Kuinka tulevaisuus kesytetään? - näkökulma opetusalan teknologiaosaamisesta (Anna-Leena Lounaskorpi, Päivin ryhmä)

 

Kuinka tulevaisuus kesytetään?

Koronapandemia ja sen aiheuttamat poikkeusolosuhteet ovat kirvoittaneet vilkasta keskustelua koulumaailman osalta. Myös Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kirjoittaa aiheesta OAJ:n bloginsa postauksessa Tulevaisuuteen pitää panostaa nyt. Kaikkien tunnettujen seikkojen valossa Luukkainen näyttäisi olevan otsikoinnissaan aivan oikeassa.

Kiihtyvää digiloikkaa

Luukkainen puhuu tekstissään teknologiasta ja siihen sopeutumisen tärkeydestä. Koulumaailma on muuttunut viimeisen parin vuosikymmenen aikana valtavasti. Opetusteknologia ja sen hyödyntäminen opetuksessa yhä laajemmin on selkeästi nykyisen pedagogisen maailman vahvin trendisuuntaus, kun katsotaan mitä tahansa opetustoimen tahoa. Opetussuunnitelma sisältää nykyisin perinteisten oppiaineiden lisäksi myös tieto- ja viestintäteknologian opetuksen ja sen kompetenssit.

Luukkainen kirjoittaa paraikaa opetusalalla käynnissä olevasta murroskaudesta ja sen tuomista haasteista. Koronapandemia on kiihdyttänyt muutosvauhtia ja digiloikkaa voimakkaasti ja tuout tieto- ja viestintäteknologian jokaiseen kouluun -kenties lopullisesti. YLE:n artikkelissa todetaankin, että täysin mobiilivapaa koulu on jo nykyisen opetussuunnitelmankin vastainen ja siten mahdottomuus. Lisäksi teknologisen evoluution tahti on erittäin nopea ja sen takia teknologia ja tieto vanhenevat jo muutamassa vuodessa ja väistyvät uudemman tieltä. Opetuksenkin tulee siis olla jatkuvaa sopeutumista uuteen.

"mobile learning" by clemens.loecker is licensed under CC BY-SA 2.0

Resurssit ja niiden rajallisuus

Luukkainen tuo esiin huolen resursseista. Kuten hän kirjoittaa, tulevaisuudessa tarvitaan selkeästi vahvempaa osaamista myös ammattikoulupohjalta. Se vie resursseja ja vaatii jatkuvaa kehitystä, uudistusta ja ajan hermolla pysymistä opetustoimelta. Myös paraikaa vireillä oleva oppivelvollisuuden pidennys kuluttaa jo entisestään äärimmilleen venytettyjä koulutuksen resursseja, eivätkä kaikki ole siihen tyytyväisiä.

Kaikkein tärkeimpänä Luukkainen pitää jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehitystä, sekä koulutuksen tasa-arvoisuutta ja vaatii päättäjiltä toimenpiteitä sen takaamiseksi. Tarvitaan siis entistäkin enemmän resursseja. Uudistusten ja lisääntyvien kulujen vastustajia löytyy runsaasti.

Mikä siis neuvoksi?

Osaamista perustasolta

Yksi ratkaisun osanen tässä palapelissä on tietenkin tieto- ja viestintäteknologian opetuksen tehostaminen jo peruskoulutasolla. Siihen onkin viime vuosina panostettu ja kouluissa käytettävää teknologiaa päivitetään säännöllisesti. Yhtä tärkeimmistä tieto- ja viestintäteknologian taidoista ei kuitenkaan opetuksessa vielä noteerata. Sitä voidaan opettaa ilman mitään sen monimutkaisempaa teknologiaa, kuin kynä ja paperi. Kyseessä on computational thinking, jolle ei toistaiseksi vielä tunneta täysin vastaavaa suomennosta. Lähimpiä suomennoksia ovat esimerkiksi algoritminen ajattelu, prosessiajattelu ja automatisointiajattelu.

