XKV0201, Jukka, Lauri ja Harri
Tekoälykkäät tunnetaidot
Tivi on Alma Talentin omistama IT-alan aikakauslehti, jossa kirjoitetaan ajankohtaisista tietotekniikan ja liiketoiminnan aiheista. Tivin artikkelit ovat tyyliltään viihteellisiä ja muillekin kuin alan asiantuntijoille suunnattuja, vaikka artikkelien pohjana on usein tieteellistä tutkimusta. Alma Talentin päätoimittaja Harri Junttila kirjoittaa artikkelissaan, “Kasvoista ei saa kunnon datasettiä - Tunteita tulkitseva tekoäly tarvitsee tiukkaa sääntelyä”, tekoälyn tulevaisuudesta kasvojentunnistuksessa ja sen mahdollisista uhkista aikaisempien tutkimusten ja keskusteluiden pohjalta. Harri Junttila on kokenut toimittaja tietotekniikan ja talouden alalla.
Junttila kertoo artikkelissaan Hongkongissa kehitetystä 4 Little Trees -järjestelmästä. Järjestelmän kehittäjät väittävät, että se pystyy tarkkailemaan oppitunneilla lasten tunnetiloja, mittaamaan motivaatiota ja jopa ennustamaan koulumenestystä. Väite on aika hurja ja väkisinkin nostaa mieleen Kiinassa käytettyä kasvojentunnistusohjelmaa kansalaisten tarkkailemiseen. Onko järjestelmässä potentiaalia opetuksen auttamisessa? Saisiko opettajat työkalun havaitsemaan motivaation puutteesta kärsivää opiskelijaa ja tätä kautta yrittää tekemään tarvittavia toimenpiteitä oppilaan auttamisessa? Olisko järjestelmästä apua paljon kaivattuun yksilöityyn opetukseen, joissa isot luokan oppilasmäärät aiheuttavat oppimisvaikeuksia, vai toisiko järjestelmä Kiinan kasvojentunnistus ohjelman kaltaisia dystooppisia piirteitä, jossa oppilaat olisi ennalta jaettu “menestys kasteihin”.
Junttila viittaa artikkelissa tekoälyn ja biometriikan tutkijan Kate Crawfordin, joka Nature-lehden kolumniin. Crawford kirjoittaa näin: “Yhä myydään ohjelmistoja, jotka vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin ilman selvästi dokumentoitua itsenäisesti auditoitua todistetta vaikuttavuudesta. Työnhakijoita arvioidaan epäreilusti, koska heidän ilmeensä tai äänensävyt eivät käy yhteen työntekijöiden kanssa” (lainauksen suomennos, Harri Junttila).
Tekoäly tulkitsee sille annettuja parametrejä ja yleensäkin niitä arvoja mitä sille on annettu. Se ei sinänsä kerro yhtään enempää kuin juurikin sen mitä esim. kasvojen tunnistus ohjelmaan on sisällytetty. Eli jos esim. pitäisi vertailla eri kasvontunnistus ohjelmistojen toimintaa ja tuloksia, pitäisi algoritmien ja ohjelmistojen olla samoja, jotta vertailut olisivat validit. Tekoäly kyllä pystyy tulkitsemaan ilmeitä ja eleitä sille annetuilla muuttujilla, mutta epäilen hieman että se pystyisi tunteita tulkitsemaan ilman sensoreita aivojen alueella. Tosin ilmeiden perusteella kyllä voidaan jotain päätelmiä tehdä. Nämä rodulliset eroavaisuudet vaatisivat kaikilta eri “ihmisroduilta” saman määrän tutkimusta ja vertailua, sekä myös kulttuuriset ja kasvatukselliset erot huomioon ottaen.
