Valitsimme tehtävässä tarkasteluun Instagram -sivuston. Havaintojemme mukaan tällä hetkellä valtavirrassa ja suosiossa oleva Instagram tarjoaa virkistävää ja uutta näkökulmaa tieteellisen tiedon esille tuomiseen tavoittaen helposti laajan lukijakunnan. Omaa nimeään kantavaa Instagram -sivua ylläpitävä Emmi Arponen on koulutukseltaan fysioterapeutti ja aikuiskouluttaja ja opiskelee psykologiaa sekä terveystieteitä. Hänen monitieteellinen näkökulmansa ihmisten terveyteen heijastuu hänen Instagram postauksissaan, joissa käsitellään ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista. Hänen sivunsa keskittyy perinteisemmän psykopatologisen näkökulman sijaan tuomaan esiin positiivisen psykologian teemoja, jossa keskiössä on ihmisten voimavarojen ja vahvuuksien tukeminen.
Arposen Instagram -sivustolla tieteellinen tieto yhdistyy sujuvasti esteettisesti kauniiseen visuaaliseen kuvasisältöön, mikä tekee sivustosta lukijoita houkuttelevan. Postauksissa käytetty kieli tekee hyvinvoinnin teemoista kaikille ymmärrettäviä välttäen vaikeaa terminologiaa. Psykologia on ihmisiä lähelle tuleva tieteenala, jossa tieteellisen tiedon ollessa puutteellista arkiajattelu ohjailee helposti ihmisten käsityksiä. Arposen Instagram -sivustolla keskeisessä roolissa on arkiajattelussa syntyneiden vääristymien korjaaminen tieteellisesti tutkitulla tiedolla.
Sivuston luotettavuuden kannalta relevanttia on paitsi Arposen oma asiantuntijuus hänen käsittelemistään aiheista, myös hänen käyttämänsä tieteelliset objektiiviset lähteet, jotka ilmoitetaan selkeästi postausten kommenttiosuuksissa. Postauksissa epäselväksi jää kuitenkin, mikä tiedosta on lainattu lähteestä ja mikä on Arposen omaa ääntä. Tämän lisäksi postauksiin on kerätty tietoa useammasta lähteestä, jolloin ilman tekstin sisäisiä lähdemerkintöjä lukijaa hämmentää, mikä tieto on poimittu mistäkin lähteestä. Instagram tieteellisen tiedon julkaisualustana on kehittänyt omia normeja liittyen lähdemerkintöihin. Arposen käyttämä lähdemerkintätyyli on hyvin yleinen muillakin tieteellistä tietoa jakavilla Instagram-tileillä. Luotettavuuden kannalta pitäisin merkittävänä myös sivustolla hyödynnettyä kommenttikentässä tapahtuvaa vuorovaikutusta sivuston ylläpitäjän ja lukijoiden välillä, jolloin esitettyjä tietoja on tarvittaessa myös mahdollista kyseenalaistaa tai täydentää.
Tarkempaan tarkasteluun valitsimme sivustolta henkisen väkivallan vaikutuksia hyvinvointiin käsittelevän postauksen. Postaus on rakennettu sivustolle tyypilliseen tapaan esittämällä aluksi väite, jonka mukaan henkisen väkivallan merkitystä hyvinvointiin vähätellään, eikä tietoa ole riittävästi. Väitteen jälkeen postaukseen on koottu faktatietoa henkisestä väkivallasta. Julkaisun argumentit ja kielenkäyttö ovat niin helposti ymmärrettäviä, että aiheen täysin vieraaksi kokeva lukijakin saa monipuolisen käsityksen henkisestä väkivallasta. Arponen ei esitä mustavalkoisia väitteitä, vaan korostaa henkisen väkivallan kompleksista ja moniulotteista luonnetta. Lähteitä on riittävästi ja monipuolisesti julkaisun pituuteen verrattuna. Tekstin sisään ei ole kuitenkaan merkitty, mikä tieto on poimittu mistäkin lähteestä. Huomiota kiinnittää myös epämääräinen viittaus tutkimukseen, jossa mainitaan tutkimuksen vuosiluku, mutta ei tekijää. Tämä vaikeuttaa tutkimuksen löytämistä kommenttiosioon merkityistä lähteistä.
Mielestämme Arponen onnistuu hyvin postauksessaan tuomaan esiin henkisen väkivallan vakavuutta siten, että sitä mahdollisesti ennakkoluuloisestikin suhtautunut lukija ymmärtää henkisen väkivallan vakavuuden. Loppujen lopuksi luulemme, että Arposen motiivi onkin tavoittaa postauksella tällaisia henkilöitä ja pyrkiä vaikuttamaan juuri heidän asennoitumiseen henkistä väkivaltaa kohtaan. Lukijalle jää koherentti käsitys yhteiskunnassa vallitsevista asenteista henkistä väkivaltaa kohtaan ja argumenteista näitä asenteita vastaan. Arponen on onnistunut kokoamaan laajasta aiheesta hyvin kattavan tietopaketin tiivistämällä viimeaikaista tutkimustietoa, terveysvaikutuksia ja henkisen väkivallan seurauksia yhteen postaukseen.
