Pandemia nykytaiteen maailmassa - EDIT ry:n blogin tarkastelua (Hannele ja Heiska, Saaran ryhmä)

What do you want to do ?

New mail

Tutkittavaksi blogiksi valitsimme EDIT Media ry:n ylläpitämän nettisivuston, joka keskittyy julkaisuissaan suomalaiseen nykytaiteeseen. EDIT ry kirjoittaa niin taiteilijoista kuin heidän näyttelyistään sekä muista ajankohtaisista ilmiöistä, jotka vaikuttavat taiteen kentällä tänään. Yksi näistä ilmiöistä on vuoden 2020 alussa levinnyt koronavirus tai covid-19, joka myöhemmin kasvoi kokonaiseksi pandemiaksi. Tässä julkaisussa keskitymme tutkimaan EDIT ry:n blogia sekä heidän julkaisuaan Taide taitekohdassa ottaen huomioon nykytaiteilijan toimeentulon pandemian vaikutuksen alaisena.

EDIT ry perustettiin vuonna 2014 ja sitä pyörittää viiden hengen toimittajaryhmä, joka koostuu kulttuurialan ammattilaisista, kirjoittajista ja filosofian maistereista. Omien kirjoitusten lisäksi EDIT ry myös ottaa vastaan lukijoiden tekstejä sekä tilauksia muilta kirjoittajilta ja julkaisee niitä blogissaan. EDITin näkökulmat ovat kulttuurissa sekä nykytaiteen yhteiskunnallisessa merkityksessä, jolloin heidän kirjoituksissaan luonnollisesti tuodaan esiin monia erilaisia näyttelyitä ja taiteilijoita. EDIT ry:n tavoite on ylläpitää ja edistää moniäänistä ja laadukasta taidekirjoittamista sekä kritiikkiä nykytaiteesta ja sen ilmiöistä. Näistä syistä kuka tahansa kulttuurista tai nykytaiteesta kiinnostunut voi löytää itselleen kiinnostavaa luettavaa blogista.

 

Kuva: Pixabay

 

Blogin etusivulla näkyvistä julkaisuista lukija näkee tekstin nimen, julkaisuajankohdan ja kirjoittajan sekä minkä tyyppinen julkaisu on kyseessä. Näiden julkaisujen suuret kuvat vievät ensimmäisenä lukijan huomion. Asettamalla kursorin kuvan päälle lukija pääsee jo heti kurkistamaan artikkelin sisältöön, mikä on mielestämme hauska lisäominaisuus blogissa. Julkaisuissa on myös tietynlainen tarinallisuus, joka ilmenee muun muassa asettamalla lukijan näyttelyssä kävijän asemaan. 

 

Pääaihe EDIT Median ollessa nykytaiteen aiheiden julkaisualusta keskittyykin näin ollen hyvin laajalti erilaisiin nykytaiteen muotoihin julkaisuissaan. Arvioiden ja analyysien lisäksi blogi sisältää haastatteluja alan ammattilaisilta, joiden avulla pääsee kurkistamaan paremmin näyttelyiden tekijöiden päänsisäiseen maailmaan. Blogissa ei kuitenkaan ole julkisia kommentteja, joten on vaikea sanoa, mitä mieltä lukijakunta on julkaisuista. Jokainen kirjoittaja tuo oman tyylinsä mukaan peliin, mikä todella monipuolistaa tarjontaa, mutta se saattaa myös osittain vieraannuttaa johdonmukaisuutta kaipaavaa lukijaa.

 

Luonteeltaan blogi on hyvin ajankohtainen, kuten muun muassa valitsemamme koronapandemiaan liittyvä artikkeli osoittaa. Sisällöt luovat kevennystä harmaaseen arkeen esimerkiksi kirjavinkkien muodossa, mutta myös blogin tavanomaisten tekstien mukana saa omanlaisiaan kulttuurikokemuksia oman kodin turvasta. Ajankohtaisuutta luo myös tutkimustiedon julkaiseminen. Mitään tieteellistä tutkimusta ei taidealalla oikein ole, mutta taiteilijoiden sekä teosten analyysit lukeutuvat kulttuurintutkimuksen alakategoriaan. Varsinaisissa pääkirjoituksissa ja artikkeleissa erinäisiä lähteitä löytyy paljon, vaikka niiden huomaaminen voikin olla vaikeaa, kun ne on upotettu tekstin yhteyteen linkkeinä. Monet lähteet ovatkin täten verkkosivuja tai muita artikkeleja sekä verkkojulkaisuja.

 

EDITin kirjoittajien Sanna Lipposen, Anu Pasasen ja Viivi Poutiaisen artikkeli Taide taitekohdassa herättää keskustelua taiteen maailman asemasta koronapandemian keskellä. Artikkeli aukeaa loistavasti kuvalla messukeskuksen tilasta, joka on varattu sairaalakäyttöön, kuvastaen maailman tapahtumien suurta vaikutusta viihteeseen ja kulttuurista nauttimiseen. Artikkeli katsoo kevään 2020 tilannetta niiden taiteilijoiden näkökulmasta, joihin epidemia on erityisesti vaikuttanut ja tuo esiin heidän arkielämänsä karantteenissa. Teksti viittaa useaan otteeseen sähköisiin tapoihin kokea taidetta aikana, jolloin taidekokemusten perinteinen tapa on lähes mahdoton. Hyvästä sisällöstään huolimatta teksti on melko pitkä eikä tavallisella lukijalla olisi välttämättä aikaa tai jaksamista mennä sitä kokonaan läpi. Artikkelin tiivistelmä toimii hyvänä koukkuna lukemaan koko teksti kokonaan, mutta ei juuri kerro mitään tekstin yleisestä ilmeestä tai näkökulmasta.

