Tutkimme Moreenimedian artikkelia biometrisestä tunnistautumisesta ja siihen liittyvistä käyttäjien epäluuloista. Artikkelissa hyödynnettiin Moreenimedian Facebook-kyselyä, jonka herättämien tietoturvauhkien kanssa haastateltavat asiantuntijat keskustelivat.
Moreenimedia on Tampereen Yliopiston
toimittajakoulutuksen verkkojulkaisu. Vuodesta 2017 eteenpäin Moreenimedia on
yhdistänyt Tampereen yliopiston Yliopisto-TV:n, Radio Moreenin ja Utain-lehden
yhdeksi verkkojulkaisuksi. Julkaisun tarkoituksena on tarjota opiskelijoille
tilaisuus työskennellä journalismin parissa monen erityyppisen median kautta.
Tietotekniikan näkökulmasta biometrisen tunnistautumisen
teknologisia ominaisuuksia on rajattu hyvin. Artikkelissa on vertailtu eri
tunnistusmenetelmiä kuten sormenjälki- ja puhujantunnistusta, mutta
tunnistusmenetelmien toimintalogiikkaan tai tarkkuuteen ei paneuduta
syvällisesti.
Filosofian
näkökulmasta erityisesti mahdolliset uhat pohdituttavat. Ovatko esimerkiksi
tietoturvariskit niin pahoja, että biometrisesta tunnistautumisesta saatavat
hyödyt valuvat hukkaan? Mahdollisia tietoturvallisia kysymyksiä on nostettu
hyvin esiin esimerkiksi nostamalla esiin tiedottoman ihmisen hyväksikäytön
biometrisessä tunnistautumisessa ja teknologian tekemät virheet.
Biologian opiskelijana taas tekstistä nousee
päällimmäisenä kysymyksenä, mitkä ovat hyviä biometrisiä tunnisteita ja missä
menee raja luotettavuuden ja käytännöllisyyden välillä. Artikkelissa lukee,
kuinka sormenjäljet ovat vähemmän turvallisia verrattuna silmän iirikseen
pohjautuvaan tunnistamiseen. Kun kyseessä on esimerkiksi kännykän lukituksen
avaaminen, tämä ei välttämättä ole ongelma, mutta entä pankkiin
tunnistautuminen? Jotkin biometriset tunnisteet ovat myös alttiimpia
muutokselle kuin toiset. Sormenjäljet esimerkiksi voisivat vahingoittua syystä
tai toisesta.
Näihin näkökulmiin on huomioitava, että monesti
biometrinen tunnistautuminen ei toimi yksin, vaan toisen tunnistautumistavan
ohessa. Haastatellun kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntijan Tapio
Sokuran mukaan biometrinen tunnistautuminen tuskin korvaa kokonaan perinteistä
tunnistautumista, mikä lienee helpottava tieto biometrisesta tunnistautumisesta
huolestuneille.
Artikkelissa mainittuun Facebook-kyselyyn saaduissa
vastauksissa paistoi huoli biometriseen tunnistautumiseen liittyvistä
tietoturvauhista. Näitä huolia voi rauhoittaa maininta, että biometrisen datan
käsittelyä on säädelty EU:n tietosuoja-asetuksessa, mutta vaadittua tietojen
”tarkkaa suojelua” ei määritelty eikä erilaisia tietoturvan alueita avattu
lainkaan. Pelkistyksenä voidaan pitää sitäkin, ettei tekstissä mainita eroja
valmistajien tuotteiden laadussa tai turvallisuudessa. Ikään kuin olisi
olemassa esimerkiksi yksi sormenjäljentunnistus, jota kaikki käyttävät.
Tärkeänä pointtina tekstissä mainitaan, että paras tunnistautumistapa on tilannekohtainen.
Hyvin kirjoitettu blogiteksti ja selkeästi etenevä rakenne. Aluksi käytte tiiviisti läpi millainen julkaisualusta on kyseessä, ja sen jälkeen perehdytte itse julkaisuun. Molemmista saa selkeän käsityksen tämän blogin perusteella. Artikkelin aihe yhdistää eri tieteenaloja, ja olette saaneet hienosti pohdittua sen sisältöä eri näkökulmista. Mielestäni lopetus on myös hyvä, kun siinä tuodaan esiin biometrisen tunnistautumisen yleistä tilannetta.
VastaaPoista- Janne L.
Oli antoisaa lukea miten monitieteellinen ryhmänne sai tuotua monen eri tieteenalan näkökulmaa esille tässä kirjoituksessa, luoden monipuolisen kokonaiskuvan ilmiöstä. Onnistuitte myös mielestäni pysymään todella objektiivisena esitellessänne uhkia ja mahdollisuuksia biometriseen tunnistautumiseen liittyen. Kappalejaot ja rakenne toimii hyvin. Ainoana kritiikkinä sanoisin että erityisesti kirjoituksen alkupuolella on muutama lause joka on mielestäni muotoiltu vähän oudosti.
VastaaPoistaT: Tapio S
Teksti on hyvin selkeästi kirjoitettu ja rakenteellisesti selkeä ja hyvin seurattavissa. Sekä lauseet että kappaleet ovat sopivan lyhyitä. Alkuperäisen tekstin sisältö on tuotu hyvin esiin, sekä sen julkaisija on esitelty kattavasti. Alkuperäistä tekstiä on analysoitu hyvin eri näkökulmista. Kaiken kaikkiaan hyvä teksti.
VastaaPoistaPauli Laiho
Hyvin kirjoitettu ja rakennettu teksti, jossa käsiteltävää asiaa lähestytään eri tieteenalojen näkökulmasta. Viimeiseen kappaleeseen olisin toivonut hieman laajemman kiteytyksen/lopetuksen. Terv. Pajula
VastaaPoistaHyvin kirjoitettu blogiteksti! On hienoa, että olette onnistuneet ryhmänä tuomaan edustamienne alojen näkökulmia esiin biometrisen tunnistautumisen näkökulamsta. Teksti on jaoteltu siten, että sitä on helppoa lukea.
VastaaPoistaOlen itse miettinyt, että raja turvallisen biometrisen tunnistautumisen ja vähemmän turvallisen biometrisen tunnistautumisen välillä on yllättävän ohut. Esimerkiksi IR-sensoreilla toteutettu kasvojentunnistus lasketaan soveltuvaksi vahvaksi tunnistautumiseksi, mutta kamerapohjainen ei.
Tavallinen asiaan vihkiytymätön kuluttaja ei vällttämättä kaikissa tapauksissa tiedä, onko hänen laitteensa kasvojentunnistus tarpeeksi turvallinen esimerkiksi pankkiin kirjautumiseen.
Santeri Pohjakallio