 |
| Kuva: Saana Hellsten CC BY-NC-ND 4.0 |
Valitsimme blogiksi antropologisista eli ihmisiin ja ihmisen elämään keskittyvistä tutkimuksista kertovan AntroBlogin. Blogissa kirjoitetaan yhteiskunnallisista ja tavalliseen elämään liittyvistä ajankohtaisista aiheista, jotka jakautuvat yhteiskunnallisia ilmiöitä ja ihmisiä käsitteleviin aihealueisiin. Tekstilajina toimii tiedeviestintä. Kirjoitukset ovat monipuolisia ja ne antavat lukijoille uusia näkökulmia tuttuihin aiheisiin. Useimmat kirjoittajista ovat antropologeja ja blogin tavoitteena on kertoa antropologisesta tutkimuksesta kaikille antropologiasta kiinnostuneille, sekä lisätä tieteenalan näkyvyyttä. Blogin sivuilla keskustelu on vähäistä, mutta blogitekstejä on mahdollista jakaa sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Twitterissä, jossa keskustelua syntyy herkemmin. Tekstejä kommentoineet henkilöt vaikuttavat olevan ihmisiä, jotka ovat tavalla tai toisella perehtyneet tieteenalaan.
Blogin toimituspäällikkö Saara Toukolehto kommentoi artikkelissaan Kieli on valtaa (19.9.2017) Aamulehden päätöstä käyttää vastaisuudessa sukupuolineutraalimpaa kieltä ja poistaa turhat “mies”- ja “nais”-päätteet ammattinimikkeistä. Artikkelissa viitataan kielitieteelliseen antropologiaan, jonka tutkimusten mukaan kielivalinnat muokkaavat maailmaa ja maailma kielivalintoja. Kirjoittajan mukaan esimerkiksi “eduskunnan puhemies” edustaa ajattelua, jossa poliitikot ovat vain miehiä. Näin ei tietenkään enää ole. Toukolehdon artikkeli pohjautuu uutiseen ja on ikään kuin asiantuntijan kannanotto aiheeseen tieteenalan näkökulmasta.
Artikkelissa ja muuallakin blogissa käytetty kieli ja tyyli ovat tyypillisiä kyseiselle tekstilajille. Kieli on melko tavallista kirjakieltä, jolloin kaikkien lukijoiden on helppo ymmärtää tekstin sanoma. Kielen yksinkertaisuus antaa näin myös enemmän painoarvoa tekstin sisällöille. Tyyliltään tekstit ovat rentoja, mutta asiallisia, mitä voidaan myös pitää tieteellisen blogin tavallisena piirteenä. Tieteestä pyritään tekemään kansantajuisempaa ja kiinnostavampaa. Kommenteissa kieli vaihtelee, sillä osa kommenteista on kirjakielisiä ja osa puhekielisiä. Kommenttien kirjakielisyyttä voidaan pitää poikkeavana piirteenä internetin keskustelussa, mutta toisaalta blogin konteksti liittyy tieteeseen, mikä selittää kielen käyttötapoja.
Lähteiden osalta monet kirjoitukset perustuvat kirjoittajien omiin havaintoihin maailmasta tai tieteelliseen tutkimustietoon. Havainnot vaikuttavat luotettavilta, sillä aiheet käsittelevät myös lukijaa ympäröivää maailmaa. Tieteellinen tutkimustieto on sijoitettu osaksi tekstejä luontevalla tavalla, eikä ole hallitseva osa blogitekstejä. Lisäksi blogitekstien alla on aiheeseen liittyvää monipuolista lukemistoa tarjolla niille, jotka haluavat tietää aiheesta enemmän.
 |
| Kuva: Sharon Flynn CC BY-NC-SA 2.0 |
Kieliasiantuntijoina olemme artikkelin kanssa samaa mieltä. Muutos tapahtuu vähitellen. Kuitenkin jokainen uusi sukupolvi keksii uusia kielellisiä ilmaisuja, joilla varsinkin nykyään on mahdollisuus levitä ympäri maapalloa digitaalisen interaktiivisuuden avulla ja yleistyä hyvin nopeasti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita uusien termien välitöntä hyväksymistä tai vakiintumista. Lapsena opitut nimikkeet (ja toisaalta myös asenteet) voivat vaikuttaa vielä pitkälle aikuisikään osana käyttäjänsä sanavarastoa ja (kieli-)identiteettiä, joten niitä on hankala muuttaa.
