Brump 2016 - taloushistorian käännekohta? (Aatu P. ja Elmeri K.)

Tarkasteltavana on Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen professorin Sakari Heikkisen ylläpitämä blogi “Taloutta ja historiaa”. Hän kommentoi ajankohtaisia taloudellisia ilmiöitä pitäen mukana laajemman historiallisen perspektiivin. Erityisesti perehdymme blogikirjoitukseen “Brump!”, jossa pohditaan Brexitin ja Donald Trumpin presidentiksi valinnan vaikutuksia maailman talouteen. Näistä Brexit ja Trump sanoista on muodostettu myös alkuperäisen blogikirjoituksen otsikko. Onko vuosi 2016 oikeasti ollut poikkeuksellisen merkittävä?

Heikkinen esittää omien tulkintojensa tueksi EKP:n, Maailmanpankin ja Suomen pankin tutkimuksista tehtyjä graafeja, joissa kuvataan maailman vientiä suhteessa BKT:hen, Suomen valtionlainojen viitekorkojen kehitystä sekä euron kurssia suhteessa dollariin ja puntaan. Perimmäisenä ajatuksena Heikkisellä mahdollisesti on se, ettei maailman talouden kehitys (tai tulevaisuuden kehitystä indikoivat “arvot”) ole ensinnäkään merkittävästi muuttunut “Brumpin” jälkeen ja toisekseen ne muutokset mitä on tapahtunut johtuvat laajemmista globaaleista muutosvoimista, kuten globalisaatiosta, edelleen kiihtyvästä teknologistumisesta ja taloudellisesta eriarvoistumisesta.

Kuva: http://blogs.helsinki.fi/talouttajahistoriaa/2016/12/20/brump/#more-2018

Graafista 1 voidaan nähdä, että Brexit-äänestyksen jälkeen punnan arvon suhde euron arvoon on heikentynyt, mikä tarkoittaa siis sitä, että yhdellä punnalla saa vähemmän euroja kuin aikaisemmin. Tällainen kehitys johtuu usein siitä, että talouden kehitys siinä maassa, jossa tätä valuuttaa käytetään hidastuu tai sisältää enemmän riskejä kuin aikaisemmin. Kyseisessä tapauksessa Iso-Britannian taloudellisen tulevaisuuden on katsottu muuttuneen epävakaammalle pohjalle Brexitin jälkeen, ja tämän takia punnan arvo on laskenut. Pohjimmiltaan kyse on kysynnästä. Valuuttakurssien muutoksiin vaikuttaa se kuinka innokkaasti mitäkin valuuttaa halutaan pitää hallussa. Näiden valuuttakurssien muutokset eivät kuitenkaan ole dramaattisia. Heikkinen toteaakin blogissaan, että euro/punta -kurssi on ollut viimeksi samalla tasolla keväällä 2013.

Samaisesta graafista nähtävä euro-dollari -kehitys taas näyttäisi olevan hyvinkin tasainen, sisältäen toki vaihtelua, jota tapahtuu aina. Heiskanen uskoo Trumpin valinnan jälkeiseen dollarin vahvistumiseen - eli siihen, että yhdellä dollarilla saa enemmän euroja kuin ennen - johtuvan USA:n keskuspankin FED:in ohjauskoron nostamisesta, joka olisi tapahtunut ilman Trumpin valintaakin. Blogissa kuitenkin arvioidaan Trumpin valinnan vauhdittaneen kehitystä. Tämä ohjauskoron nosto vaikuttaa sen takia valuuttakurssiin, että yleisesti halutaan pitää hallussa sellaista valuuttaa, josta saa parempaa korkoa omille varoilleen. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten euron ja dollarin kurssikäyrät asettuisivat, jos niitä verrattaisiin muihinkin valuuttoihin tai esimerkiksi kultaan. Nythän tämä “tasaisuus” voi johtua siitä, että molemmilla vain menee samaan aikaan huonosti, ja punnan lasku siitä, että briteillä menee aivan surkeasti.

