keskiviikko 15. joulukuuta 2021

Biometrinen tunnistautuminen, oletko turvallinen? (Tommi B., Antti A. & Ville V., Annastiinan ryhmä)

Tutkimme Moreenimedian artikkelia biometrisestä tunnistautumisesta ja siihen liittyvistä käyttäjien epäluuloista. Artikkelissa hyödynnettiin Moreenimedian Facebook-kyselyä, jonka herättämien tietoturvauhkien kanssa haastateltavat asiantuntijat keskustelivat.

Moreenimedia on Tampereen Yliopiston toimittajakoulutuksen verkkojulkaisu. Vuodesta 2017 eteenpäin Moreenimedia on yhdistänyt Tampereen yliopiston Yliopisto-TV:n, Radio Moreenin ja Utain-lehden yhdeksi verkkojulkaisuksi. Julkaisun tarkoituksena on tarjota opiskelijoille tilaisuus työskennellä journalismin parissa monen erityyppisen median kautta.

Tietotekniikan näkökulmasta biometrisen tunnistautumisen teknologisia ominaisuuksia on rajattu hyvin. Artikkelissa on vertailtu eri tunnistusmenetelmiä kuten sormenjälki- ja puhujantunnistusta, mutta tunnistusmenetelmien toimintalogiikkaan tai tarkkuuteen ei paneuduta syvällisesti.

Filosofian näkökulmasta erityisesti mahdolliset uhat pohdituttavat. Ovatko esimerkiksi tietoturvariskit niin pahoja, että biometrisesta tunnistautumisesta saatavat hyödyt valuvat hukkaan? Mahdollisia tietoturvallisia kysymyksiä on nostettu hyvin esiin esimerkiksi nostamalla esiin tiedottoman ihmisen hyväksikäytön biometrisessä tunnistautumisessa ja teknologian tekemät virheet.

Biologian opiskelijana taas tekstistä nousee päällimmäisenä kysymyksenä, mitkä ovat hyviä biometrisiä tunnisteita ja missä menee raja luotettavuuden ja käytännöllisyyden välillä. Artikkelissa lukee, kuinka sormenjäljet ovat vähemmän turvallisia verrattuna silmän iirikseen pohjautuvaan tunnistamiseen. Kun kyseessä on esimerkiksi kännykän lukituksen avaaminen, tämä ei välttämättä ole ongelma, mutta entä pankkiin tunnistautuminen? Jotkin biometriset tunnisteet ovat myös alttiimpia muutokselle kuin toiset. Sormenjäljet esimerkiksi voisivat vahingoittua syystä tai toisesta.

Näihin näkökulmiin on huomioitava, että monesti biometrinen tunnistautuminen ei toimi yksin, vaan toisen tunnistautumistavan ohessa. Haastatellun kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntijan Tapio Sokuran mukaan biometrinen tunnistautuminen tuskin korvaa kokonaan perinteistä tunnistautumista, mikä lienee helpottava tieto biometrisesta tunnistautumisesta huolestuneille.

Artikkelissa mainittuun Facebook-kyselyyn saaduissa vastauksissa paistoi huoli biometriseen tunnistautumiseen liittyvistä tietoturvauhista. Näitä huolia voi rauhoittaa maininta, että biometrisen datan käsittelyä on säädelty EU:n tietosuoja-asetuksessa, mutta vaadittua tietojen ”tarkkaa suojelua” ei määritelty eikä erilaisia tietoturvan alueita avattu lainkaan. Pelkistyksenä voidaan pitää sitäkin, ettei tekstissä mainita eroja valmistajien tuotteiden laadussa tai turvallisuudessa. Ikään kuin olisi olemassa esimerkiksi yksi sormenjäljentunnistus, jota kaikki käyttävät.

Tärkeänä pointtina tekstissä mainitaan, että paras tunnistautumistapa on tilannekohtainen.


Artikkeli: https://www.tuni.fi/moreenimedia/2019/11/01/biometrisen-tunnistautumisen-turvallisuus-epailyttaa-kayttajia-%E2%80%92-identiteettivarkaudet-ja-tunnistusteknologioiden-haavoittuvuus-pelottavat/

5 kommenttia:

  1. Hyvin kirjoitettu blogiteksti ja selkeästi etenevä rakenne. Aluksi käytte tiiviisti läpi millainen julkaisualusta on kyseessä, ja sen jälkeen perehdytte itse julkaisuun. Molemmista saa selkeän käsityksen tämän blogin perusteella. Artikkelin aihe yhdistää eri tieteenaloja, ja olette saaneet hienosti pohdittua sen sisältöä eri näkökulmista. Mielestäni lopetus on myös hyvä, kun siinä tuodaan esiin biometrisen tunnistautumisen yleistä tilannetta.
    - Janne L.

    VastaaPoista
  2. Oli antoisaa lukea miten monitieteellinen ryhmänne sai tuotua monen eri tieteenalan näkökulmaa esille tässä kirjoituksessa, luoden monipuolisen kokonaiskuvan ilmiöstä. Onnistuitte myös mielestäni pysymään todella objektiivisena esitellessänne uhkia ja mahdollisuuksia biometriseen tunnistautumiseen liittyen. Kappalejaot ja rakenne toimii hyvin. Ainoana kritiikkinä sanoisin että erityisesti kirjoituksen alkupuolella on muutama lause joka on mielestäni muotoiltu vähän oudosti.

    T: Tapio S

    VastaaPoista
  3. Teksti on hyvin selkeästi kirjoitettu ja rakenteellisesti selkeä ja hyvin seurattavissa. Sekä lauseet että kappaleet ovat sopivan lyhyitä. Alkuperäisen tekstin sisältö on tuotu hyvin esiin, sekä sen julkaisija on esitelty kattavasti. Alkuperäistä tekstiä on analysoitu hyvin eri näkökulmista. Kaiken kaikkiaan hyvä teksti.

    Pauli Laiho

    VastaaPoista
  4. Hyvin kirjoitettu ja rakennettu teksti, jossa käsiteltävää asiaa lähestytään eri tieteenalojen näkökulmasta. Viimeiseen kappaleeseen olisin toivonut hieman laajemman kiteytyksen/lopetuksen. Terv. Pajula

    VastaaPoista
  5. Hyvin kirjoitettu blogiteksti! On hienoa, että olette onnistuneet ryhmänä tuomaan edustamienne alojen näkökulmia esiin biometrisen tunnistautumisen näkökulamsta. Teksti on jaoteltu siten, että sitä on helppoa lukea.

    Olen itse miettinyt, että raja turvallisen biometrisen tunnistautumisen ja vähemmän turvallisen biometrisen tunnistautumisen välillä on yllättävän ohut. Esimerkiksi IR-sensoreilla toteutettu kasvojentunnistus lasketaan soveltuvaksi vahvaksi tunnistautumiseksi, mutta kamerapohjainen ei.

    Tavallinen asiaan vihkiytymätön kuluttaja ei vällttämättä kaikissa tapauksissa tiedä, onko hänen laitteensa kasvojentunnistus tarpeeksi turvallinen esimerkiksi pankkiin kirjautumiseen.

    Santeri Pohjakallio

    VastaaPoista