Miltä näyttää opettaja? (Saara S. & Emmi S., Saaran ryhmä)

 

Tarkastelimme Opettaja-lehden artikkelia Katsooko peilistä opettaja? (Opettaja 18/2020, teksti: Hannu Kaskinen). Opettaja-lehti on opetusalan järjestö- ja ammattilehti, jossa kirjoitetaan ajankohtaisista opettajuuteen ja koulumaailmaan liittyvistä aihepiireistä. 

Artikkelin aiheena on opettajan pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyvät kysymykset. Saako opettaja näyttää työssä itseltään? Annina Mattila ja Janina Loponen kertovat omista kokemuksistaan pro gradu -tutkielmaansa pohjautuen. Heidän kasvatustieteen gradunsa aiheena on opettajien kokemat ulkonäköpaineet ja työyhteisön rooli paineiden luojina sekä pätevyyden arvioitsijoina (Mattila & Loponen 2020). He pyrkivät tuomaan esille sen, että pukeutuminen ei viittaa pätevyyteen ja että opettajan tulisi saada näyttää itseltään myös työympäristössä. 

                             Kuva: Pixabay

Teksti on artikkelille tyypillistä asiatekstiä, jossa on hyödynnetty tekstilajille ominaisia osa-alueita. Artikkelin teksti koostuu pääasiassa haastateltavien äänistä, jotka havainnollistavat aihetta konkreettisten esimerkkien kautta. Tekstissä on myös hyödynnetty kahta eri väitöskirjaa, jotka tuovat esiin tieteellistä näkökulmaa. Artikkelissa huomionarvoisia näkökohtia tuodaan esille noston avulla, ja ingressi kiteyttää artikkelin pääsanoman, jotta lukijan on helppo saada selkeä kokonaiskuva artikkelin sisällöstä. Kuvat elävöittävät tekstiä ja antavat haastateltaville kasvot, jolloin on helpompi ymmärtää, mitä haastateltavat tarkoittavat kuvaillessaan omaa ulkonäköään. 

Mattila kertoo kuulevansa usein, ettei näytä lainkaan opettajalta pitkistä kiharoista sekä huolitelluista vaatteista ja meikistä johtuen. Monet ovat sitä mieltä, ettei esimerkiksi tiukkoihin farkkuihin pukeutuminen sovi opettajan työhön, sillä se voidaan nähdä liian seksikkäänä. Mattilan ja Loposen pro gradu -tutkielman verkkokyselyyn vastanneista 167 peruskoulun opettajista puolella ei ollut lainkaan ulkonäköpaineita. Puolet koki niitä vaihtelevasti. Mattilan ja Loposen mukaan eniten ulkonäköpaineita opettajille luo vallitseva käsitys siitä, miltä opettajan kuuluisi näyttää. Opettajat, jotka eivät näytä stereotyyppiseltä opettajalta, nähdään usein jopa epäpätevinä, vaikka eihän ulkonäkö liity millään tavalla osaamiseen. Loposen mukaan tilannetta ei auta se, että jopa hänen opettajankoulutuksessaan jotkut kannustivat hillittyyn olemukseen. 

Aihe herätti meissä paljon eri ajatuksia. Päällimmäisenä koemme, että opettajan tulee saada näyttää itseltään, mutta kouluympäristöön soveltuvalla tavalla. Opettaja saa tuoda esiin omaa persoonallisuuttaan ulkonäkönsä kautta, mutta on hyvä muistaa, että opettajalla on työssään kuitenkin aina jonkinlainen työrooli ja tietyt velvollisuudet. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka opettajalla ei ole varsinaista työasua, liittyy siihen kuitenkin tietynlainen etiketti. On esimerkiksi ihan ymmärrettävää, että opettajan ei ole suotuisaa saapua töihin pikkujouluihin tarkoitetussa lyhyessä hameessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opettajien tulisi käyttää vain tietynlaisia vaatteita ja piilottaa oma persoonansa neutraalin pukeutumisen alle. Jos kokee olonsa mukavaksi vahvassa meikissä ja näyttävämmissä vaatteissa, tulisi sen olla sallittua ilman arvostelua ja ennakkoluuloja. 

Ulkonäköön liittyviä paineita eivät luo pelkästään esimerkiksi oppilaiden vanhemmat, vaan myös opettajat itse. Opettaja-lehden artikkelissa mainitaan Marjo Kamilan (2012) väitöskirja, joka tutkii opettajien suhtautumista omaan sekä kollegojen ulkonäköön. Kamilan mukaan kollegojen negatiivista kommentointia tapahtuu sekä suoraan kasvotusten, että myös selän takana. Hän kertoo myös, että joskus ulkoinen olemus vaikuttaa jopa työnsaantiin. Kyseessä on siis todellakin tärkeä ilmiö, josta on hyvä puhua ääneen. 

                             Kuva: Pixabay

 Lähteet:

Kaskinen, H. (2020). Katsooko peilistä opettaja? Opettaja, 18/2020. 16-19. https://www.opettaja.fi/digilehti/oa1820/16-227

Mattila, A. ja Loponen. J. (2020). “Opettaja sanoi kyllä olevansa ihan kasvatustieteen maisteri eli siis pätevä, mutta se ulkonäkö. Huh!” Opettajien kokemat ulkonäköpaineet ja työyhteisön jäsenten rooli opettajien ulkonäköpaineiden luojina sekä pätevyyden arvioitsijoina. Turun yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Pro Gradu.