Tietoisuustaidoista voimavaroja arkeen (Elena ja Sirpa, Saaran ryhmä)

Hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvat (HOT) menetelmät ovat vallanneet tilaa viime vuosina terapeuttisessa työskentelyssä. HOT-menetelmät perustuvat erilaisten harjoitusten tekemiseen ja tutkimusten mukaan ne ovat vaikuttavia; harjoituksia tekemällä teoria saadaan heti käytäntöön asti ja asiakas voi päästä nopeastikin eteenpäin. Psykologi ja psykologian tohtori Sanna Kinnunen kirjoittaa Mielenhuolto -sivustolla (www.mielenhuolto.fi) blogia, jossa hän kirjoittaa erityisesti työhyvinvoinnista HOT-menetelmien pohjalta.

Samalla sivustolla esitellään myös yleisemmin HOT-menetelmää lähteineen. Hyväksymis- ja omistautumisterapiassa harjoitellaan mielen joustavuutta: tässä hetkessä elämistä, tietoisuustaitoja, otetaan selvää omista arvoista ja sitoudutaan niiden mukaiseen elämään käytännön tasolla sekä opetellaan tunnistamaan ja hyväksymään kaikki ajatukset ja tunteet sellaisina kuin ne ilmenevät.

Kinnunen on kirjoittanut väitöskirjan aiheesta “Mindfulness-, acceptance-, and value-based intervention for burnout: Mechanisms of change and individual variation in outcomes”. Hän on myös ekonomi pääaineenaan tietojärjestelmätiede. Blogissa olevat tekstit perustuvat kaikki tieteelliseen tutkimukseen ja niihin on viitattu tarkasti. Kinnunen tarjoaa samalla sivustolla yksilövalmennusta työuupumukseen ja unettomuuteen sekä ryhmävalmennusta työhyvinvoinnin parantamiseen organisaatiotasolla.

Kinnunen kirjoittaa blogissa työhyvinvoinnin lisäksi unettomuudesta, elämänmuutoksessa onnistumisesta, työuupumuksesta, tunteiden hyväksymisestä ja mindfulnessista eli tietoisuustaidoista. Perehdyimme tarkemmin yhteen mielenkiintoiseen tekstiin, jonka otsikkona on “Mitä mindfulness- eli tietoisuustaidot ovat?”.

Tietoisuustaidot ovat suomennos englanninkielisestä sanasta mindfulness, jolla tarkoitetaan yleistä tietoista läsnäoloa tässä hetkessä ilman että arvioimme asioita hyviksi tai huonoiksi. Kirjoittajan mukaan etenkin lapsina meillä on kyky keskittyä nykyhetkeen ja suhtautua asioihin luovasti ja avoimin mielin. Kasvaessa ja aivojen kehittyessä alamme miettiä aiempia asioita ja suunnitella tulevaa ja meidän on ehkä vaikeakin keskittyä käsillä olevaan hetkeen.

Baer ja kumppanit (2006) ovat Kinnusen mukaan yhdistelleet erilaisia mindfulness -mittareita ja tunnistaneet viisi erilaista tietoisuustaitojen osa-aluetta: 

1. Havainnointi: havainnoidessa olemme läsnä tapahtumahetkellä joko omien tuntemusten kautta (esim. oman kehon tuntemukset) tai itsen ulkopuolella (esim. äänimaisema).

2. Kuvaileminen: voimme kertoa ja kuvata asioita oman kokemuksen kautta. Voimme kuvailla asioita tarkasti ja tunnistaa erilaisia osia.

3. Tietoinen toiminta: tietoisella toiminnalla tarkoitetaan, että pidetään keskittyminen ja tietoisuus tekemisessä.

4. Ei välitöntä reaktiota tunteisiin ja ajatuksiin: omien tunteiden ja ajatusten voi antaa tulla ja mennä ilman että niihin takertuu sen enempää niitä analysoimalla.

5. Arvostelematon suhtautuminen kokemuksiin: omia tunteita ja ajatuksia ei tarvitse arvottaa hyviksi tai huonoiksi.

Kinnusen mukaan nämä viisi osa-aluetta ovat jatkuvasti keskenään vuorovaikutuksessa. Hän antaa hyvin konkreettisia esimerkkejä eri osa-alueista ja niiden avulla onkin helppoa miettiä, miten omia tietoisuustaitoja voisi kehittää arjen tilanteissa.

Esimerkiksi kävelyllä luonnossa voi aistia ympäröivää maailmaa eri aistien kautta ja tuntea oman kehonsa aistimuksia sekä liikkeitä jalkojen koskettaessa maata. Mindfulness -harjoitukset antavat vapauden tuntea ja ajatella asioita kuitenkaan niihin takertumatta. Ne antavat vapauden kuunnella itseä ja omaa kehoa ainutkertaisena ja sitä kautta voi tuntea itsensä arvokkaaksi, ilman että arvottaa omia tunteita hyviksi tai huonoiksi.

Kiinnostavaa on se, miten tutkimukset osoittavat, että mindfulness -taitoja hyödyntämällä voidaan vähentää mm. stressiä, työuupumusta, masennusta, uniongelmia ja kipuja. Yhteys yksilön hyvinvointiin on laaja-alaista ja merkittävää.

Tietoisuustaitoja opettavien ohjelmien käytöstä on blogissa viitattujen tutkimusten mukaan saatu ristiriitaista tietoa. Toisissa tutkimuksissa harjoittelun määrällä on ollut vaikutuksia hyvinvointiin ja toisissa tutkimuksissa tälläistä ei ole havaittu olevan. Merkittävää tulosten kannalta vaikuttaisi olevan harjoittelun laadulla eikä niinkään määrällä: olennaista olisi harjoitukseen keskittyminen ja kaikkien viiden osa-alueen mukaan ottaminen.

Harjoitteiden siirtäminen arkielämän tilanteisiin näyttäisi tukevan niiden vaikutusta. Harjoituksia voikin tehdä missä tahansa mielentilassa: myös vihaisena, surullisena tai pitkästyneenä. Tärkeää on keskittää ajatuksensa juuri tähän hetkeen ja siihen, mitä juuri tässä hetkessä tapahtuu. 

Kirjoittajat: Elena Finnilä ja Sirpa Hämäläinen

Lähteet:

Kinnunen, S. (14.6.2016). Mitä mindfulness- eli tietoisuustaidot ovat? [blogikirjoitus]. Haettu osoitteesta: https://mielenhuolto.fi/tietoisuustaidot/. Luettu 24.2.2021.

Mielenhuolto-sivusto. (2016) Haettu osoitteista: https://mielenhuolto.fi, https://mielenhuolto.fi/mielenhuolto/. Luettu 24.2.2021.

Kuvat: www.pixabay.com