkittäviin opetusmetodeihin ja käsittelee menetelmän suhdetta opetussuunnitelmaan.

Suomessa opettajilla on suuri vapaus valita käyttämänsä opetusmenetelmä, kunhan toteuttaa valtakunnallista ja koulun opetussuunnitelmaa. Suurin osa opettajista ja oppilaiden vanhemmista on kuitenkin tottunut perinteiseen, opettajalähtöiseen ja oppikirjaperustaiseen opetukseen. Mielestämme olisi tärkeää, että vanhemmat olisivat kiinnostuneita opettajan opetusmenetelmistä ja heillä olisi halutessaan mahdollisuus perehtyä tarkemmin erilaisiin menetelmiin. Näin heillä olisi myös paremmat mahdollisuudet ymmärtää, kritisoida ja vaikuttaa opettajan käyttämiä menetelmiä.

Blogit olisivat yksi keino vastata tähän tarpeeseen pelkistetystä tiedosta opetuksen ja opetusmenetelmien taustoista. Vanhemmat voivat saada blogista syvempää taustatietoa yhteiskunnassa käytävästä kasvatuskeskustelusta. Esimerkiksi pienten lasten kasvatuksesta käydään paljon keskustelua mediassa mm. lastenpsykiatri Jari Sinkkosen johdolla. Mielestämme myös koulussa tapahtuvasta kasvatuksesta ja pedagogiikasta käytävään keskusteluun tarvitaan lisää kansantajuista asiantuntijuutta, johon esimerkiksi Hellström voisi vastata. Hänellä on paljon käytännön kokemusta koulumaailmasta sekä teoreettista näkemystä.

Vaikka Hellströmiltä löytyy asiantuntijuutta, hänen bloginsa ei nykyisellään vastaa tarpeeseen kansantajuisesta koulutuskeskustelusta. Yhtenä blogin haasteena on aiheiden monipuolisuus. Hellström käyttää blogiaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen lisäksi sekä päiväkirjana että kirjojen esittelyfoorumina. Tämä voi aiheuttaa vaihtuvuutta lukijakunnassa, sillä blogissa ei ole yhtä punaista lankaa.

Hellström käsittelee blogissaan tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita, mutta näkyvyys ja lukijakunta jäävät pieneksi. Karsimalla bloginsa aiheita, kiinnittämällä huomiota verkkotekstin tuomiin mahdollisuuksiin sekä markkinoinnilla Hellström voisi luoda blogistaan pedagogisen asiantuntijuuden kanavan, josta oppilaiden vanhemmatkin voivat hyötyä.