Viime aikoina olen viettänyt paljon aikaa tähtitieteen
parissa netissä surffaillessa. Löydän itseni turhankin usein Ursan –
tähtitieteellinen yhdistys – nettisivuilta kirjoituksia ajankohtaisia uutisia
lukemassa tai verkkokaupan kaukoputkia himoitsemassa. Nettisivuille mahtuu
paljon muutakin sisältöä kuin vain uutisointi ja verkkokauppa: on lukijoiden
havaintoja taivaan tapahtumista, erilaisia blogikirjoituksia ja tietopläjäyksiä
tähtitieteestä. Tiesitkö, että Ursan kautta voi myös vuokrata liikuteltavan
planetaarion esityksineen?
Oma suosikkini on kuitenkin Ursan verkkosivuilta löytyvä tähtiharrastuksen
verkkolehti Zeniitti. Vaikka lehti onkin suunnattu nimenomaan tähtitieteen
harrastelijoille, ei ammattilaisille, täytyy kuitenkin aiempaa tietämystä
aiheesta löytyä. Minulla – asiasta kiinnostuneella ummikolla – meni välillä
sormi suuhun tekstejä silmäillessä. Artikkelit olivat pitkiä ja asiantäyteisiä.
Itse kirjoitustyyliltään tekstit olivat selkeärakenteisia ja hyvin virtaavia,
mutta vieraat, monissa kohdassa selittämättä jätetyt termit tekivät
lukukokemuksesta töksähtelevän.
Tässä kirjoituksessa aionkin paneutua syvemmin Zeniitin artikkeliin
nimeltään Suuri ja mahtava Clavius ja suomentaa sen selkokielisemmäksi meille kiinnostuneille
ummikoille. Artikkeli käsittelee kuun Clavius-kraatteria ja sen lähinaapureita.
Sen on kirjoittanut Teemu Öhman ja se on julkaistu Zeniitin numerossa 1/2017.
Hieman kirjoittajasta
Teemu Öhman on Oulun yliopistosta ponnistanut törmäyskraattereihin
erikoistunut, kuuhulluksikin tituleerattu, filosofian tohtori. Väitöskirjansa
hän kirjoitti Marsin, Venuksen ja Kuun kraattereista, joten tietämystä tästä
aiheesta häneltä todistetusti löytyy. Öhman on uransa aikana ehtinyt olla
mukana monissa projekteissa ja hankkeissa, toiminut opettajana ja tutkijana –
tarkemmat meriitit voi käydä katsomassa täältä. Kaiken tämän lisäksi
Öhman on löytänyt aikaa bloggaamiselle.
TOP 5 FAKTAA KUUN
CLAVIUS-KRAATERISTA
Clavius on yksi Kuun
lähipuolen suurimmista kraattereista. Se on vuosikymmenten ajan kuulunut
suomalaistenkin kuuhavaitsijoiden ja -kuvaajien suosikkikohteisiin. Clavius
voitti Kuu ja planeetat -ryhmän alkutalven havaintokohdeäänestyksen ja siitä
saatiin lukuisia tuoreitakin havaintoja. -Teemu Öhman
1.
Claviuksen virallinen läpimitta on noin 231
kilometriä
Kuten Öhmankin kirjoituksessaan totesi, Claviuksen
koosta verrattuna muihin kraattereihin löytyy monia eri versioita. Virallisista
kuun kraattereista Clavius on koon perusteella lajiteltuna kuitenkin vasta
sijalla 20.
 |
| Clavius sijaitsee Kuun pohjoispuoliskolla. Kuva Wikimediasta. |
2 .
Nimetty jesuiittamatemaatikon mukaan
Kraatteri on saanut nimensä vuosina 1538-1612 eläneen
Christopher Klaun (latinaksi Christop Clavius) mukaan. Matematiikan ja
tähtitieteen lisäksi Clavius on tunnettu työstään gregoriaanisen kalenterin parissa
vuoden 1500-luvun loppupuolen kalenteriuudistuksen aikana.