Kielen muuttaminen neutraalimmaksi voi olla vaikeaa myös ihmisten erilaisten asenteiden vuoksi. Mikäli kokee esimerkiksi perinteiset sukupuoliroolit tärkeäksi osaksi omaa maailmankuvaansa, voi sukupuolineutraaliin kieleen taipuminen tuntua vaikealta ja vastenmieliseltä. Vanhemmille ihmisille muutos on oletettavasti haasteellisempi sekä asenteiden että edellä mainittujen käytännön ongelmien kannalta, joskin konservatiivisia asenteita löytyy varmasti myös nuorten keskuudesta. Lisäksi kokemus siitä, että omalla “perussanavarastolla” pärjää hyvin elämässä voi vaikuttaa haluttomuuteen ottaa käyttöön uusia, "hienompia" sanoja tai valita tutun sanan sijasta toinen muoto.
Toukolehto mainitsee artikkelissaan, että kyse ei ole aina uusien sanojen keksimisestä vaan lähinnä sanavalinnoista. Monelle sukupuolittuneelle nimikkeelle on jo olemassa neutraalimpi sana monissa kielissä. Tämäkään ei vielä takaa neutraalien ilmaisujen käyttämistä. Muutos on hidasta, mutta sitä voi edesauttaa tietoisilla sanavalinnoilla. Mitä useampi ihminen käyttää neutraalia kieltä ja mitä useammassa erilaisessa kontekstissa sitä kohdataan, sitä enemmän se normalisoituu eikä aiheuta suurempaa hämmennystä.
 |
| Kuva: elkit CC BY-NC-SA 2.0 |
Teksti eteni loogisesti, ja sitä oli helppo seurata. Käytetty kieli oli selkeää, ja epäselvät sanat oli selitetty auki. Postauksen ulkoasu on silmää miellyttävä. Teksti on informatiivinen ja neutraalia asiatyyliä, eikä se pyri herättämään lukijassa vahvoja tunteita. Tästä syystä postaus lienee suunnattu mahdollisimman laajalle lukijakunnalle, joilla voi olla eriäviä mielipiteitä aiheesta. Nokkela kuvien käyttö edisti tekstin sanoman sisäistämistä.
VastaaPoistaKokonaisuudessaan postausta oli mukava lukea!
- Tuukka ja Tuomas
Kiitos kommentista ja hyvästä palautteesta!
VastaaPoista- Enni ja Venla
Teksti on aseteltu oikein hyvin verkkotekstiksi, eli kappaleet ovat sopivia kokonaisuuksia, kuvat jaksottavat tekstiä ja ylipäätäänkin teksti on sopivan napakka! Tässä tekstissänne painottuu alkuperäisen tekstin analyysi, ja se on toki yksi hyvä valinta - toisaalta ainakin alussa olisi voinut olla hyvä olla jotain lukijaa herättelevää ja kiinnostavaa introa, sillä suoraan blogin esittelyyn meneminen ei välttämättä houkuttele lukijaa mukaan yhtä paljon. Teksti on kuitenkin oikein kiinnostava, kirjoitustyyli on selkeä ja esittämänne ajatukset hyvin perusteltuja ja avattuja. Kiitos!
VastaaPoistaTerveisin Reetta
Kiitos kommentista! Aloitus olisi voinut olla mielenkiintoisempi, mutta mielestämme tällainen järjestys oli looginen. Pidämme ajatuksen kuitenkin mielessä. Mukava kuulla, että teksti oli muuten onnistunut!
Poista- Enni ja Venla
Hei ja kiitos hyvästä blogitekstistä!
VastaaPoistaOli kiinnostavaa lukea pitkään paljon puhutusta aiheesta ja teidän näkemyksestänne siihen. Pidin erityisesti sukupolvien välisestä vertailusta ja aloinkin pohtia nuorisoslangia, joka on jatkuvassa kehityksessä. Tuntuu että nuorison keskuudessa kehkeytyy jatkuvasti uusia sanoja ja sanontoja, jotka korvaavat vanhoja.
Koin myös käyttämänne kuvat erinomaiseksi lisäksi ja kevennykseksi tekstin oheen!
Nana
Kiitos kommentista! Oli mukava kuulla, että teksti herätti uusiakin ajatuksia ja oli kiinnostava!
Poista- Enni ja Venla