 

Artikkeli kuitenkin onnistuu vakuuttamaan lukijan kiinnittämään enemmän huomiota taiteilijoihin ja siihen, kuinka heitä kohdellaan nyky-yhteiskunnassa. Kaikille artikkelia varten tuotetuille haastatelluille annetaan oma aikansa lukijan huomiossa ja kirjoittajat itse viittaavat erilaisiin aloitteisiin, joita eri Euroopan maat ovat tehneet taiteilijoiden tueksi. Esimerkiksi Espanja on artikkelin mukaan tehnyt vakituisen aloitteen perustulon antamisesta taiteilijoille, mitä myös Suomi ryhtyi myöhemmin pohtimaan.

Taiteen edistämiskeskus Taike ilmoitti maaliskuussa 2020 huolensa taiteilijoiden puolesta ja vaati valtiolta toimia heidän tukemiseen. Huhtikuun puolella aloitettiin ensimmäiset hakuprosessit turvarahan välittämisestä sitä tarvitseville. Sekä EDITin artikkeli että Taiken julkaisut kertovat paljon taiteilijan taloudellisesta asemasta. Taiteen tekeminen ja siitä nauttiminen on vahvasti rahan varassa.

 

Kuva: Flickr

 

Tekstin parissa työskentely on herättänyt meidät ajatukseen taiteilijan asemasta ja siitä, kuinka armoton maailma on taidetta vastaan kapitalismin alla. Suurimman iskun pandemian tuottamien muutosten saatossa ottivat taidetta työkseen tekevät ihmiset, jotka pitkälti elävät näyttelytuloilla tai erinäisillä tuilla. Freelance-maailmakaan ei taiteen puolella ole jäänyt kolhuitta, sillä esimerkiksi USA:ssa moni on jäänyt työttömäksi, eikä ihmisillä ole välttämättä varaa ns. tarpeettomaan viihteeseen. Toisaalta useimmat taiteilijat voivat työskennellä suoraan kotoaan käsin joka tapauksessa, joten tilanne ei varsinaisesti vaikuta työskentelyyn vaan pitkälti taidetta kuluttavan kansan varallisuuteen ja halukkuuteen maksaa taiteesta. Taidemaailman tulisi jatkossakin antaa mahdollisuuksia netin välityksellä esitettäviin gallerioihin, jotta yhä useampi voisi päästä kokemaan taidetta ilman paikan päällä olemista: kävijöiden määrän nousu voisi myös alentaa pääsylippujen hintoja, jolloin tiukimmassakin taloudellisessa asemassa olevilla olisi mahdollisuus päästä kulttuurin äärelle.

 

Näin voikin huomata kuinka esimerkiksi EDIT Median tapainen verkkojulkaisualusta antaa ihmisille mahdollisuuden ilmaista itseään ja kokea muiden tuottamaa kulttuuria helposti ja vaivattomasti. Erilaisten kulttuuriin liittyvien muutosten tullessa aiheeksi, on blogia vaikea asettaa vain yhteen muottiin: siksi se esittelee nykytaiteesta erilaisia näkökulmia ja antaa ihmisille mahdollisuuden lähestyä ilmiöitä omaan tahtiinsa. Tietysti pidempien julkaisujen kohdalla voi keskittymishäiriöistä olla haittaa. Blogi onneksi tarjoaa monipuolista sisältöä myös tekstin raskauden ja pituuden suhteen.

 

Taide taitekohdassa -artikkeli puolestaan osoittaa taiteilijan ammatissa esiintyvää epävarmuutta ja pyrkii täten tuomaan tätä näkökulmaa taidetta tekemättömien taiteen harrastajien, mutta miksei myös aivan keskivertoihmisenkin nähtäville. Taiteilijan roolissa ei ole helppoa ilman pandemiaakaan, eikä kapitalismin luoma kilpailu auta luovalla alalla. Toiveikkaana voi vain todeta, että virtuaalisen median kehittymisen yhteydessä tulevaisuuden taiteilijan ei tarvitsisi pelätä elantonsa puolesta oli maailmantilanne sitten normalisoitunut tai ei.

 

LÄHTEET

 

Kuosmanen, R., Laulainen, T., Lipponen, S., Pasanen, A. & Poutiainen, V. (2014). EDIT-blogi. Viitattu 11/2020. Haettu osoitteesta https://editmedia.fi/

 

Lipponen, S., Pasanen, A. & Poutiainen, V. (16.4.2020). Taide taitekohdassa. EDIT Media ry. Viitattu 11/2020. Haettu osoitteesta https://editmedia.fi/taide-taitekohdassa/

 

Kemppainen, J. (1.4.2020). Mitä pelit ovat opettaneet minulle koronasta ja kriiseistä. Taiteen edistämiskeskus, Taike. Viitattu 11/2020. Haettu osoitteesta https://www.taike.fi/fi/uutinen/-/news/1308485

 

Matryx [nimimerkki]. (16.4.2020). Covid-19 Mona Lisa. Katsottu 12/2020. Haettu osoitteesta https://pixabay.com/illustrations/mona-lisa-corona-covid-art-5048372/

Napafloma-Photographe. (5.7.2018). Lines & Beyond #16. Katsottu 12/2020. Haettu osoitteesta https://www.flickr.com/photos/napafloma-pictures/45540075525/