Tekoäly on nykypäivänä kaikkien huulilla ja siitä puhutaan lehdissä, radioissa ja huoltoaseman kahvipöytäkeskusteluissa. On väistämätöntä, että ihminen on tänä päivänä tekemisissä tekoälyn kanssa kymmeniä, ellei satoja kertoja päivässä, tiedostaen tai tietämättä. Esim. chat -bot sovellukset kertovat sinulle alustavasti vastauksia vain ja ainoastaan niihin kysymyksiin mitä ohjelmalle on kirjoitettu tai eri hakusanojen välille laitettu linkkejä. Periaatteessa chat- botista saa hyvinkin “älykkään” kirjoittamalla sinne esim. 3000 vastausta eri kysymyksiin, mutta mitään sovellettuja vastauksia se ei vielä voi antaa. Myös hakualgoritmit mainontaan ovat jonkinlaista tekoälyä, jolloin hakukone tekee käyttäjästä tietokantaa ja tutkiin käyttäjän mieltymyksiä. Mainonta sitten kohdennetaan hakujen mukaan. Lisäksi esim. robotti -imurit ja vastaavat ruohonleikkurit voitaisiin laskea tekoälyn piiriin. Nämä laitteet toimivat sensoreiden mukaan tietyillä algoritmeillä ja liikkuvat systemaattisesti näiden mukaan. Näin varmasti tulevaisuuden kulkuneuvot voivat myöskin tehdä.
Mitä tästä kaikesta pitäisi olla mieltä? Tekoäly on avannut valtavasti mahdollisuuksia ihmiskunnalle ja kohentanut elintasoa, mutta sitä ei ehkä tutkimatta tulisi implementoida kaikkeen mahdolliseen ihmiseen liittyvään toimintaan. Esimerkiksi juurikin tunteet ovat välillä hyvin monimutkaisia, niin monimutkaisia, ettei tunteiden kokija niitä välttämättä edes ymmärrä niitä siinä hetkessä. Jos ihminenkään ei täysin ymmärrä aina omia tunteitaan, pystyykö siihen tekoälykään?
Lähteet
Harri Junttila, 2021. “Kasvoista ei saa kunnon datasettiä - tunteita tulkitseva tekoäly tarvitsee tiukkaa sääntelyä”. Tivi.fi artikkeli.
URL: https://www.tivi.fi/uutiset/kasvoista-ei-saa-kunnon-datasettia-tunteita-tulkitseva-tekoaly-tarvitsee-tiukkaa-saantelya/f2bbe43a-6960-4439-a51d-f2089b0b9ac5
Hei!
VastaaPoistaTekstin aihe osuu juuri omaan opiskelualaani, joten aloitin jo lukemisen mielenkiinnolla. Tekoäly aiheena on aina hyvin moniulotteinen ja tunteita herättävä, siksi siis myös kiinnostava. Tekoälyn käyttäminen tunteiden tulkitsemisessa herätti itsellänikin heti paljon kysymyksiä etenkin eettisyyteen liittyen. Kokonaisuudessaan teksti etenee loogisesti ja sitä on helppo seurata. Pieni miinus siitä, että kolmannen kappaleen toissijaiseen lähteeseen viittaminen tapahtui jotenkin oudosti. Voi olla että lause on kirjoittaessa muuttunut ja sijamuodot olivat jääneet vaihtamatta tms. Lopussa on mielestäni onnistuneesti koottu tekstiä ja samalla herätetty lukijaa pohtimaan itse tekstin teemoja. Hyvää työtä! :)
Blogin kirjoitus tulee esiin hyvin ja etenee loogisesti ja avaa kirjoitusta hyvin. Kolmannen kappaleen lainaus vaikuttaa hieman oudolta tosin. Kerrotte hyvin artikkelista ja pohditte sen aiheen seuraamuksia, mutta kerrotte aika vähän itse blogista. Olisin toivonut hieman lisää tietoa itse blogista ja mitä mieltä olette itse blogista. Tivi on tuttu lehti itsellenikin, mutta olisin halunnut kuulla lisää sen taustoista. Muuten itse tekstistä kerroitte hyvin ja mielenkiinnolla. Hyvä loppukappale, joka herättää ajatuksia lukijassaan!
VastaaPoistaMotivaation tutkiminen luokassa tekoälyllä kuulostaa kyllä aika hurjalta. Ihminen aika useinkin tulkitsee muita väärin, miten mahtaa olla tekoälyn laita? Mentäisiinkö tällaisessa "valvonnassa" liian pitkälle? Kiinnostava aihe, ja olettekin tuoneet tähän tekstiin ilahduttavan paljon omaa näkökulmaanne. Se on yleensä se, mikä blogeissa lukijoita kiinnostaa, joten tähän tekstiin olette siten lähteneet hyvällä kärjellä liikkeelle.
VastaaPoistaT. Ellinoora