Kuva: http://blogs.helsinki.fi/talouttajahistoriaa/2016/12/20/brump/#more-2018

Maailman viennin suhde bruttokansantuotteeseen 1960-2015 -graafista on nähtävissä, että osuus on samalla noin 30% tasolla kuin vuonna 2006. Vuonna 2006 ei Brexitistä tai Trumpin valinnasta ollut tietoakaan. Heiskanen summaakin: “Maailmankaupan lukujen valossa hyperglobalisaatio tosin loppui jo finanssikriisiin”.

Brexitiä ja Trumpin valintaa on pidetty seurauksena globalisaatiosta, taloudellisesta eriarvoisuudesta ja niistä kumpuavista poliittisista reaktioista. Taloudellista eriarvoisuutta on selitetty paljon globalisaatiolla, jossa osa tekijänä on teollisuus työpaikkojen siirtyminen mm. Kiinaan. Tämä ei kuitenkaan selitä koko teollisuuden työvoimaosuuden viitisenkymmentä vuotta kestänyttä laskua. (Heikkinen, 2016). Teknologian kehityksen osuutta ei voida väheksyä työpaikkojen vähenemisessä. Vaikutuksesta tekee vielä merkittävämmän se, että työpaikkakato kohdistuu hyvin epätasaisesti eri toimialoille sekä maantieteellisille alueille. Tuloluokissa työpaikkoja on Heiskasen mukaan vähentynyt etenkin keskituloisilta. Heiskanen täsmentää vielä matalan vaativuustason töiden sekä korkeaa osaamista vaativien tehtävien osuuden kasvaneen, mutta keskivaativien vähentyneen.

Brexitin ja Trumpin välittömät vaikutukset talouteen todennäköisesti tulevat jäämään niin pieniksi, ettei taloushistoriaan saada merkittävää lukua vuodesta 2016 (Heikkinen, 2016). Heikkisen näkemys on monien hyvin helppo allekirjoittaa. On hyvä muistaa, että Heikkisen blogin julkaisemisen, eikä myöskään tämän blogin kirjoittamisen aikaan ole vielä kovin vankkaa varmuutta mitä lopulta Trumpin presidenttiys tulee vaikuttamaan. Onko ennen vaaleja annetut lausunnot vain puhetta vai pyritäänkö niitä viemään myös käytäntöön? Jos pyritään, onnistuuko se missä laajuudessa? On myös muistettava, että merkittävä osa Trumpin vaalipuheiden aikomuksista on USA:n taloutta kiihdyttäviä ja täten myös USA:n dollarin arvoa vahvistavia. Merkittävimpiä ovat varmasti yhteisöveron lasku ja massiiviset infrastruktuurihankkeet. Brexitin osalta ei myöskään vielä tiedetä, missä määrin Iso-Britannian ja EU:n välinen yhteistyö tulee muuttumaan. Kuinka paljon on Brexitistä koituvia positiivisia asioita ja kuinka paljon negatiivisia? Eikä toki ole vielä täyttä varmuutta siitäkään toteutuuko Brexit ylipäätään. Toki, jos ajan kuluessa alkaa näyttää siltä, että kauhuskenaariot toteutuvat, se näkyy varmasti myös valuuttakursseissa, pörssiarvostuksissa ja maailman kaupassa. Näin ei ole vielä missään nimessä käynyt.

Ehkä on niin, että synkästä ja maailmanloppua maalaavasta uutisvirrasta huolimatta, valtaosa kauppaan, talouteen ja ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista pysyy ennallaan. Yhdysvaltojen presidentti on varmasti maailman vaikutusvaltaisin henkilö, mutta ehkä ei silti kykene mullistamaan 7,5 miljardin henkilön maailmaa. Iso-Britannia on varmasti EU:n tärkeimpiä valtioita, mutta Brexit ei taatusti lopeta Iso-Britannian kaupankäyntiä ulkomaille. Elämä jatkunee sittenkin.

(Alkuperäinen blogi-postaus: http://blogs.helsinki.fi/talouttajahistoriaa/2016/12/20/brump/#more-2018)