Viherpesun taito ja MTK (Denis G ja Laura M)

Viherpesun taito ja MTK

Kirjailija Elina Lappalainen ottaa blogissaan, syötäväksikasvatetut.fi, kantaa suomalaisten tuotantoeläinten oloihin. Asiaa lähestytään eettisyyden, moraalin ja eläinten oikeuksien lisäksi ruoan laadun näkökulmasta. Olemme lukeneet sattumanvaraisesti joitakin blogin artikkeleita ja ottaneet yhden artikkelin erityisesti tarkasteluun, jota tässä kirjoituksessa käydään yksityiskohtaisemmin läpi.  

Lappalaisen blogikirjoitukset ovat oiva esimerkki siitä, kuinka epämiellyttävä asia on tärkeä ja huomion arvoinen. Kuitenkin suurin osa meistä todennäköisesti ei ole asiaa hirveästi miettinyt, saati lukenut Lappalaisen blogia. Lappalaisen haastattelu Imagessa on puheenvuoro eläinten hyvinvoinnin puolesta. Asian toinen puoli on taas käytännössä kustannukset.

Mainittakoon, että vaikka kyseessä ei ole varsinaisesti tieteellinen blogi, on kirjoittaja itse asiaan hyvin perehtynyt. Hän on kirjoittanut aiheesta kaksi kirjaa, joista toisella, Syötäväksi kasvatettu (Atena 2012), voitti ilmestyessään Tieto-Finlandian. Kirjailija-toimittajan toinen ruoantuotantoa käsittelevä kirja on Nakki lautasella (Tammi 2015). Koulutukseltaan hän on toimittaja.

Lappalainen kirjoittaa ”Viherpesun taito ja MTK” (http://www.syotavaksikasvatetut.fi/viherpesun-taito-ja-mtk/ 30.06.2015) artikkelissaan kuinka MTK tahallaan ymmärtää väärin ja toisaalta väristelee Lappalaisen sanomisia Imagen haastattelusta (http://www.image.fi/image-lehti/elainsuojelulaki-on-uudistettava-nyt-vaatii-elina-lappalainen 18.06.2015) eläintensuojelusta. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) on maatalous- ja metsäelinkeinoharjoittajien etujärjestö, samaan tapaan kuin Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) on yrittäjille ja työntekijäjärjestöt, SAK, STTK ja AKAVA, ovat työtä tekeville. Se mainitsee sivuillaan, otsakkeen “[MTK] vastuullisena toimijana”, seuraavasti: “eläinten hyvinvointiin voidaan vaikuttaa hyvillä kasvatusolosuhteilla, hyvällä hoidolla ja vastuullisella eläinjalostuksella. Lähtökohta eläimen hyvinvoinnin toteutumiselle ovat ns. viisi vapautta: vapaus nälästä ja janosta, vapaus epämukavuudesta, vapaus kivusta ja sairaudesta, vapaus pelosta ja ahdistuksesta sekä vapaus ilmentää lajityypillistä käyttäytymistä.” (https://www.mtk.fi/vastuullisuus/MTK_vastuullisena_toimijana/fi_FI/MTK_vastuullisena_toimijana/).

Kuva: CC0 Public Domain Lappalainen viittaa blogitekstissään tekemäänsä videoon (https://www.youtube.com/watch?v=HVDd5PapH1Q), jossa kuvataan suomalaista sikatilaa. Video on raakaa katsottavaa. Siat elävät virikkeettömissä ja ankeissa oloissa sekä porsaita kastroidaan ilman kivunlievitystä. Eläinten tuskan rääkäisyt jäävät soimaan korviin. Video herättää väistämättä kokemuksen siitä, että videossa esiintyvä toiminta on kaikin tavoin väärin ja julmaa. Edellisen kappaleen lopussa oleva linkki tietää myös kertoa, että MTK välittää eläinten hyvinvoinnista äärimmäisen paljon, sillä: “Eläin on tunteva olento ja sitä tulee kohdella sen elämää kunnioittaen.”  MTK:n ja videon välinen ristiriita on miltei naurettava.

Lappalainen osoittaa syyttävää sormea MTK:n suuntaan. Hänen haastattelu Imagessa ilmeisesti oli MTK:n mielestä harhaanjohtava tai osui muuten arkaan paikkaan, sillä järjestö reagoi nopeasti. MTK pyrkii osoittamaan Lappalaisen olevan vain ”tieto- ja lastenkirjoittaja”, eikä suinkaan eläinten hyvinvointiin perehtynyt tutkija, kuten vastikkeen antava MTK:n eläinlääkäri Leena Suojala. Tosin järjestön uskottavuutta vähentää se, että he pyrkivät esiintymään eläinten suojelijoina ja hyvinvoinnin takaajana. Kokisimme MTK:n pikemminkin maatalouden etujärjestönä: sellaisena, joka ajaa maatalousyrittäjien hyvinvointia, eikä suinkaan eläinten.

Ennen blogin lukemista olemme molemmat omilla tahoillamme pohtineet lihatuotantoa ja sen eettisyyttä. Toinen meistä kokee valaistuneensa 2010 keväällä. Miksi sama liha, marinoitu ja marinoimaton, ovat eri hintaisia? Tämänkaltaiset kysymykset laittoivat miettimään. Ja tietenkin niin, että marinoitu oli halvempi. Jos pakkauksessa on 500 grammaa lihaa ja X määrä marinadia, eikö kaiken järjen mukaan marinoitu olisi X määrä marinadin verran kalliimpi? Ilmeisesti ei. Toinen meistä sen sijaan jätti lihan ja myöhemmin myös muiden eläinperäisten tuotteiden syönnin 2011.

Lappalaisen ajatukset ovat tuttuja meille molemmille. Aika ajoin, kun avaa suunsa asiasta, vastaus on ollut akselilla: ”Suomessa tuotettu on terveellistä ja hyvää”, ”tuo on nyt on tuollaista viherpiiperrystä” tai ”miksi et tee jotain asialle?” Vastaanotto on pääasiassa ollut henkistä riman alitusta. Tuskin kukaan on valmis laittamaan jokaista possua tai kanaa viiden tähden Grand Plaza hotelliin kasvamaan rintafilettä, mutta ruoan laatu on tärkeä oman hyvinvoinnin vuoksi.

Lappalainen ottaa kantaan asiaa, joka vaikuttaisi olevan vaikea paitsi henkilökohtaisella tasolla mutta myös kokonaiselle teollisuudenhaaralle. MTK ottaa vahvasti kantaa yhden ”tieto- ja lastenkirjailijan” yhteen haastatteluun. Tuskin sen vuoksi, että se koki Lappalaisen asian vääräksi vaan ehkä kuitenkin sen vuoksi, että Lappalainen haastattelussa, kirjoissaan ja asian julkisuudessa pidon vuoksi on pakottanut MTK:n toimenpiteisiin. En ole taloustieteilijä, mutta kai alan tuntijat kutsuvat tätä ”imagon hallinnaksi” tai ”julkisuuden hallinnaksi”, sanalla sanoen Pr-toimintaa, jolla putsataan oma pesä ja pestään oma nahka.