Hei! Teksti on kielellisesti oikein hyvää ja sujuvaa, ja siitä saa hyvän kuvan käsitellyn alustan sisällöstä ja luonteesta. Olitte valinneet lähempään tarkasteluun todella mielenkiintoisen aiheen, joka onnistuu herättämään kiinnostuksen lukea lisää. Kuvia olette käyttäneet onnistuneesti, esimerkiksi oli hyvä lisä laittaa kuva käsittelemänne aiheen postauksesta.
VastaaPoista-Henna
Tekstin aihe on itselleni ainakin erityisen mielenkiintoinen. En olisi myöskään ajatellut, että Instagramissa voisi löytyä tällaista sisältöä. Eli isot plussat aiheesta, täytyy varmaan itsekin laittaa tämä sivu seurantaan. Tekstin rakenne on selkeä ja sitä oli helppo lukea ja seurata. Lopun koonti on onnistunut ja siinä tuotte hyvin esiin oman äänenne. Kokonaisuudessaan sopivan pituinen ja oikein hyvä teksti. :)
VastaaPoistaOlen samaa mieltä muiden kanssa, aiheenne on todella mielenkiintoinen ja pidin siitä, että olitte valinneet käsiteltäväksenne Instagram-tilin.
VastaaPoistaTeksti on rakenteeltaan ja kielellisesti helppolukuista ja analysoitte hyvin tilin luotettavuutta, estetiikkaa ja aiheita. Mukava myös, että tekstissänne oli hyödynnetty kuvia.
Onnistunut kokonaisuus mielestäni!
Olettepa valinneet mielenkiintoisen aiheen ja sivuston tarkasteltavaksi! Innostuin itsekin tutustumaan sivustoon tarkemmin :) On hienoa, että Instagramia, joka tänä päivänä voi tavoittaa suurenkin yleisön, osataan hyödyntää myös tieteellisemmän tiedon jakamiseen!
VastaaPoistaTe olette onnistuneet kuvaamaan tarkastelemaanne sivustoa selkeästi ja mielenkiintoa herättelevästi. Tykkään tekstissänne siitä, miten alussa avasitte sivustoa ylipäätään ja lopussa keskityitte rajaamaanne aiheeseen, rakenne on siis omaan silmään looginen ja toimiva!
Onnistunut teksti kaikinpuolin, kuvista plussaa! :)
Tuore ja kiinnostava ilmiö tuo tieteellisen tiedon jakaminen Ingstagramissa. Viime aikoinahan on ollut paljon puhetta siitä, miten somevaikuttajien jakamaan tietoon tulisi suhtautuua. Siksi olinkin ilahtunut, kun tarkastelitte Arposen lähteiden käyttöä. Mielestäni teitte tärkeitä huomioita! Pelkkä lähteiden merkitseminen ei ole riittävä osoitus tiedon luotettavuudesta, vaan lähteitä on käytettävä selkeästi ja tarkasti. Somepostausten "faktantarkitus" on mielestäni todella tärkeää ja sitä soisi näkevän useamminkin!
VastaaPoistat. Valtteri Moilanen
VastaaPoistaKiitos mielenkiintoisesta postauksesta ja pohdinnasta! Oman ammattialani instatilejä seuraankin, mutta muiden ammattialojen tilit ovat vielä jääneet minulla vähälle huomiolle, tämä menee ehdottomasti seurantaan.
VastaaPoistaTeksti on hyvää ja sujuvaa, sitä on helppo lukea ja se etenee loogisesti. Kritiikkinne lähteistä on perusteltua. Oma pohdintanne viimeisessä kappaleessa mielenkiintoista luettavaa.
-Johanna
Kiva, että olette valinneet tarkasteluun Instagramin – tulee tähän kurssiblogiinkin vaihtelevampaa sisältöä! Olette tosi havainnollisesti lähestyneet Instagramia tieteellistä tietoa välittävänä mediana. En ollutkaan kuullut, että somepalveluilla on tarkampia ohjeita lähdetietojen merkitsemiseen, tähän pitääkin tutustua tarkemmin. Valtterin mainitsemasta faktantarkistuksesta on ollut viime aikoina paljon puhetta somessa, joten tämä kirjoituksenne osuu siksikin kiinnostavaan saumaan.
VastaaPoistaT. Ellinoora