Periksiantamaton Obama, häikäilemätön Clinton - seksismi USA:n vaalikamppailuissa (Jessica ja Karolina, Ellinooran ryhmä)

Blogitarkastelumme kohteeksi valikoitui The Ulkopolitist. Se on poliittisesti sitoutumaton verkkolehti, joka käsittelee kansainvälisen politiikan ilmiöitä ja suomalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Aiheiden ja kirjoittajien kirjo on laaja. 28 nuorta ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden asiantuntijaa tarkastelevat teksteissään ajankohtaisia EU:hun, Natoon, Syyriaan, Venäjään ja terrorismiin liittyviä aiheita. Blogin tarkoitus ei ole niinkään esitellä uutta tutkimusta vaan pyrkiä herättämään keskustelua näistä teemoista.

Meidän mielenkiintomme herätti se tapa, jolla aiheista on blogissa keskusteltu. Teksteissä on tieteellinen ote, mutta ne ovat kuitenkin helppolukuisia maallikollekin ja popularisoituja siinä mielessä, että lähdeviitteet puuttuvat. Kuitenkin yhteiskuntatieteilijöiden näkökulmasta tekstejä on käsitelty asiantuntevalla otteella, ja yliopisto-opiskelijankin mielenkiinto pysyy yllä. Blogitekstejä on mielekästä lähestyä, sillä ne ovat pääosin hyvin asiapitoisia ja tyyliltään analyyttisiä. Osassa havaittavissa myös ripaus huumoria. Esimerkiksi Ranskan äärioikeistosta kirjoitetussa tekstissä (13.06.2016)  on tyyliltään jopa hieman naistenlehtimäinen ja artikkelin kuvana on käytetty kissanpentua.

Valitsimme lähempään tarkasteluun artikkelin “Älä äänestä naista - USA:n vaalien sukupuolittuneisuudesta”. Artikkelin kirjoittaja Kira Huju on kansainvälisen politiikan maisteriopiskelija Oxfordin yliopistossa. Teksti ottaa kantaa politiikan sukupuolittuneisuuteen ja peilaa sitä Yhdysvaltojen presidentinvaalikamppailuun. Huju argumentoi  esittämällä paljon esimerkkejä  vaalikampanjassa esiintyvistä seksistisistä käytännöistä ja vetämällä niistä johtopäätöksiä, jotka hän tukee vielä lähteisiin kuten yhdysvaltalaisen Women’s Media Centren raporttiin. Hän nostaa esiin kielessä esiintyviä sukupuolittuneita vastakkainasetteluja esimerkiksi naisesta voidaan käyttää sanaa häikäilemätön samassa tilanteessa, jossa miestä kutsuttaisiin periksiantamattomaksi.

Tekstissä puhutaan myös median toiminnasta. Esimerkkinä tästä sukupuolittuneesta toiminnasta kirjoittaja puhuu siitä, miten mediassa Hillary Clintonin isoäitiyden on ajateltu vaikuttavan hänen presidenttiyteensä. Huju tuo vertailun vuoksi esille George W. H. Bushin, jolla oli 12 lastenlasta tullessaan presidentiksi vuonna 1989 eikä mediassa tietenkään pohdittu, että miten se vaikuttaa Bushin pätevyyteen. Grandma Hillary on esimerkiksi jo osa poliittista sanastoa.

Lisäksi tekstissä käsitellään feminististä äänestämistä ja sitä, miten sukupuolikysymykset vaikuttavat äänestyskäyttäytymiseen. Huju ottaa kantaa siihen, mitä feministinen äänestäminen oikeastaan on ja hän esittelee intersektionaalisuuden käsitteen, joka ottaa huomioon muutkin henkilön identiteettiin vaikuttavat aspektit kuin vain sukupuolen, esimerkiksi luokan, etnisyyden, uskonnon ja niin edelleen. Hillary Clinton on nainen, mutta hän on myös korkeakoulutettu ja keskiluokkainen. Clintonin  naiseus ei enää ainakaan milleniaalisukupolvella ole äänestäessä tärkeä kriteeri, vaan prioriteettinä on se mitä asioita  ehdokas ajaa. Clintonin vastaehdokas Bernie Sanders on julistanut olevansa feministi useampaan otteeseen. Sandersin poliittiset kannanotot tuntuvat uppoavan varsinkin nuoriin naisäänestäjiin. Nykyisin keskeisessä asemassa ei ole enää ehdokkaan biologinen sukupuoli, vaan tärkeämpää feminististisesti äänestettäessä on ehdokkaan suhtautuminen sisältökysymyksiin. Kuten Hujukin toteaa “sukupuolten tasa-arvosta välittävä äänestäköön feministiä – oli tämä sitten nainen tai ei”.

Artikkelin aihe oli mielestämme hyvin mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Vielä vuonna 2016 seksismi on vahvasti läsnä politiikassa ja politiikkaa ympäröivässä mediakeskustelussa. Seksismi on yhä arkipäivää ja se tuntuu korostuvat vaalien tyylisissä isoissa mediaspektaakkeleissa. Hujun artikkeli toi hyvin esille sen, miten mediassa ylläpidetään ja vahvistetaan politiikkaan liittyvää seksismiä esimerkiksi sanavalinnoilla. Aiheesta kiinnostuneet ovat varmasti törmänneet tähän aiemminkin ja osaavat lukea sitä esiin omatoimisesti mediasta, mutta suurelta yleisöltä voi helposti jäädä huomaamatta sanavalintoihin liittyvät syvemmät merkitykset. Sen vuoksi mielestämme on hyvin tärkeää, että tämän tapaisia artikkeleita kirjoitetaan ja niille annetaan huomiota.