Englanti - toinen kotimainen kieli? (Nea M. ja Kia D.)

Suomensuojelija-blogi käsittelee suomen kieltä, kielioppia ja kieleen liittyviä ilmiöitä. Kirjoittaja Lari Kotilainen on suomen kielen dosentti Helsingin yliopistossa. Kirjoittajan tavoitteena on pelastaa suomen kieli rappiolta koskien kielioppia sekä virheellisiä käsityksiä suomen kielestä humoristisella otteella.

”Vielä englannittamisesta” –tekstissä Kotilainen kirjoittaa ilmiöstä, johon moni suomalainen törmää henkilökohtaisesti elämänsä aikana. Englannittamisessa on kyse siitä, että Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset ja maahanmuuttajat kohtaavat tietynlaisen kielimuurin: suomalaiset ovat liian innokkaita englannin kielen käyttäjiä puhuessaan ulkomailta tulleelle. Huolimatta toisen pyrkimyksistä käyttää opiskelemaansa suomen kieltä suomalaiset vaihtavat kielen nopeasti englantiin molempien osapuolten vuorovaikutusta helpottaakseen.

Ulkomailta Suomeen tulleet kohtaavat kielimuurin. (Kuva: Freeimageslive.com)

Mielestämme tämä englannittamisen ilmiö selittyy parilla tärkeällä huomiolla. Suomalaiset yleisesti ottaen pitävät omaa kieltään vaikeana ja monimutkaisena, jolloin englantiin vaihtaminen koetaan keskustelua helpottavaksi. Lisäksi suomalaiset osaavat keskimäärin hyvin englantia monen vuoden opiskelun jälkeen ja siksi sen puhuminen koetaan luonnolliseksi vaihtoehdoksi vaikealle suomelle.

Saattaa myös olla, että omaan kielitaitoonsa luottava kantasuomalainen ei itse ymmärrä toimivansa haitallisella tavalla vaihtaessaan kielen englantiin, jolloin hän ei ole oivaltanut uuden kielen oppimisen tärkeyttä toiselle osapuolelle. On hyvä myös muistaa, että nykymaailman globalisoitumisen sekä digitalisoitumisen myötä englannin kielestä on tullut kaikille yhteinen ja tuttu kieli,  jota voi käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ja johon voi turvautua tarpeen tullen.

Tällä ilmiöllä on vakavia seurauksia ulkomaalaisen tai maahanmuuttajan kannalta: suomen kielen hallitseminen on tärkeää esimerkiksi työnhaussa sekä suomalaiseen kulttuuriin sopeutumisessa. Ilman suomen kielen hallitsemista yhteiskuntaan integroituminen on haastavaa. Suomen kieltä opiskelevan henkilön olisikin ideaalia hakeutua arjen tilanteisiin, joissa hän voisi parhaansa mukaan yrittää selviytyä hankkimallaan sanavarastolla ja kielitaidolla. Oletettavasti kyseisen henkilön oma motivaatio suomen kieltä kohtaan kasvaisi entisestään hänen saadessaan positiivisen onnistumisen kokemuksia. Voidaankin todeta, että mikäli kieltä ei käytä, ei sitä myöskään voi oppia - tai ainakaan se ei pääse kehittymään.

On harmillista, että ulkomaalaisten ihmisten kielitaitoa  on tapana luokitella stereotypioiden avulla. Olettamukset vierasperäisestä henkilöstä puhumassa omaa äidinkieltämme voivat naurattaa joitain - mielikuva “rallisuomesta” saattaa siis olla hupaisa. Tosiasiahan kuitenkin on se, ettei uutta kieltä voi oppia ellei tee virheitä ja opi niistä. Tietenkin suomen kielen opiskelija voi luonteeltaan olla ujo tai pelätä virheitään, jolloin hän myös myöntyy helposti siihen, että  keskustelu kääntyy englanniksi. Ennen kaikkea olisi tärkeää olla empaattinen ja kannustava vieraan kielen opiskelijaa kohtaan eikä huomautella tai keskittyä ainoastaan virheisiin.

Otahan siis toki rallisuomi aktiiviseen käyttöön mikäli opiskelet suomen kieltä! Päämääränä kuitenkin on se, että viesti  jollain tavalla tulisi ymmärretyksi sen oikea- tai vääräkielisyydestä huolimatta. Jälkeenpäin  kielen opiskelijan onkin mukava muistella, että mitä hauskuuksia sitä on vahingossa joskus tullut sanottua, kun kieli ei vielä ollut niin vakaalla tasolla ja esimerkiksi jotkut sanat ovat sekoittuneet keskenään tai ääntämys ei ole mennyt täysin nappiin.

Lari Kotilaisen blogiin voi tutustua osoitteessa suomensuojelija.fi.