Vältä välttelyä! (Niko ja Merika, Saaran ryhmä)

Tiedätkö sen tunteen, kun tenttiin on aikaa alle kaksi viikkoa ja kurssikirjat vain kummittelevat työpöydälläsi? Et yksinkertaisesti saa tartuttua kirjaan, sillä kappas, nyt voisi olla hyvä sauma tiskata viikon ajan kasautunutta tiskivuorta pienemmäksi. Et osaa erottaa vapaa-aikaa ja opiskeluaikaa, vaan vellot jatkuvassa pienessä ahdistuksessa. Helpottaisiko tietää, että et ole yksin, sillä tälle ilmiölle on olemassa ihan oma terminsä?

Prokrastinaatiolla tarkoitetaan asioiden lykkäämistä ja se on hyvin yleistä monilla elämän alueilla, erityisesti opiskelijoiden keskuudessa. Aloittamisen vaikeus on läsnä vaikka tiedostaisikin tehtävän olevan tärkeä, ja kynnys aloittamiselle kasvaa mitä kauemmin asiaa on vitkutellut. Prokrastinaatio lisää stressiä ja nostaa ahdistustasoa, toisin kuin tavallinen asioiden lykkääminen. (Nyyti ry 2020.)

Kuva: https://blog.arkadin.com/en/5-tips-on-how-to-avoid-avoiding-things/

Psykologian opiskelijoina meitä kiinnostaa tämä (meitäkin henkilökohtaisesti koskettava) ilmiö psykologisesta näkökulmasta. Siksi päädyimme valitsemaan Minduu-blogin ja sieltä erityisesti välttelyä käsittelevän postauksen. Esittelemme ensin lyhyesti koko blogin luonnetta yleisesti ja sen jälkeen paneudumme tarkemmin välttelyä käsittelevään kirjoitukseen.

Psykologiaa, hyvinvointia ja mielenterveyttä käsittelevä “hyvän mielen blogi” Minduu koostuu eri kirjoittajien teksteistä. Blogi käsittelee pääosin psykoterapiaa, sen sisältöä, sekä siihen liittyviä käytännön asioita, kuten kuinka löytää itselle sopiva psykoterapeutti - eikä ihme, sillä sivun alareunassa lukeekin “Minduu.fi - Suomen paras psykoterapeuttihaku”.  Minduu (AtCare Oy) itsessään on yhteiskunnallinen yritys, jonka tarkoitus on etsiä uusia ratkaisuja mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon. Blogi tarjoaa psykoterapia-infon lisäksi vinkkejä, vertaistukea sekä kannanottoja ja ajatuksia mielenterveyteen liittyviin teemoihin.

Blogilla ei siis ole vain yhtä yksittäistä kirjoittaja, vaan mukana on useita eri mielenterveyden ammattilaisia sekä myös muutamia “tavallisia” ihmisiä, jotka tuovat asiakkaan näkökulmaa blogin aiheisiin. Valtaosalla kirjoittajista on psykologin sekä psykoterapeutin pätevyys ja tämän lisäksi moni on vielä erikoistunut johonkin erityiseen psykologian osa-alueeseen kuten vaikkapa työpsykologiaan. Niinpä blogiin saadaankin hieman erilaisia näkökulmia, vaikka aihealue itsessään on melko rajattu.

Useissa blogin postauksissa hyödynnetään tieteellistä tutkimustietoa tukemaan erilaisten aiheden käsittelyä. Itse tekstin sisällä lähteisiin ei suoraan viitata, mutta lopusta on usein löydettävissä lista lähteistä, joita postauksessa on hyödynnetty. Joissain kirjoituksissa on annettu lähteiden sijaan kyseisen postauksen aiheesta enemmän kiinnostuneille lukijoille pieni lista kirjallisuudesta, josta löytää halutessaan lisää tietoa. Postausten lopusta löytyy myös mahdollisuus kommentointiin, mutta hyvin harvassa kirjoituksessa tätä mahdollisuutta on kukaan kuitenkaan hyödyntänyt. Ehkä blogin fokus ei olekaan varsinaisesti keskustelun herättämisessä, vaan enemmänkin tiedon tarjoamisessa mielenterveyteen ja erityisesti psykoterapiaan liittyvissä asioissa. 

Kuva: Pixabay

Valitsimme blogista tarkemman tarkastelun kohteeksi Välttelyn syvin olemus -blogitekstin, jonka on kirjoittanut psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti ja työterveyspsykologi Sanna Lehikoinen. Lehikoinen käy postauksessaan tiiviisti läpi erilaisia psykologisia syitä välttelylle ja myös tällaisen toiminnan vaikutuksia mielenterveyteen. Lisäksi hän tarjoaa muutamia keinoja aina psykoterapiasta mindfulness-tekniikoihin, joiden avulla haitallisesta välttelystä on mahdollista oppia pois, tai ainakin sitä on mahdollista vähentää.