3.
Havaittavissa paljaalla silmällä
Clavius on nähtävissä terminaattorilla
ollessaan jopa paljaalle silmälle! Tosin mikäli Claviuksen mielii havaita
paljain silmin, tulee olla oikeaan aikaan liikkeellä: ensimmäisen ja kolmannen
neljännesvaiheen tietämillä Claviuksen havaitsemiseen on parhaat mahdollisuudet.
Aikamoinen haukansilmä saa kyllä olla, jos Claviuksen mielii havaita!
 |
| Terminaattori tarkoittaa valon ja varjon rajaa kuiden ja planeettojen pinnoilla. Valon ja varjon rajan piirtymisestä voidaan vetää erilaisia johtopäätöksiä esimerkiksi havainnointikohteen maaperän rakenteesta. Kuva Wikimediasta. |
 |
Claviuksen pikkukraaterien muodostama sirppi erottuu
tässä kuvassa hyvin. Kuva Wikimediast
|
4 . Syntytarina
Clavius on muodostunut noin 4 miljardia
vuotta sitten asteroiditörmäyksessä. Se on ikäisekseen hyvin säilynyt, ajan
kulun huomaa kuitenkin muista pienemmistä törmäyssyntyisistä kraattereista
Claviuksen pohjalla. Kenties tunnistettavin piirre Claviuksessa onkin sen pohjalla
oleva pienten kraatterien sirpin muotoinen kaari. Nämä pikkukraatterit ovat
muodostuneet parin miljardin vuoden aikana, joten ne eivät ole muodostuneet
samasta osakappaleiden ketjun törmäyksestä, kuten kommenteissa spekuloitiin.
5.
Tieteisseikkailujen tapahtumapaikka
Claviuksesta jopa löytyy mainintoja
scifikirjallisuudessa. Kenties parhaiten tunnettu maininta Claviuksesta
sijoittuu Avaruusseikkailu 2001 -romaanin ja -elokuvan miljööseen.
Tämä top-lista on todella tiivis muoto artikkelista, eikä se kata läheskään kaikkea artikkelissa käsiteltyä asiaa. Artikkelissaan Öhman kertoo myös paljon Claviuksen naapurikraattereista ja muista kuun geologisista kohteista, jotka jätin tässä kirjoituksessani käsittelemättä. Vähälle huomiolle jäivät myös Claviuksen havainnointihistoria, jota alkuperäisessä artikkelissa käsiteltiin muutaman kappaleen verran.
Lähdemateriaalia
artikkelin kirjoittamiseen on käytetty runsaasti, harmi että suurin osa niistä
on sellaisessa muodossa, että minä en niitä pääse tutkailemaan lähemmin.
Lähdeluetteloa tutkiskellessa ei voi olla huomaamatta erilaisten lähteiden
laajaa kirjoa. Mukana oli mm. ensimmäistä kertaa 1800-luvun loppupuolella
julkaistu kuun pintaan perehtyvä opus, useampi kuun tarkastelun opaskirja,
suomenkielisiä Tähdet ja avaruus -lehden artikkeleita sekä monia muita tiedon
lähteitä.
Toisin
kuin Öhman, minä ammensin tietoni internetin ihmeellisestä maailmasta. Lähes
kaikki käyttämäni lähteet olivat englanninkielisiä, mikä nyt ei varmaankaan
tullut yllätyksenä kenellekään. Suosikkejani tiedonetsintään olivat erilaiset
wikisivut (lähdekritiikkiä käytetty) ja ensyklopediat. Kaikki käyttämäni lähteet
on linkitetty tämän postauksen loppuun, jos jotakuta kiinnostaa käydä
tutustumassa aiheeseen paremmin. Eritoten voin suositella vierailemaan David Darlingin
nettisivuston ensyklopediassa, mikäli kiinnostusta selkokielisiin tieteellisiin
sepustuksiin löytyy.
Lähteet:
https://www.encyclopedia.com/people/science-and-technology/astronomy-biographies/christopher-clavius
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti