Käsittelemme tässä tekstissä Lihastohtori-blogissa Olli Ilanderin julkaisemaa blogitekstiä ‘’Kasvisruokavaliot urheilussa’’, jossa tuodaan esiin erilaisten tutkimuksen valossa tietoa kasvisruokavaliosta urheilussa. Yhä enemmän nykypäivänä keskustellaan kestävästä kehityksestä ja ekologisten valintojen lisäämisestä. Tästä johtuen halusimme käsitellä blogitekstissämme asioita, joita on tärkeä ottaa huomioon kasvisruokavaliossa erityisesti koulukontekstissa.
Kasvisruokavalio on nykypäivänä yhä yleisempää, mutta silti osalla ihmisistä voi olla jopa vanhanaikainen käsitys lihasta ainoana hyvänä proteiinin lähteenä urheilijoille sekä tavan tallaajille. Onko ok, että käsitysten jatkumo siirtyy sukupolvelta toiselle vai olisiko aika kääntää katseet 2020-luvulle ja kehittää avarakatseisuutta ko. asiaa kohtaan? Blogitekstin perusteella ja lukuisten tutkimuksen valossa voidaan kuitenkin todeta, että myös kasvisruokavalio on oikein toteutettuna terveellinen ja ravitseva vaihtoehto: tärkeintä on tarkkailla tarvittavien ravintoaineiden riittävää saantia.
Ilanderin mukaan kasvisruokavalion haasteet liittyvät esimerkiksi matalaan energiansaantiin, aminohappojen vähäisyyteen, sekä proteiinin määrään, laatuun ja puutoksiin. Kasvisruokavaliota noudattavien on tärkeää kiinnittää huomiota proteiinin lähteen valinnassa kasvipohjaisten proteiinin lähteiden monipuolisuuteen, jotta voidaan taata välttämättömien aminohappojen saanti. Näihin asioihin onkin tärkeää kiinnittää huomiota kouluruokailussa.
Kasvisruokavalion yleistyessä Suomessa on paljon perheitä, joissa ei syödä ollenkaan lihaa. Tämän myötä on tärkeää, että myös päiväkodeissa sekä kouluissa lapsilla on mahdollisuus saada ravitsevaa vegaanista ruokaa. Kasvattajien onkin tärkeää osoittaa roolimalleina, että jokaisen ruokaa arvostetaan ja kaikilla on oikeus syödä juuri niin kuin parhaaksi näkee. Kaikkien ruokakulttuurien sekä - tapojen kunnioittaminen ja ruoasta lempeästi puhuminen ovat lähtökohtana arvostavalle ruokakasvatukselle.
Ilanderin mukaan lukuisten tutkimuksien valossa voidaan todeta, että kasvisruokavalio hyvin toteutettuna edistää planetaarista hyvinvointia sekä ihmisten terveyttä, ja näin ollen sitä voidaan suositella niin urheilijoille, kuin myös yleiselle väestölle. Ekologisuuden ja terveyden nimissä kouluissa olisikin myös hyvä olla tarjolla enemmän kasvisruokaa, kuin eläinperäistä ravintoa.
Lähteet:
https://lihastohtori.wordpress.com/2021/10/15/kasvisruokavaliot-urheilussa-ilander/
Kuva: https://www.hs.fi/tiede/art-2000007755668.html, Meri Liivak 8E
Vaikka itse olen täysin kasvisruoan lisäämisen kannalla, toteamus "katseen kääntämisestä 2020-luvulle" tuntuu tarpeettoman latautuneelta, eikä ilman perusteluja oikein ole argumentti. Jos tämä taas on enemmän viittaus siihen, millaista keskustelua aiheesta yleisesti on käyty, kuin teidän oma kantanne, se voisi olla hyvä voimakeino, mutta tämä olisi hyvä tuoda vahvemmin esille. On hyvää pohdintaa, että moni lapsi ei nykyään syö kotonakaan lihaa, ja heille ravitsevan vegaanisen ruoan tarjoaminen on edellytys sille, että he saavat koulussa ruokaa ollenkaan. Tuntuu kuitenkin melkein ristiriitaiselta lukea ensin siitä, kuinka kaikenlaisten ruokailutottumusten tulisi olla yhtä hyväksyttäviä, ja viimeisessä kappaleessa siitä, että kouluissa tulisi tarjoilla enemmän kasvi-, kuin eläinperäistä ruokaa. Tasapainoon tai ristiriitaan näiden kahden ajatuksen välillä olisi mielestäni voinut ottaa enemmän kantaa. Mutta tosi mielenkiintonen aihe ja teksti! :)
VastaaPoistaHyvä teksti! Se on kyllä ihme myytti, että urheiluun kuuluu liha, tai elämään yleisemminkin. Itse pohdin tätä ruokakeskustelua monikulttuurisesti, sillä olen asunut Nepalissa, jossa tavallinen kansa syö lihaa kerran vuodessa suuren juhlan aikaan (jos siis vuohia riittää). Näiden ihmisten arki ja työ on hyvin fyysistä ja ravintoympyrään kuuluvat riisi ja palkokasvit, ja usein kokkasimme vain riisiä ja perunaa (ette voi uskoa kuinka hyvältä maistui), mikä sinällään voidaan nähdä tyhjänä energiapommina. Keski-Euroopan teollista lihaa ei oltu nähtykään, itse heräsin siihen kuinka Nepalissa se lihapata sisälsi "eettisesti" pitkälle koko eläimen toisin kuin meidän kliininen kyljyksemme ja leikkeleet. Tämän päivän Euroopan näkökulmasta voidaan puhua tulevaisuuteen siirtymisestä, mutta useissa paikoissa maailmaa kasvis(painotteisella)ruokavaliolla on pitkä historia.
VastaaPoistaTykkään kasvisruoasta ja sen vuoksi oli mielenkiintoista lukea asiantuntijan kertovan siitä, että myös urheilijan vegaaninen/kasvisruokavalio voi olla ihan yhtä hyvä ja ravitseva kuin eläinperäinen ruokavalio. Mielestäni viime vuosina on koettu huomattava muutos siinä, että jokaisen ruokavalio huomioidaan, esimerkiksi kouluissa, ja hyvä niin. Vaikka kasvisruoka tutkimusten mukaan on varmasti ekologisempaa ja terveellisempää yleisesti suhteessa lihansyöntiin, on tärkeää ensisijaisesti antaa tietoa eri ruokavalioiden tuomasta hyödyistä ja haitoista ja antaa mahdollisuus kokeilla kaikkea. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta! :)
VastaaPoista-Hanna
Kasvisruokavalioon liittyviä stereotypioita on tärkeää purkaa. Päiväkotien ja koulujen ei kuitenkaan voi mielestäni olettaa pystyvän takaamaan täysin vegaanista ruokavaliota varsinkaan kaikilla alueilla. Tällä alalla on tarpeita, jotka menevät vegaanisen ruoan edelle, kuten työtaakkaan ja vastuuseen istuva palkkaus ja inhimilliset työolosuhteet.
VastaaPoistaToisaalta vegaanisen ruokavalion yleistyminen todennäköisesti edistäisi hyvinvointia siinä mielessä, että suomalaisten hiilijalanjälki olisi pienempi ja resursseja kuluisi vähemmän. Siksi onkin tärkeä ymmärtää, että se on oikein toteutettuna kelpo ja ravitseva ruokavalio, kuten tekstissä kerrotaan.
-Emma