Elämä tuntuu kilpajuoksulta rinnassa tuntuvan epämukavan tunteen kanssa ja yritän voittaa sen suuntaamalla ajatukseni vimmatusti muihin asioihin, kirjoittaa Lehikoinen. Se, että todennäköisesti tunnistat kuvatun tilanteen johtuu siitä, että välttely on yksi ihmismielen luonnollisimmista keinoista mielen tasapainon säilyttämisessä! Välttely kaikessa ristiriitaisuudessaan voi tuottaa hetkellisesti helpottavan olon, muttei poista alkuperäistä syytä ja usein ajan kuluessa olotila voi muuttua vain entistä negatiivisemmaksi. Eihän rikkaruohojakaan saa tapettua, jos vain nyppäisee maan päälliset lehdet veks - juurethan ne ovat se voimaa antava osuus. Välttelyn syvempien syiden selvittäminen onkin usein hyvin tärkeää, jos ongelmasta haluaa päästä pitkällä aikavälillä eroon.

Välttely voidaan jakaa käytännölliseen ja kokemukselliseen välttelyyn: käytännöllisessä tapauksessa jätät menemättä kaverin tupareihin, koska ahdistaa jo pelkkä ajatuskin siitä, ja kokemuksellisessa tapauksessa jäät märehtimään ja voivottelemaan “pitäisi opiskella, pitäisi lukea tuo kirja loppuun” laittamatta kuitenkaan tikkuakaan ristiin asian eteen.

Pitkään jatkunut välttely voi olla yhteydessä mielenterveysongelmiin: blogissa kerrotaan, että tutkimusten mukaan masennuspotilailla esiintyy kokemuksellista välttelyä tai ajatusten tukahduttamispyrkimystä muita enemmän. Välttely voi muodostaa itseään ruokkivan kehän, jossa negatiiviset ajatukset ja negatiivinen mieliala kulkevat käsikkäin. Tämän oivaltaminen saattaakin olla monelle hyvä sysäys vähentää asioiden välttelyä, sillä useinhan välttelyllä pyritään juuri pitämään negatiiviset tunteet loitolla. Jos tarttuessaan välttelemiinsä asioihin ihminen huomaakin negatiivisten tunteiden vähentyvän sen sijaan että ne lisääntyisivät, on negatiivinen kehä mahdollista pyrkiä vähitellen korvaamaan positiivisella, jossa asioiden tekemisestä tuleva onnistumisen tunne antaakin motivaatiota aiemmin välttelyä aiheuttaneiden asioiden suorittamiseen. 

Vaikeita asioita kohti meneminen ja itsensä altistaminen pahaa oloa aiheuttavalle asialle  annetaankin blogissa yhdeksi tärkeäksi tavaksi vähentää välttelyä. Toisaalta, jos sosiaaliset tilanteet aiheuttavat pahaa ahdistusta, ei yksinkertaista ratkaisua asiaan välttämättä löydy lähtemällä kaverin tupareihin. Tällöin onkin parempi lähteä purkamaan ongelmaa hieman syvemmin, ja yrittää löytää välttelyä aiheuttavan toiminnan todellinen juurisyy. Lopullinen “rikkaruohon juurien ylös kaivaminen” voi olla hieman haastavammissa tapauksissa pitkäaikainen prosessi. Lehikoinen tarjoaa psykoterapian lisäksi ratkaisuksi myös mindfulness-harjoituksia. Niissä tarkoituksena on oppia tunnistamaan, ja myös hyväksymään, negatiivisia tunteita, joita välttely tai asia jota vältellään aiheuttaa.

Blogissa todetaan psykologisen muutoksen usein tapahtuvan sekä ajatusten että käytännön tasolla: mitä enemmän uskaltaa edetä kohti vaikeita asioita ja tunteita välttelyn sijaan, sitä enemmän niistä vapautuu. Ehkä juuri tämä välttelyn paradoksaalinen luonne onkin se syy, miksi välttely on niin yleistä ja monen on vaikeaa siitä luopua. Vain menemällä kohti negatiivisia tuntemuksia aiheuttavia asioita voi ihminen lopulta päästä niistä eroon.

Lähteet: 

Lehikoinen, Sanna: Välttelyn syvin olemus. 18.6.2018. https://blogi.minduu.fi/blogi/psykoterapeuttimme-kertovat/valttelyn-syvin-olemus/ (luettu 1.12.2020)

Nyyti ry: Asioiden lykkääminen eli prokrastinaatio. 5.1.2020. https://www.nyyti.fi/uutinen/asioiden-lykkaaminen-eli-prokrastinaatio/ (luettu 2.12.2020)