Computational thinking tarkoittaa uudentyyppistä ajattelutaitoa, jossa on tarkoitus oppia ajattelemaan niin kuin tietokone “ajattelee" suorittaessaan tehtäviä. Taidon avulla on mahdollista konkretisoida ongelmanratkaisun abstraktia puolta ja havainnollistaa syy-seuraussuhteita asioiden välillä. Taito on monen asiantuntijan mukaan elintärkeä lähitulevaisuudessa, jossa digitalisaatio on vieläkin tiukemmin ja laajemmin osa maailmaa, kuin nykyisin ja tietoa on tarjolla rajattomia määriä.

"Personal Learning Environment: Janson Hews" by Janson Hews is licensed under CC BY-NC 2.0

Teknologiaoppimista ilman teknologiaa

Computational thinking on olennainen taito myös teknologian hallinnassa ja sen evoluutiossa mukana pysymisen kannalta. Ajattelutaidon kautta uutta teknologiaa ja sen toimintaperiaatteita on helpompi ymmärtää. Tämän taidon oppiminen ei kuitenkaan vaadi teknologiaa, vaan se on mahdollista reaalimaailmassa erilaisten oppimistehtävien ja oppimisskenaarioiden kautta. Esimerkiksi vaikka liikuntaleikkien avulla, kuten Pawlowski ym. kirjoittavat vuoden 2020 tutkimusartikkelissaan Computational Thinking and Acting: An Approach for Primary School Competency Development.

 Heidän mukaansa avaintekijä onkin löytää oikeasta maailmasta jokin tuttu oppimisilmiö, joka on mahdollista “kääntää” computational thinkingin malliin. Tehtävän vaatima ratkaisuprosessi ikään kuin palastellaan pienempiin askeliin ja nähdään ratkaisuprosessi askelmien summana, pseudokoodina. Tavoitteena on oppia ajattelemaan ongelmanratkaisua prosessina ja näkemään, kuinka ratkaisu ja sen suorittaminen on mahdollista automatisoida. Siis oppia ajattelemaan, kuin tietokone.

Tulevaisuus on jo täällä

Voitaisiin siis sanoa melko varmalla painolla, että jatkuvasti nopealla tahdilla uudistuvaan teknologiaan panostamisen lisäksi opetuksessa tulisi panostaa computational thinkingiin. Se on yksi niistä harvoista tieto- ja viestintäteknologian taidoista, joka ei vanhene ja joka tulee jatkuvasti olennaisemmaksi. Sillä säästettäisiin varmasti myös opetusalan resursseja sekä pitkällä, että lyhyellä tähtäimellä.

Tietotekniikka on jo nykyisin läsnä kaikkialla ja sen merkitys tavallisen pulliaisen elämässä vain kasvaa vuosi vuodelta. Teknologian ymmärtäminen on kansalaistaito, joka jokaisen tulee hallita, jos mielii pysyä mukana remmissä. Sitä ymmärtämättömät jätetään armotta rannalle, olipa kyseessä kuka tahansa ja syy mikä tahansa. Tästä huolimatta kynä ja paperi ovat yhä tärkeimpiä työkaluja, joita ihmiskunta on koskaan keksinyt. On tärkeää tuntea molemmat maailmat, jos mielii pärjätä.

Suunnatkaamme siis katseet tulevaisuuteen, menneisyyttä unohtamatta!

"the future is here" by Will Lion is licensed under CC BY-NC-ND 2.0

Lähteet:

https://www.oaj.fi/ajankohtaista/blogiartikkelit/ollin-blogi/2020/tulevaisuuteen-pitaa-panostaa-nyt/

https://yle.fi/uutiset/3-12170432

Pawlowski, J.M., Clements, K., Dimitrakopoulou, D., Idzik, M., Muilu, M., Pilv, M. Sotiriou, S.: Computational Thinking and Acting: An Approach for Primary School Competency Development, ECTEL 2020, September 2020, Impact Paper. CEUR-WS.

(Valitettavasti Blogger muuttaa mielivaltaisesti tekstien kokoa julkaistessa ilman mitään logiikkaa, enkä saa sitä korjattua. Pahoittelut lukijoille!)