Kotus-blogiin kirjoittavat useat eri kirjoittajat. Mukana on esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg, suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Vesa Heikkinen sekä kielitoimiston sanakirjan toimittaja Minna Pyhälahti. Jokainen kirjoittaa omalla tyylillään ajankohtaisista tai mielenkiintoisista aiheista. Aiheet liittyvät pääasiassa suomen kieleen ja kirjallisuuteen. Meidän mielestämme mielenkiintoisimpia tekstejä olivat esimerkiksi stadin slangin eri aikakausista kertovat postaukset.
Kuva: Pixabay
Slangista kertovissa postauksissa tulee hyvin ilmi se, kuinka nopeasti kieli muuttuu eri muoti-ilmiöiden ja eri keksintöjen myötä. Postauksen lukeminen herätti meissä ajatuksen siitä, kuinka kielen muuttuminen ei koske pelkästään stadin slangia, vaan myös yleistä puhekieltä ja kirjoitettua yleiskieltä. Suomen kielen englannistuminen vaikuttaa päivä päivältä enemmän siihen, kuinka puhumme. Tänä päivänä on ihan fine, jos suomalainen harrastaa small talkia, meilaa, chattailee, flossaa, on kasuaali ja poliittisesti korrekti.
Merkittävää onkin, kuinka globalisoitumisen takia suomen kieli ja eritoten slangit, ottavat vaikutteita enenemässä määrin englannin kielestä. Entisaikoina kieleen otettiin hyvin vahvasti vaikutteita ympäröivien naapurimaiden, Ruotsin ja Venäjän, kielistä. Esimerkkeinä mainittakoon stadin slangissa fågeli (lintu), joka on johdettu ruotsin kielen fågel-sanasta ja akkuna (ikkuna), joka on johdettu venäjän kielen sanasta Окно.
Blogin on siisti ja kirjoitettu kieli on hallittua. Koska bloggaajat ovat kielen ja kirjoittamisen ammattilaisia, kielioppi on virheetöntä ja teksti helppolukuista. Mukana on mielenkiintoista pohdintaa ja mukavaa huumoria, joka tulee ilmi rinnastettaessa entisen ja nykyisen kielen eroja.
Kotus-blogin bloggaajat tekevät myös videoblogeja Youtubeen. Alla olevassa videossa puhutaan ääneen 1600-luvun suomea.
Tästä linkistä pääset itse tutustumaan blogiin
Slangista kertovissa postauksissa tulee hyvin ilmi se, kuinka nopeasti kieli muuttuu eri muoti-ilmiöiden ja eri keksintöjen myötä. Postauksen lukeminen herätti meissä ajatuksen siitä, kuinka kielen muuttuminen ei koske pelkästään stadin slangia, vaan myös yleistä puhekieltä ja kirjoitettua yleiskieltä. Suomen kielen englannistuminen vaikuttaa päivä päivältä enemmän siihen, kuinka puhumme. Tänä päivänä on ihan fine, jos suomalainen harrastaa small talkia, meilaa, chattailee, flossaa, on kasuaali ja poliittisesti korrekti.
Merkittävää onkin, kuinka globalisoitumisen takia suomen kieli ja eritoten slangit, ottavat vaikutteita enenemässä määrin englannin kielestä. Entisaikoina kieleen otettiin hyvin vahvasti vaikutteita ympäröivien naapurimaiden, Ruotsin ja Venäjän, kielistä. Esimerkkeinä mainittakoon stadin slangissa fågeli (lintu), joka on johdettu ruotsin kielen fågel-sanasta ja akkuna (ikkuna), joka on johdettu venäjän kielen sanasta Окно.
Blogin on siisti ja kirjoitettu kieli on hallittua. Koska bloggaajat ovat kielen ja kirjoittamisen ammattilaisia, kielioppi on virheetöntä ja teksti helppolukuista. Mukana on mielenkiintoista pohdintaa ja mukavaa huumoria, joka tulee ilmi rinnastettaessa entisen ja nykyisen kielen eroja.
Kotus-blogin bloggaajat tekevät myös videoblogeja Youtubeen. Alla olevassa videossa puhutaan ääneen 1600-luvun suomea.
Tästä linkistä pääset itse tutustumaan blogiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti